Suomalainen uskontojen vuoropuhelu kiinnostaa Yhdysvaltain kongressia
Pääministeri Juha Sipilä ja arkkipiispa Kari Mäkinen osallistuivat rauhankävelyyn Turun Kirkkopäivien Logomon tilaisuuden jälkeen perjantaina 19. toukokuuta 2017.

Pääministeri Juha Sipilä ja arkkipiispa Kari Mäkinen osallistuivat rauhankävelyyn Turun Kirkkopäivien Logomon tilaisuuden jälkeen perjantaina 19. toukokuuta 2017.

Suomalainen uskontojen vuoropuhelu kiinnostaa Yhdysvaltain kongressia

Ulkoministeriössä on kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun suurlähettiläs, joka vie maailmalle uutta suomalaista vientituotetta. Seuraavaksi hän puhuu Yhdysvaltain kongressille.

Suomalainen malli, jossa kolmen suuren maailmanuskonnon edustajat pyrkivät yhdessä edistämään yhteiskuntarauhaa ja ovat perustaneet sitä varten yhteistyöelimen, kiinnostaa maailmalla.

Suomessa myös viranomaiset – niin sisäministeriö kuin ulkoministeriö – ovat huomanneet mahdollisuudet, joita uskontojen välinen yhteistyö voi antaa. Ulkoministeriössä nähdään entistä selvemmin, että uskonnoilla ja kulttuureilla on merkitystä maailmanpolitiikassa ja että tätä on tarpeen analyyttisesta arvioida. Uskontoa on käytetty konflikteissa hyväksi väkivallan lietsonnassa, mutta kun konfliktien ratkaisuun otetaan mukaan uskonnolliset johtajat ja toimijat, tähän pystytään puuttumaan.

Olen 30 vuotta tehnyt diplomatiaa ja harvoin ollut tilanteessa, jossa meiltä kysytään näin paljon meidän esimerkistämme.
– Pekka Metso, suurlähettiläs

Harva tietää, että ulkoministeriössä on erityinen rauhanvälitystiimi ja vielä harvempi, että siellä on suurlähettiläs, jonka tehtävänä on kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun tukeminen. Suurlähettilään nimi on Pekka Metso ja hän on jälleen kerran lähdössä Yhdysvaltoihin puhumaan asiasta.

– Olen tehnyt 30 vuotta diplomatiaa ja harvoin ollut tilanteessa, jossa meiltä kysytään näin paljon meidän esimerkistämme. Siis siitä, miten täällä on rakennettu yhteistyömalli uskontojen ja myös viranomaisten, kansalaisyhteisön ja akateemisen maailman välille, joka tähtää parempaan toisten ymmärtämiseen ja uskontojen lukutaidon kehittämiseen. Suomessa tehdään usein asioita oikein, mutta vasta ulkopuolinen sen huomaa, tuumii Metso.

Uskontojen välistä yhteistoimintaa ja rauhantyötä tehdään paitsi Suomessa myös maailmalla suomalaisvoimin. Metso mainitsee Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Crisis Management Iniativen eli CMI:n rauhantyön. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan tehtävästä virkavapaalla oleva Antti Pentikäinen johtaa New Yorkista kansainvälistä uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkostoa. Verkosto toimii Suomen ulkoministeriön tuella.

– Nyt eri puolilla maailmaa pohditaan, miten uskontonäkökulma saadaan mukaan politiikan työvälineeksi rauhan edistämisessä. Meillä ulkoasiainhallinnossa on herätty siihen, että ulkopoliittinen analyysi on vajaa, jos ei osata käsitellä myös uskontoon liittyviä kysymyksiä.

Metson mukaan Suomen kokemukset kiinnostavat Euroopassa esimerkiksi Saksassa. Puolentoista viikon päästä hän on lähdössä Yhdysvaltain kongressiin puhumaan aiheesta uskonnonvapautta käsittelevään pyöreän pöydän keskusteluun.

Uskonnot voivat olla osa rauhallisen, ihmisarvoa kunnioittavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista.
– Kaarlo Kalliala, piispa ja USKOT-foorumin puheenjohtaja

Pahan torjuntaa ja hyvän edistämistä

Metso osallistui ulkoministeriön edustajana torstaina pidettyyn USKOT-foorumin keskusteluun. Foorumi on hänelle monesta yhteydestä tuttu. Sen edustajia oli mukana, kun Suomessa pidettiin kesäkuussa ”Transatlantic Policy Network on Religion and Diplomacy” -tapaaminen, jota ulkoministeriö isännöi.

USKOT-foorumin juuret ovat 11.9. 2001 terrori-iskussa, jonka jälkeen presidentti Tarja Halonen kutsui uskonnollisia johtajia Suomessa yhteen. Yhteydenpito johti siihen, että kolme monoteistista uskontokuntaa perusti vuonna 2011 yhteistyöelimen, jonka puheenjohtajana toimii vuorotellen kunkin edustaja. Tällä hetkellä puheenjohtajana on Turun piispa Kaarlo Kalliala.

Kalliala piti Uskonnot suomalaisessa yhteiskunnassa -seminaarissa puheen, jota Metso kiitteli ja sanoi sen olevan ”kuin meidän ulkopoliittinen puheemme”. Kalliala aloitti puheensa siitä, miten Turussa järjestettiin keväällä uskontojen rauhankävely, johon osallistui satoja ihmisiä. Siinä oli mukana myös Euroopan uskontojohtajien kokouksen osallistujia ja pääministeri. Rauhallista ja vapautunutta ilmapiiriä kiiteltiin.

Tunnelma vaihtui toiseen, kun uskonnolla toimintaansa motivoinut puukottaja elokuussa tappoi kaksi ja haavoitti useita. Silti sekin kauhea tilanne osoitti, millainen yhteys suomalaisilla uskontokunnilla ja myös viranomaisilla on toisiinsa. Heti illalla yhdeksän eri uskonnollisen yhteisön edustajat ja muun muassa presidentti kokoontuivat Turun tuomiokirkkoon. Sunnuntaina yhteistä surua ilmaistiin torilla.

– USKOT-foorumi sai alkunsa syyskuun 11. päivän 2001 jälkeisestä keskustelusta. Sen jälkeen uskontojohtajien säännölliset kohtaamiset ovat tähdänneet siihen, että uskonnolla perustellulta väkivallalta putoaisi pohja. Kysymys ei ole vain pahan torjumisesta, vaan hyvän edistämisestä. Uskonnot haluavat yhdessä edistää yhteiskuntarauhaa ja rakentaa monimuotoista Suomea, joka tunnistaa asukkaidensa syvien kulttuuristen identiteettien arvon, sanoi Kalliala.

Kallialan mukaan uskonnot nähdään keskustelussa usein enemmän osana ongelmaa kuin ratkaisua. Niillä on perusteltu ja perustellaan väkivaltaa. Tutkija Karen Armstrongin mukaan uskonto ei kuitenkaan ole sen enempää sotien selittäjä kuin maallisten toimijoiden toiminta. Rauhan vaarantaa yliolkainen suhtautuminen toiseen ihmisryhmään ja sen perusidentiteettiin. Rauhaa edistetään silloin, kun pyritään perkaamaan pois eriarvoisuutta, uhanalaisuutta, köyhyyttä ja näköalattomuutta.

– Uskonnot voivat olla osa ratkaisua. Ne haluavat olla ja voivat olla osa rauhallisen, ihmisarvoa kunnioittavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista, kiteytti Kalliala.

Foorumin ensimmäinen puheenjohtaja, baptistipastori Jan Edström totesi, että foorumi ei käy oppikeskusteluja, vaan keskittyy yhteiskuntarauhaan ja rauhaan uskontojen välillä. Tämän asian eteenpäinviemiseksi voisi olla hyvä lisätä paikallista toimintaa eri puolilla Suomea. Myös jäsenkunnan laajentaminen muihin Suomessa toimiviin maailmanuskontoihin voi olla tarpeen.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Jussi Sohlbergin mukaan Suomessa on 117 rekisteröityä uskonnollista yhteisöä. Se ei kuitenkaan ole koko kuva uskonnoita, sillä kaikki eivät rekisteröidy. Suomen 70 000–100 000 islamilaisesta vain 14 000 kuuluu rekisteröityihin yhdyskuntiin. Buddhalaisia on 15000–20000. Kun uskontokenttä koko ajan moninaistuu, on selvää, että uskontojen ymmärrystä tarvitaan.

– Oman uskonnon tuntemus ja uskontojen lukutaito korostuu maailmassa. Oman uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen väliseen dialogiin, korosti seminaariin osallistunut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

USKOT-foorumissa mukana olevien uskontokuntien yhteyden merkitykseen palasi myös foorumin varapuheenjohtaja ja Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtaja Atik Ali. Hän kertoi, ettei Turun puukotuksesta ollut kulunut montaakaan minuuttia, kun hänelle soittivat ensin piispa Kalliala, sitten Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik ja sitten foorumin toiminnanjohtaja Anja Toivonen-Stambouli.

Yhteistyö toimii kriiseissä ja se on tärkeää myös viranomaisille.

– Yhdessä toimiminen on keino vastustaa yhteiskunnan polarisaatiota ja osoittaa, että yhdistävät asiat ovat yhteiskunnassa erottavia tekijöitä vahvempia, korost sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi