Kirjamessujen tähtivieras Dan Brown kysyy, katoaako Jumala tieteen edistyessä
Toistuva teema Dan Brownin kirjoissa on tieteen ja uskontojen suhde. Hänen perhetaustallaan on todennäköisesti vaikutusta asiaan.

Toistuva teema Dan Brownin kirjoissa on tieteen ja uskontojen suhde. Hänen perhetaustallaan on todennäköisesti vaikutusta asiaan.

Kirjamessujen tähtivieras Dan Brown kysyy, katoaako Jumala tieteen edistyessä

Menestyskirjailija Dan Brown arvioi, että Yhdysvalloissa kirkot ja tiede ovat sodassa keskenään.

Amerikkalainen bestselleristi Dan Brown lienee Kirjamessujen historian hehkutetuin vieras. Häntä kuulemaan tungeksi lauantaina 1 200 fania. Onnekkaiden VIP-joukkoon päästäkseen oli pitänyt ilmoittautua hyvissä ajoin ennakkoon. Brownin suomalainen kustantaja WSOY on yrittänyt saada maailmantähden Suomeen jo Da Vinci -koodin ilmestymisestä alkaen. Nyt Brownille lähetetty avantouintia ja suomalaista kirjahulluutta kuvaava video lopulta mursi jään. Toki vierailu myy tehokkaasti myös Brownin tuoreinta jännitysromaania, muutama viikko sitten ilmestynyttä Alkua.

Brownin kirjailijanuran suurin menestys on hänen vuonna 2003 ilmestynyt läpimurtoteoksensa Da Vinci -koodi, joskin ennen sitä hän oli ehtinyt julkaista jo kolme jännitysromaania. Alku on hänen seitsemäs suomennettu romaaninsa, ja myös sen pääosassa seikkailee symboliikan professori Robert Langdon.

Dan Brownin nimi toimii kätevänä tuoteselosteena. Lukija tietää, mitä on odotettavissa. Alun asetelma on tutun brownmaiseen tapaan suureellinen: on koko ihmiskuntaa ravisteleva suuri kysymys. On murha, joka sysää tapahtumat vauhtiin, salaliittoja ja muutama arvoitus, joiden kanssa oltaisiin pulassa ilman päivystävää symbolikkoa. Ja tietenkin on kiire.

Tällä kertaa Brown sijoittaa tapahtumat Espanjaan, jossa toki riittäisi taiteen ja arkkitehtuurin ihmeitä useammankin romaanin kulisseiksi. Nyt bongaillaan nykytaidetta Bilbaon Guggenheim-museossa ja lumoudutaan Gaudín arkkitehtuurista Barcelonassa.

Tieteen ja uskon taistelu

Yksi Dan Brownin kirjojen toistuvista teemoista on tieteen ja uskonnon välinen suhde. Hänen mukaansa teeman käsittely on herättänyt pahennusta ja ristiriitoja uskonnollisissa piireissä. Ei ole vaikea kuvitella, että Brownin kymmeniä miljoonia kappaleita myyvät kirjat ovat varsinkin katoliselle kirkolle mainetaakka.

Katolinen kirkko esitetään niissä taantumuksellisena ja myös häikäilemättömänä luonnontieteen vastavoimana, joka omaa valtaansa suojellakseen pyrkii pimittämään ihmisiltä totuuden. Ikään kuin usko olisi tieteen kanssa kilpaileva maailmanselitys, joka katoaisi ja muuttuisi merkityksettömäksi, kunhan pöytään vain ladottaisiin tarpeeksi faktoja. ”Uskonnon aikakausi on päättymässä, tieteen aamu sarastaa”, julistaa uusimman teoksen ateistinen nörttimiljardööri Edmond Kirsch.

Ehkä Brownin bestsellereistä voidaan kiittää kotikasvatusta. Hänen äitinsä oli harras kristitty, joka toimi seurakunnassaan urkurina ja kuoronjohtajana. Poika sai kuulemma nolostella äitinsä auton rekisterikilpiä, jotka oli varustettu tekstillä Kyrie eli Herra. Isä puolestaan oli matemaatikko, jonka auton kilvissä luki Metric, sillä hän oli metrijärjestelmän innokas kannattaja.

Yhdeksän vuoden kypsässä iässä aloin tajuta ristiriidan näiden kahden maailmankatsomuksen välillä. Kirkossa opetettiin, että Jumala on luonut maailman, koulussa puhuttiin alkuräjähdyksestä ja evoluutiosta. Kysyin seurakuntamme papilta, kumpi näistä pitää paikkansa. Hän vastasi, että kiltit pojat eivät kysy tuota kysymystä, Brown kertoo.

Yhdeksän vuoden kypsässä iässä aloin tajuta ristiriidan näiden kahden maailmankatsomuksen välillä.

Brown kuitenkin on jatkanut kyselemistä. Hän puhuu tieteen ja uskonnon välisestä jatkuvasta taistelusta ja toteaa, että jumalia on kuollut pois sitä mukaa, kun tiede on edistynyt. Jumalat ovat paikanneet ihmisten tietämyksen aukkoja, mutta enää niitä ei tarvita selittämään vaikkapa ukkosta, vuorovettä tai ruttoa.

Nykyisin Jumalasta etsitään selitystä siihen, mistä tulemme, miksi olemme olemassa ja mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, mutta nämäkin aukot kutistuvat, Brown sanoo.

Tekoälyn mahdollisuudet

Katolinen kirkko on vaikutusvaltansa ja rikkaan traditionsa puolesta varmasti Brownin kaltaiselle historiasta ammentavalle jännityskirjailijalle kiinnostavampi kuvattava kuin hänen kotimaansa kristilliset fundamentalistit. Kirjamessuilla hän kuitenkin nosti esiin amerikkalaisen kreationismin.

Yhdysvalloissa organisoitunut uskonto ja tiede ovat sodassa keskenään. On uskomatonta, että vuonna 2017 meillä on poliitikkoja, jotka uskovat, että maailma on 6 000 vuotta vanha ja että Jumala laittoi fossiilit maan päälle testatakseen ihmisten uskoa.

Brownin uutuudessa ei siis enää haasteta vain kirkkoa vaan uhataan tehdä tarpeettomaksi Jumalakin. Edmond Kirschillä – tai ehkä Brownilla itselläänkin – on vastaus siihen, miten elämä maapallolla sai alkunsa, ja myös siihen, mikä ihmiskunnan tulevaisuus on. Tekoäly uhkineen ja mahdollisuuksineen onkin kirjan kantava teema.

Siihen liittyen minullakin olisi ollut Kirjamessujen tähtivieraalle kysymys: Voisiko Brownin kirjat tuttuine elementteineen ja juonenkäänteineen nykyisin kirjoittaa sitä varten kehitetty algoritmi? Vai tapahtuuko niin jo? Kysymättä jäi.

 

Dan Brown: Alku. WSOY 2017.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi