Thurén: Syntymävuotenani mieskiintiön perusteluksi riittivät perinteet, ja nyt me maksamme siitä
Sanomalehti 30 vuoden takaa muutti käsitystäni mieskiintiöistä. Mitäpä jos suosittaisiin tällä kertaa naisia?
Mitä mieltä olet sukupuolikiintiöistä? ”Minä vihaan kiintiöitä. Kiintiöt ovat uskomattoman alkeellinen, typerä ja ihmisten älykkyyttä loukkaava keino puskea heikommassa asemassa olevia uusille aloille tai uralla ylöspäin”, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson kirjassa Sinua on petetty (Like 2019).
Minuakin kiintiöt ärsyttävät. Ajatus siitä, että valitaan joku tehtävään hänen sukupuolensa, ei hänen kykyjensä takia, tuntuu loukkaavan kaikkia osapuolia, myös häntä, joka tulee valituksi.
Suomi on kuitenkin vanha kiintiöiden maa. Täällä niitä on käytetty ahkeraan. Mutta aivan toisin kuin olisin kuvitellut. Äitini on säästänyt syntymäpäiväni Helsingin Sanomat (1.7.1987). Lueskellessani lehteä törmäsin juttuun, jossa kerrottiin, miten Turun kauppakorkeakoulun ulkomaankaupan linjalle miehet pääsevät naisia helpommin, koska ulkomaankaupan piirissä työskentelevät ovat ”perinteisesti olleet miehiä”. ”Joissakin kulttuureissa naisten ei sovi tehdä kauppasopimuksia”, mieskiintiötä perusteltiin. Jutussa kerrottiin myös, että kaikki Suomessa käytössä olevat sukupuolikiintiöt suosivat miehiä. Jotenkaan ei enää ihmetytä, että Suomen 500 suurimman yrityksen johdossa oli viime elokuussa 21 Juhaa ja 37 naista.
Näin kirjoitettiin mieskiintiöistä vuonna 1987.
Sellaista. Enää tätä kauppakorkeakoulun kiintiötä ei luojan kiitos ole käytössä, mutta mieskiintiöiden perintö elää vahvana – kuten ylipäänsä naisten sulkeminen pois johtotehtävistä. Kirkko ei ole sen parempi. Ensimmäiset naispapit vihittiin yli 30 vuotta sitten. Nykyisin naisia on papeista jo lähes puolet, mutta kirkkoherroista vain noin viidesosa. Yksi kymmenestä piispasta on nainen.
”Kiintiöt ovat epäelegantti, alkeellinen ja karkea keino ratkoa tasa-arvo-ongelmia ja tasoittaa peliä. Valitettavasti myös tasa-arvo-ongelmat ovat epäelegantteja ja karkeita ja koskettavat valtaosaa Suomen väestöstä joka päivä”, Pettersson kirjoittaa.
Mitäpä jos kokeiltaisiin hetken aikaa kiintiöitä? Siihen on selvästi ennenkin pystytty. Mutta mitä jos suosittaisiin tällä kertaa naisia? Ja heti, ihan heti, kun tasa-arvoa on viety eteenpäin, poistetaan nuo brutaalit kiintiöt käytöstä.
Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija, jota kiinnostaa tällä hetkellä raha ja tasa-arvo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Jokainen voi valita, polkeeko vai auttaako itseä heikommassa asemassa olevia”, sanoo Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson
AjankohtaistaJokaisena historian aikana on löytynyt ihmisiä, jotka ovat halunneet nostaa ja tukea naisia, sanoo Naisten Pankin tilaisuudessa puhuva Maria Pettersson.
