”Yksipuolinen, surullinen päätös ” – Suomen ortodoksikirkko arvostelee Venäjän ortodoksisen kirkon päätöstä katkaista ehtoollisyhteys
Venäjän ortodoksisen kirkon ulkosuhteista vastaava piispa Ilarion ilmoitti Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä kirkkonsa katkaisevan ehtoollisyhteyden Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin kanssa. Syynä on kiista Ukrainan kirkosta.

Venäjän ortodoksisen kirkon ulkosuhteista vastaava piispa Ilarion ilmoitti Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä kirkkonsa katkaisevan ehtoollisyhteyden Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin kanssa. Syynä on kiista Ukrainan kirkosta.

”Yksipuolinen, surullinen päätös ” – Suomen ortodoksikirkko arvostelee Venäjän ortodoksisen kirkon päätöstä katkaista ehtoollisyhteys

Moskovan patriarkaatin ilmoitus katkaisi ehtoollisyhteyden myös suomalaisten ja Venäjän ortodoksisen kirkon välillä. Taustalla on kiista Ukrainan kirkon asemasta.

Venäjän ortodoksinen kirkko ilmoitti maanantaina 15.10. katkaisevansa välinsä Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Taustalla on virallisesti kiista Ukrainan kirkon asemasta, mutta käytännössä kiistan kärjistyminen juuri nyt liittyy Ukrainan sotaan.

Ukraina haluaa etääntyä Venäjästä ja Venäjä puolestaan pitää Ukrainan omassa vaikutuspiirissään. Vaatimus itsenäisestä kirkosta on Ukrainassa vahvistunut sen jälkeen, kun Venäjän liitti Krimin Ukrainaan ja alkoi tukea Ukrainasta irti haluavia Itä-Ukrainan venäläismielisiä separatisteja vuonna 2014. Ukrainan presidentti Petro Porošenko kannattaa omaa kirkkoa ja kerää sillä kannatusta lähestyvissä presidentinvaaleissa.

Venäjällä nyt syntynyttä tilannetta on käsitelty huipputasolla eli presidentti Vladimir Putinin johtamassa turvallisuusneuvostossa. Venäjälle Ukrainan kuuluminen nimenomaan Moskovan patriarkaattiin on tärkeää, sillä Kiovan Venäjän hallitsija Vladimir Suuri otti kristillisen kasteen Krimillä vuonna 988. Tätä pidetään keskeisenä tapahtumana Venäjän historiassa ja perusteena sille, miksi Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä kuuluvat samaan yhteyteen.

Venäjän ortodoksisella kirkolla ja Putinilla on hyvin läheiset välit. Putin käyttää kirkkoa pönkittääkseen valtaansa, ja kirkko saa Putinilta tukea konservatiiviselle arvomaailmalleen.

Ehtoollisyhteyden katkeamisesta huolimatta toivomme, että kulttuurinen yhteistyö voisi jatkua Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa.

– Suomen ortodoksisen kirkon piispat

Virallisesti kiista koskee Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puola-Liettuan välillä vuonna 1686 solmitun niin sanotun ikuisen rauhan seurauksia. Tuolloin Kiovan metropoliittakunta siirtyi käytännössä Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan alaisuudesta Moskovan ja nousevan Venäjän suurvallan alaisuuteen.

Viime viikon torstaina eli 11.10. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka ilmoitti, ettei se pidä vuoden 1686 päätöstä enää oikeudellisesti sitovana ja julisti Kiovan metropoliittakunnan ekumeenisen patriarkaatin alaiseksi. Samalla kirkon yhteyteen palautettiin kaksi muuta Ukrainan alueella nyt toimivaa kirkkoa. Toinen niistä on 1920-luvulla syntynyt autokefalinen eli itsenäinen kirkko, toinen Venäjän kirkosta 1990-luvulla eronnut Kiovan patriarkaatti.

Moskovan patriarkaatti kokee ekumeenisen patriarkaatin toimet vihamielisiksi. Ekumeeninen patriarkka on ortodoksisen maailman piispoista arvostetuin, ”ensimmäinen vertaistensa joukossa”. Moskova on kuitenkin väestöltään suurin patriarkaatti ja hyvin vaikutusvaltainen. Helsingissä on tällä hetkellä kaksi Moskovan patriarkaatin alaista seurakuntaa, Pyhän Nikolauksen ja Pokrovan seurakunnat.

Moskovan patriarkaatti itsenäistyi Konstantinopolin ekumeenisesta patriarkaatista, joka tunnusti sen autokefalian vuonna 1589. Siihen kuuluu arviolta 90 miljoonaa jäsentä. Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin kuuluvilla kirkoilla on noin 3,5 miljoonaa jäsentä. Suomen ortodoksinen kirkko on kuulunut Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin yhteyteen autonomisena kirkkona vuodesta 1923. Ekumeenisen patriarkaatin arvovalta perustuu sen historialliseen asemaan.

Myös Suomen ja Venäjän ortodoksikirkkojen ehtoollisyhteys katkeaa 

Ekumeeninen patriarkaatti toimii Turkin pääkaupungissa Istanbulissa eli entiseltä nimeltään Konstantinopolissa. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu ekumeeniseen patriarkaattiin.

Kun Venäjän ortodoksinen kirkko päätti katkaista ehtoollisyhteyden Konstantinopolin kanssa, myös suomalaisten ortodoksien ehtoollisyhteys venäläisten kanssa katkesi. Ehtoollisyhteyden katkeaminen on jyrkkä toimenpide, joka lopettaa yhteistoiminnan kirkkojen välillä.

Ukrainan sota, johon patriarkaattien kiista poliittisesti kytkeytyy, on vaatinut yli 10 000 kuolonuhria.

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous ilmoitti tiistaina 16.10. pitävänsä Venäjän ortodoksisen kirkon päätöstä ”yksipuolisena, surullisena ja erittäin valitettavana”. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon, Oulun metropoliitta Elian ja Joensuun piispan Arsenin allekirjoittamassa kannanotossa piispainkokous toteaa, ettei ehtoollisyhteyden katkaiseminen vaikuta Suomen ortodoksisen kirkon venäjänkielisten asemaan. He ovat tervetulleita osallistumaan ehtoolliselle.

Venäjän ortodoksisen kirkon päätös vaikuttaa kuitenkin suomalaispiispojen mukaan välillisesti Suomen ortodoksisen kirkon elämään, sillä kirkolla on perinteisesti ollut tiiviit yhteydet rajan taakse.

”Piispainkokouksena toteamme, että Suomen ortodoksisella kirkolla on aina valmius rakentavaan yhteyteen Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Ehtoollisyhteyden katkeamisesta huolimatta toivomme, että esimerkiksi kulttuurinen yhteistyö ja toiminta – joka ei suoraan liity liturgiseen elämään – voisi edelleen jatkua Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen jäsenten kanssa”, sanovat piispat.

Välejä on katkottu aiemminkin

Suomalaispiispat toivovat, että patriarkaatit ratkaisisivat kiistansa neuvotteluissa ja että suhteet normalisoituisivat mahdollisimman pian.

Piispainkokous muistuttaa, että ehtoollisyhteys katkesi myös vuonna 1996. Tuolloin Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti päätti palauttaa Viron kirkon autonomian ja ottaa kirkon jälleen alaisuuteensa. Suomen kirkon arkkipiispa Johannes määrättiin samalla Viron kirkon väliaikaiseksi johtajaksi.

Venäjän ortodoksinen kirkko reagoi tuolloin samalla tavalla kuin nyt: se katkaisi rukousyhteyden ja samalla ehtoollisyhteyden niin Konstantinopolin patriarkaatin kuin myös Suomen ortodoksisen kirkon kanssa – ja samalla Moskovan yhteydestä irrotetun Viron apostolisen ortodoksisen kirkon kanssa.

Tilanne johti Viron ortodoksisen kirkon hajoamiseen kahtia. Vaikka ehtoollisyhteys myöhemmin palasi, Moskovan patriarkaatti ei tunnustanut Viron apostolista kirkkoa silloin eikä tee sitä vieläkään.

Suomen ortodoksisen kirkon piispat kertovat seuranneensa Ukrainan tilanteen kehitystä pitkään. Kirkko sanoo tukeutuvansa ekumeenisen patriarkaatin asiantuntemukseen ja painottaa kirkon kanonisen perinteen ja järjestyksen noudattamista asiassa.

Moskovan patriarkaatti puolestaan pitää ekumeenisen patriarkaatin tekemiä päätöksiä laittomina ja kanonisessa mielessä merkityksettöminä, kertoi Venäjän ortodoksisen kirkon ulkosuhteista vastaava piispa Ilarion uutistoimisto Tassille.

Suomen piispat, jotka siis kuuluvat Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin, päättävät viestinsä rukouskehotukseen. ”Turvautuen Herramme Jeesuksen Kristuksen parantavaan voimaan kehotamme kaikkia kirkkomme jäseniä olemaan uskossa, toivossa ja rakkaudessa luottavaisia ja rauhallisia, sekä muistamaan rukouksissaan niitä, joiden käsissä on pysyvän kirkollisen järjestyksen ja rauhan aikaansaaminen Ukrainassa, sillä rauhaa ei löydetä ilman Pyhän Hengen vaikutusta.”

Ukrainan sota, johon patriarkaattien kiista poliittisesti kytkeytyy, on vaatinut yli 10 000 kuolonuhria.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi