null Bongaa kirkoista viisi kiinnostavaa pienoismallilaivaa – Kirkkoherra selvisi merihädästä ja hankki Puotilan kappeliin votiivilaivan kiitokseksi Jumalalle

Puotilan kappelin votiivilaiva kertoo tarinan purjehduskisasta, merihädästä ja luottamuksesta Jumalan apuun. Kuva: Katri Ketola

Puotilan kappelin votiivilaiva kertoo tarinan purjehduskisasta, merihädästä ja luottamuksesta Jumalan apuun. Kuva: Katri Ketola

Hengellisyys

Bongaa kirkoista viisi kiinnostavaa pienoismallilaivaa – Kirkkoherra selvisi merihädästä ja hankki Puotilan kappeliin votiivilaivan kiitokseksi Jumalalle

Kirkkolaiva eli votiivilaiva kertoo kiitollisuudesta ja luottamuksesta. Suomen rannikkokirkoissa on esillä noin kaksisataa vanhaa votiivilaivaa. Helsingin ja Espoonkin kirkoista löytyy joitakin kirkkolaivoja, jotka kantavat vanhaa perinnettä.

1. Veljekset merihädässä Helsinki Tallinna Race -kilpailussa

Puotilan kappelin kirkkolaiva on aito votiivilaiva: siihen liittyy selviytyminen merihädästä, vieläpä 2000-luvulla. Laivan lahjoitti Mikaelin seurakunnan nykyinen kirkkoherra Jukka Pakarinen, joka pelkäsi henkensä edestä eräänä elokuun yönä Suomenlahdella 44-jalkaisessa purjeveneessä.

”Osallistuimme veljeni kanssa Helsinki Tallinna Race -purjehduskilpailuun. Tuuli oli kova jo lähtiessämme Kaivopuiston rannasta iltakymmenen jälkeen. Meitä vastaan tuli yksi keskeyttänyt vene, jonka masto oli katkennut, ja meri-VHF:stä kuulimme, että muitakin oli. Matka taittui aluksi hyvin. Mutta yhtäkkiä huomasimme, että aallot olivat vieneet veneemme valot eivätkä rahtilaivat nähneet meitä ollenkaan, jäljellä oli vain mastovalo. Silloin alkoi jo hieman pelottaa. Tuuli yltyi ja aallot kasvoivat.”

Pahinta oli kuitenkin, että vene alkoi vuotaa. Aallot eivät lyöneet sisälle veneeseen, vaan vuoto tuli läpiviennistä. Pian vettä oli jo melkein polviin asti. Pakarinen alkoi pumpata vettä pois pilssipumpulla. Mutta vettä tuli aina vain lisää.

Silloin iski pelko. Siinä pumpatessa ja rukoillessa Pakarinen teki päätöksen: jos tästä selviän, niin lahjoitan johonkin kirkkoon purjealuksen kiitoksen merkiksi.

Tallinnaa lähestyttäessä aallot alkoivat pienentyä eivätkä enää lyöneet läpivientiin. Seuraavana päivänä tuuli oli leppoisaa. Pakarinen purjehti takaisin Helsinkiin ja on osallistunut samaan kisaan monesti myöhemminkin samalla veneellä.

Sopiva pienoismalli, nykyaikaista purjevenettä muistuttava, löytyi kaupasta vuosia myöhemmin. Kesällä 2023 se saatiin vihdoin ripustettua tukevasti kattoon.

Votiivilaiva keinahtelee nyt kirkkosalissa ja kertoo kiitollisuudesta ja luottamuksesta Jumalan apuun pelonkin keskellä.

2. St. Johannes ajoi karille Lauttasaaren edustalla

Lauttasaaren kirkon votiivilaivan rakentajaksi löytyi venepuuseppä Marko Torvinen. Kuva: Ville Palonen

Lauttasaaren kirkon votiivilaivan rakentajaksi löytyi venepuuseppä Marko Torvinen. Kuva: Ville Palonen

Lauttasaaren seurakunnan kirkkosaliin hankittiin votiivilaiva kirkon perusteellisen remontin jälkeen vuonna 2022. St. Johannes -laivan pienoismalli liittyy kiinteästi Lauttasaaren historiaan.

Helsingin rikkaimman kauppiaan ja laivanvarustajan Johan Sederholmin laiva lähti Viaporista eli Suomenlinnasta kohti Saksaa toukokuussa 1759 lastinaan kenkiä ja jauhoja Ruotsin armeijalle. Yön yli purjehdittuaan laiva joutui kuitenkin kääntymään takaisin Viron Naissaaren lähistöltä kovassa vastatuulessa. Lopulta kello 12 päivällä St. Johannes ajoi karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

”Huomasimme, että oli mahdotonta pelastaa alusta tai lastia, koska ilma huononi, ja meidän oli pakko laskea pelastusvene pelastaaksemme henkemme. Kello 1 jätimme aluksen kovassa luoteistuulessa NNW ja soudimme kello kuuteen asti ja pääsimme luodolle, jossa lepäsimme. Lähempänä iltaa, kun tuuli oli jonkun verran hiljentynyt, saavuimme kello 12 yöllä kaupunkiin hakemaan apua aluksen pelastamiseksi”, kerrotaan kapteenin meriselityksessä

Miehistö pelastui, ja myös lasti ja takila saatiin talteen. Laiva hakkautui hajalle kovassa merenkäynnissä.

Kun kirkon remonttihankkeen aikana etsittiin esikuvaa tulevalle kirkkolaivalle, historiallinen vinkki saatiin Lauttasaaressa asuvalta merihistorian dosentilta Mikko Huhtamieheltä. Laivan rakentajaksi löytyi venepuuseppä Marko Torvinen, joka on vaimonsa Anne Torvisen kanssa valmistanut Sulkavalla yli sata laivan pienoismallia.

3. Fortuna purjehti Espanjasta Loviisaan ja upposi

Fortuna-laivalla ei ollut onnea nimestään huolimatta. Miehistö kuitenkin pelastui haaksirikosta, ja iso osa arvotavarasta saatiin talteen. Kuva: Katri Ketola

Fortuna-laivalla ei ollut onnea nimestään huolimatta. Miehistö kuitenkin pelastui haaksirikosta, ja iso osa arvotavarasta saatiin talteen. Kuva: Katri Ketola

Mikael Agricolan kirkon katosta riippuva kirkkolaiva on pienoismalli 1800-luvun alussa purjehtineesta suomalaisesta Fortuna-laivasta. Kolmimastoinen fregatti Fortuna valmistui Loviisassa vuonna 1811. Se oli aikanaan Suomen kauppalaivaston suurin alus. Vuonna 1822 se lähti Espanjan Cadizista suolalastissa kohti Suomea myöhään syksyllä. Lähtö Cadizista oli viivästynyt, vaikka syysmyrskyjä osattiin pelätä.

Fortuna pääsi melkein kotisatamaansa Loviisaan asti. Svartholman merilinnoituksen lähellä se kuitenkin eksyi sumussa laivaväylältä ja ajoi karille. Fortuna upposi Loviisan edustalle 3.11.1822.

Ihmeellistä oli se, että yksikään miehistön jäsen ei hukkunut ja iso osa arvotavarasta saatiin pelastettua.

Fortuna-laivan pienoismallin on rakentanut Heikki Lamminen. Seurakuntalainen Kaija Louhivuori lahjoitti kirkkolaivan silloiselle Agricolan seurakunnalle, joka täytti 30 vuotta vuonna 1997. Louhivuori oli merimiespapin vaimo, joka Helsingin Sanomien mukaan oli haaveillut laivan lahjoittamisesta pitkään. Laivan valitsi Lamminen, joka rakensi myöhemmin toisen pienoismallin Fortunasta Loviisan kirkkoon.

4. Talonpoikaisalus Alma rahtasi hiekkaa Suomen rannikolla

Espoonlahden kirkkoon hankittiin votiivilaiva kirkon 10-vuotisjuhlien kunniaksi. Kuva: Lauri Ilola

Espoonlahden kirkkoon hankittiin votiivilaiva kirkon 10-vuotisjuhlien kunniaksi. Kuva: Lauri Ilola

Espoonlahden kirkon kattoon nostettiin laivan pienoismalli 16.5.1990 kirkon 10-vuotisjuhlien kunniaksi. Aloite kirkkolaivan saamiseksi tuli purjehdusta harrastaneelta seurakuntalaiselta. Heitä on paljon Espoonlahden seurakunnan alueella. Kun laivaa ryhdyttiin tosissaan hankkimaan, mielipidettä kysyttiin myös kirkon suunnitelleilta arkkitehtiveljeksiltä, Timo ja Tuomo Suomalaiselta.

Kunhan se ei ole sotalaiva vaan talonpoikaisalus, niin kaikki on ok, tuumasivat arkkitehdit.

Malliksi löytyi 1880-luvulla Vehkalahdella rakennettu 16-metrinen Alma-laiva, joka oli jahdiksi takiloitu yksimastoinen rahtilaiva. Porvoon seudulle tilattu alus rahtasi hiekkaa rannikko-Suomen alueella. Alma toimi kauppa- ja rahtilaivana aina 1950-luvulle asti. Myöhemmin se palveli Lolan-nimisenä huviveneenä.

Kirkkolaivan rakensi Soukassa Kalevi Saari. Työn rahoittamiseksi keksittiin alkaa myydä Kirkkolaiva Espoonlahteen -tarraa kymmenellä markalla kappale. Tarra tuotti hyvin. Niitä näkyi paljon Espoonlahdella, ja Välimerelläkin niitä on nähty. Veneily on ollut ja on lukemattomien Espoonlahden seurakuntalaisten rakas harrastus.

Aluksen alkuperäinen nimi Alma sopi hyvin kirkkolaivan nimeksi. Alma tarkoittaa muun muassa ravitsevaa. Kirkossa seurakuntalaisia ravitaan Jumalan sanalla ja sakramentilla.

5. Saaristolaisvene kaunistaa Östersundomin kirkkoa

Saaristolaisveneen pienoismalli korvasi Östersundomin kirkon kadonneen kirkkolaivan vuonna 2023. Kuva: Esko Jämsä

Saaristolaisveneen pienoismalli korvasi Östersundomin kirkon kadonneen kirkkolaivan vuonna 2023. Kuva: Esko Jämsä

Myös Östersundomin kirkko sai votiivilaivan kattoonsa vuonna 2023. Kirkon katossa on ennenkin ollut votiivilaiva – ”pieni laiva, joka riippuu kirkossa” mainitaan jopa vuonna 1780 tehdyssä irtaimistoluettelossa. Kirkkolaiva on kuitenkin jossakin vaiheessa kadonnut. Viime kesänä Östersundom-seura lahjoitti kirkkoon uuden kirkkolaivan. Yksimastoisen saaristolaisveneen on valmistanut vuonna 1992 Tomi Isopahkala, pienoismallirakentaja Kalajoelta. 

Kirkkolaivan vieressä alttaritaulussa on harvinainen ja yhteen sopiva aihe: Jeesus tyynnyttää myrskyn.


Kirjoitusta varten on haastateltu kirkkoherra Jukka Pakarista, viestinnän asiantuntija Lauri Ilolaa Espoonlahden seurakunnasta sekä suntio Lauri Kanasta Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnasta. Kirkkoherra Jukka Pakarisen purjehdusmatkasta kerrotaan myös täällä.

Votiivi tarkoittaa uhrilahjaa

Kirkkolaivoja kutsutaan usein votiivilaivoiksi, koska niitä on lahjoitettu esimerkiksi merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti. Latinan sana votum tarkoittaa lupausta, rukousta, toivomusta ja (uhri)lahjaa. Laivoja on annettu myös juhlapäivien kunniaksi. Lahjoilla muistettiin usein myös merellä hukkuneita. Joskus kirkkolaivoja hankittiin vain koristamaan kirkkoja, sillä laiva symboloi kristillistä seurakuntaa.

Kirkkolaivaperinne on tunnettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta saakka. Suomen Merimuseossa Kotkassa on esillä Hauhon kirkon votiivilaiva vuodelta 1609. (Lähde: wikipedia.fi)

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.