Kuvalähteet: Getty images ja Istock
Perjantai 13. päivä yhdistetään huonoon onneen – uskomus liittyy Jeesukseen
Raamatusta löytyy selitys sille, miksi etenkin protestanttisessa maailmassa huonon onnen päivä on juuri perjantai 13.
Paraskavedekatriafobiasta kärsiville on tiedossa rankkoja hetkiä. Kyseistä kammoa poteva henkilö ahdistuu siitä, että kuukauden 13. päivä osuu perjantaille.
Näin tapahtuu joka vuosi vähintään kerran, joillekin vuosille perjantai 13. päivä osuu jopa kolmesti. Seuraavan kerran näin käy vuonna 2026. Vuonna 2021 kovan onnen päiviä on onneksi vain yksi.
Symboleihin perehtynyt tietokirjailija Liisa Väisänen kertoo, että 13. päivän perjantain ajatellaan tuovan huonoa onnea vain länsimaissa ja etenkin protestanttisessa maailmassa.
Miksi näin on?
Ajatellaan, että numero 13 on kristityille epäonnen luku, koska Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä. Illalliselta ensimmäisenä poistui Jeesuksen kavaltaja Juudas. Hänen jälkeensä paikalle jäi 12 illallisvierasta. Lisäksi antikristuksesta ja demonisesta pedosta puhutaan Johanneksen ilmestyksen 13. luvussa.
Keskiajalla oli vahva ajatus siitä, että Jeesus on uusi Aatami ja heidän hahmojaan yritettiin yhdistää.
Lienee itsestäänselvyys, että kristityt yhdistävät huonon onnen perjantaihin, kuolihan Jeesus ristillä juuri tuona päivänä.
Joidenkin tulkintojen mukaan Aatamin ja Eevan syntiinlankeemus on myös tapahtunut perjantaina. Samoin Kainin on ajateltu surmanneen veljensä Abelin samana viikonpäivänä.
Kristityt ovat pyrkineet vahvistamaan Uuden testamentin arvoa sillä, että kertomuksista on etsitty yhtäläisyyksiä Vanhan testamentin kirjoihin. Näin on pyritty vakuuttamaan, että evankeliumikirjatkin ovat pyhiä.
− Keskiajalla oli vahva ajatus siitä, että Jeesus on uusi Aatami ja heidän hahmojaan yritettiin yhdistää esimerkiksi sillä, että suuret tapahtumat osuivat samalle päivälle. Jeesus kärsi perjantaina, joten Aatami ja Eevakin lankesivat syntiin perjantaina. Kertomus Kainista ja Abelista on samaa jatkumoa. Yhteys on nimenomaan symbolinen, Väisänen kertoo.
Perjantaihin 13. päivä liittyy myös muita, ei-raamatullisia kristillisiä tarinoita, jotka ovat vahvistaneet päivän huonoa mainetta.
Vuonna 1307 Filip IV Kaunis määräsi kaikki valtakuntansa Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet pidätettäviksi, koska heidän huhuttiin harjoittavan harhaoppisuutta, sodomiaa ja väärän jumalan palvontaa. Päivä oli tarinan mukaan 13. perjantai.
− Toinen vahva legenda on se, että oli perjantai 13. päivä, kun katoliset surmasivat hugenotteja, eli ranskalaisia protestantteja, Notre-Damen katedraalin edessä Pariisissa Pärttylinyön verilöylyssä vuonna 1572. Päivämäärä ei ole historiallinen fakta, vaan historiallinen uskomus, joka vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme kyseiseen päivään, Väisänen kertoo.
Päivän kammottava maine on levinnyt länsimaissa etenkin elokuvateollisuuden välityksellä. Sitä on hyödyntänyt muun muassa yhdysvaltalainen slasher- ja kauhuelokuvasarja Perjantai 13., jonka ensimmäinen osa sai ensi-iltansa vuonna 1980. Viimeisin osa julkaistiin 2009.
Käytämme edelleen paljon symboleja nykyaikana, vaikka emme tiedä, mitä ne ovat.
Katolisessa maailmassa ja Välimeren maissa huonon onnen päivänä pidetään yleensä perjantaita 17. päivä. Myös numeroa 13 pidetään epäonnea tuottavana lukuna.
− Olin menossa syömään italialaisen kollegan kanssa, kun hän huomasi, että ruokailijoita on 13. Hän ei suostunut syömään, ennen kuin kutsuimme pöytään yhden ihmisen lisää, Väisänen kertoo.
Taustalla on ajatus, että viimeisenä pöytään istuva kuolee pian.
Etelä-Ranskassa Provencen alueella perheet kattavat pöytiinsä jouluna 13 erilaista jälkiruokaa.
− Idea on sama kuin siinä, että kinkkuun laitetaan neilikoita. Neilikka symboloi Jeesuksen nauloja ja muistuttaa, että pääsiäinen on tulossa. Provencessa tämä tehdään 13 jälkiruoalla. Ajatuksena on, että nyt riemuitaan, mutta vielä tulee surua.
−Käytämme edelleen paljon symboleita nykyaikana, vaikka emme tiedä, mitä ne ovat, sanoo Liisa Väisänen.
Juttuun on haastateltu myös erikoissuunnittelija Asko Palviaista Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.
Vaarallinen numero 13
Euroopan unionin tunnuksessa on 12 viisisakaraista tähteä, jotka muodostavat ympyrän. Symboli kuului aikoinaan Euroopan neuvoston (EN) lippuun. Vuonna 1985 Euroopan yhteisön komission puheenjohtaja Jacques Delors valitsi tähtisymbolin myös EY:n (nykyään EU) lippuun. Euroopan neuvostossa oli 14 perustajajäsentä, joten alunperin lippuun oli tarkoitus tulla 14 tähteä. Kun yksi perustajamaista ei lähtenytkään mukaan, lippuun uhkasi jäädä vain 13 tähteä. Ilmeisesti luvun pelättiin tuovan huonoa onnea, koska tähtien lukumäärä päätettiin vähentää 12:een.
Joistakin hotelleista on mahdotonta varata huonetta 13, koska sitä ei ole. Kaikista rakennuksista ei myöskään löydy 13. kerrosta. Ryan Airin, Air Francen ja Iberia -lentoyhtiöiden koneissa penkkirivin 12 jälkeen tulee rivi 14. Sen sijaan Lufthansan koneissa ei ole riviä 17. Kiinalaisella United Airlines Polariksella ei ole rivejä 13 ja 14.
Taikauskoiset liittävät avaruuslento Apollo 13:n ongelmat epäonniseen numeroon. Lennon oli tarkoitus olla kolmas kuuhun laskeutunut lento, mutta miehistön henkeä uhanneen teknisen vian vuoksi avaruuslento keskeytyi. Lento pääsi palaamaan takaisin maahan ja miehistö selviytyi.
Epäonnenpäivä on valjastettu myös hyviin tarkoituksiin. Jonkun kuukauden 13. perjantai on ollut Suomessa vuodesta 1995 lähtien kansallinen tapaturmapäivä. Sen tarkoituksena on kiinnittää kansalaisten huomio keinoihin, joilla vaarallisia tilanteita pystytään välttämään. Tapaturmapäivän järjestävät tapaturmien torjunnan parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tiesitkö, että suklaamuna symboloi ylösnousemusta? Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin jo 1870-luvulla, jolloin suklaa oli uusi keksintö
Hyvä elämäMignon-munien valmistus aloitetaan Vantaalla nykyään jo jouluviikolla.
