null Espoon kirkkovaltuuston ryhmät ovat samanhenkisten yhteenliittymiä – tiukkaa ryhmäkuria niissä ei vaadita

Kirsi Nummi, Kira Järves ja Jarmo Nieminen toimivat luottamushenkilöinä sekä Espoon yhteisessä kirkkovaltuustossa että kotiseurakuntiensa seurakuntaneuvostoissa.

Kirsi Nummi, Kira Järves ja Jarmo Nieminen toimivat luottamushenkilöinä sekä Espoon yhteisessä kirkkovaltuustossa että kotiseurakuntiensa seurakuntaneuvostoissa.

Espoon kirkkovaltuuston ryhmät ovat samanhenkisten yhteenliittymiä – tiukkaa ryhmäkuria niissä ei vaadita

Valtuustoryhmien erot näkyvät lähinnä muutamissa asioissa, kuten lähetysjärjestöjen määrärahojen jaossa. Usein enemmän vaikuttaa oma seurakunta.

Espoon yhteisen kirkkovaltuuston valtuutetut tulevat kuudesta ryhmästä. Suurin on perinteisiä arvoja korostava Yhdessä matkalla, johon kuuluu 23 kirkkovaltuutettua. Toiseksi suurimmalla ryhmällä Kokoomus ja sitoutumattomat on 14 valtuutettua. Kolmanneksi eniten valtuutettuja on liberaalilla Kirkko kaikille -ryhmällä, yhdeksän.

Vuoden 2018 seurakuntavaaleissa toinen arvoliberaali ryhmä eli Tulkaa kaikki -liike sai seitsemän paikkaa. Ruotsinkieliseen Tror på det goda -ryhmään kuuluu kuusi ja demarien Ilon kirkko -ryhmään kaksi valtuutettua.

Nyt ryhmät kokoavat jo ehdokaslistoja ensi syksyn seurakuntavaaleihin. Kirkko ja kaupunki kysyi kolmen suurimman ryhmän luottamushenkilöiltä, miten ehdokaslista löytyi ja mikä merkitys ryhmillä on päätöksenteossa.

Kira Järves on Olarin seurakunnan luottamushenkilö, jolle Olarin kirkko on tuttu paikka.

Kira Järves on Olarin seurakunnan luottamushenkilö, jolle Olarin kirkko on tuttu paikka.

Ryhmissä keskustellaan, ei lukita kantoja

Kira Järves on kirkkovaltuutuutettu ja yhteisen kirkkoneuvoston sekä Olarin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja. Järves oli edelliskaudella valtuustossa nuorten listalta. Nyt hän toimii Kirkko kaikille -ryhmässä.

– Ehdokaslistamme ei perustunut ikään eikä puoluepolitiikkaan, vaan sisällöllisiin teemoihin ja ohjelmaan. Halusimme nostaa esille Tulkaa kaikki -listaa laajemmin erilaisia kirkon ongelmakohtia. Tällaisia ovat muun muassa ympäristöasiat, avoin päätöksenteko ja dialogi eri tavalla ajattelevien välillä, Järves kertoo.

Kirkko kaikille pitää ryhmäkeskusteluja, joissa päätettäväksi tulevia asioita pallotellaan yhdessä. Ryhmäkuria ei ole. Järves kuvaa ryhmäänsä niin, että siinä samanhenkiset ihmiset ovat hakeutuneet yhteen.

– Ryhmien väliset erot näkyvät lähinnä sellaisissa asioissa kuin tuetaanko kaikkia kirkon lähetysjärjestöjä vaiko vain niitä, jotka hyväksyvät naisten pappeuden. Suhtautumisessa sateenkaarityöhön ja metsäsuunnitelmaan tuli myös esiin ideologisia eroja.

Järveksen mukaan usein kyse on ryhmänäkemyksiä enemmän yksilöiden välisistä eroista tai siitä, että saman seurakunnan valtuutetut tuovat esille seurakuntansa näkökulmaa. Näin tapahtuu esimerkiksi tilaratkaisuissa.

Leppävaaran kirkon korjaus on yksi asia, jota Kirsi Nummi on luottamushenkilönä pitänyt tärkeänä.

Leppävaaran kirkon korjaus on yksi asia, jota Kirsi Nummi on luottamushenkilönä pitänyt tärkeänä.

Lähetysjärjestöjen tukemisessa ryhmärajat näkyivät

Kirsi Nummi päätyi Yhdessä matkalla -ehdokaslistalle, koska listan ajamat asiat ja arvot vastasivat hänen omiaan. Hänelle tärkeintä on, että kirkko pysyy ytimessä eli Jumalan rakkauden sanoman eteenpäin viemisessä. Hänelle oli myös tärkeää, että seurakunnat tukevat kaikkia lähetysjärjestöjä, kuten kirkko suosittelee.

– Lähetysjärjestökysymys on oikeastaan ainoa asia, jossa ryhmärajat ovat valtuustossa selkeästi näkyneet. Muuten en edes välttämättä tiedä kaikista, mihin ryhmään kukin kuuluu. Joku voi ajatella, että lähetysjärjestökysymys on arvokeskustelua. Itse ajattelen, että kaikki ovat tasa-arvon puolella, mutta tarkastelemme sitä eri näkökulmista.

Itse ajattelen, että kaikki ovat tasa-arvon puolella, mutta tarkastelemme sitä eri näkökulmista.

- Kirsi Nummi

Nummi on myös Leppävaaran seurakuntaneuvoston jäsen. Oman seurakunnan asiat ovat hänelle tärkeitä myös kirkkovaltuustossa. Hän iloitsee siitä, että talouteen ja toimintaa liittyvää osaamista löytyy kaikista ryhmistä, samoin kuin halua kuunnella kunkin seurakunnan huolia.

– Ryhmässäni saa äänestää omantunnon mukaan. Ainoa, mihin olemme yhdessä sitoutuneet, on lähetysmääräraha tai, kuten Espoossa sanotaan, kansainvälisen vastuun määrärahan jakaminen.

Jarmo Nieminesellä on menossa jo kolmas kausi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan luottamushenkilönä.

Jarmo Nieminesellä on menossa jo kolmas kausi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan luottamushenkilönä.

Seurakuntavaikuttaminen on virkistävää

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuutetulle ja seurakuntaneuvoston jäsenelle Jarmo Niemiselle kausi seurakunnan luottamushenkilönä on jo kolmas. Ehdokaslistan valinta oli helppoa, sillä Nieminen on kokoomuslainen kaupunginvaltuuston varajäsen.

– Kokoomukselle demokratia ja vapaus ovat tärkeitä arvoja ja kun katsoo nykymaailman menoa, ne ovat asioita, joita muuallakin tarvittaisiin.

Niemisenkin mukaan ryhmäerot näkyvät kirkkovaltuuston päätöksenteossa lähinnä niissä asioissa, joihin liittyy herätysliikkeitä ja tasa-arvokysymyksiä. Lähetysjärjestöratkaisussa nousi nyt esille erään lähetysjärjestön ylimalkainen vastaus tasa-arvokysymyksiin.

Hänen oma ryhmänsä linjaa asioita joskus seurakuntaneuvostossa. Valtuustossa ei tehdä ryhmäpäätöksiä.

– Yleensä eri ryhmien valtuutetut etsivät yhdessä ratkaisuja. Ero kuntapolitiikkaan on iso. Seurakunnassa vaikuttaminen on virkistävää ja vapauttavaa, Nieminen sanoo.

Hän iloitsee siitä, että luottamushenkilöillä on laaja yksimielisyys siitä, että talouden pitää olla kunnossa, jotta seurakunnat voivat myös tulevaisuudessa toimia.

Kiinteistöjen vähentämisen tarve yllätti

Kun takana on nyt jo yli kolme vuotta nelivuotisesta valtuustokaudesta, onko jokin asia,  luottamustehtävässä yllättänyt?

– Minulle yllätys oli se, kuinka monimutkaista, monipolvista ja haastavaa uuden ympäristöohjelman rakentaminen oli. Tähän vaikutti virkamiesten ja luottamushenkilöiden työnjako. Valmistelussa tuntui välillä siltä, että käytössä oli rikkinäinen puhelin. Hallintorakenne on joustamaton, sanoo Kira Järves.

Vaikka Kirsi Nummi tiesi, että kiinteistöjä pitää vähentää, suuruusluokka oli yllätys.

– Kun vielä on eletty taloudellisesti vakaata aikaa, en osannut odottaa näin suurta tarvetta kiinteistöjen vähentämiselle tulevina vuosina. Edellisellä kaudella jouduttiin säästämään henkilöstöstä, seuraavalla tehdään päätöksiä tiloista, Nummi sanoo.

Jarmo Nieminen nostaa esille pandemian vaikutuksen kokouksiin ja toimintaan.

– Koronan alkuaikoina, kun säädökset eivät vielä mahdollistaneet etäkokouksia, yhteinen kirkkoneuvosto teki valtuustolle kuuluvat päätökset. Nyt toimitaan taas normaalisti. Hienoa oli se, että seurakunnissa pystyttiin pitämään rippikoulut ja opittiin striimaamaan messuja, Nieminen tuumii.

Lähde ehdokkaaksi vaaleihin

Marraskuussa 2022 kirkossa järjestetään seurakuntavaalit. Espoossa valitaan uudet luottamushenkilöt kuuden seurakunnan seurakuntaneuvostoihin sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Seurakuntaneuvostoihin valitaan yhteensä 94 jäsentä ja yhteiseen kirkkovaltuustoon 61 jäsentä. Vaaleissa valitut luottamushenkilöt käyttävät ylintä päätösvaltaa seurakunnassa ja Espoon seurakuntayhtymässä kaudella 2023–2026.

Seurakuntavaaleissa äänioikeutettuja espoolaisia on 129 592. Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi saavat asettua kaikki konfirmoidut kirkon jäsenet, jotka ovat vaalipäivään 20.11. mennessä täyttäneet 18 vuotta. Ehdokkaaksi voi asettua jo olemassa olevan ehdokaslistan kautta tai perustamalla uuden valitsijayhdistyksen.

Lisätietoa vaaleista, ehdokaslistoista ja ehdokkaaksi asettumisesta löytyy Espoon seurakuntien vaalisivuilta espoonseurakunnat.fi/vaalit.

Vaalilistojen kerääjille ja muille vaaleista kiinnostuneille järjestetään pe 29.4. klo 18 Teamsissa. Lisätietoja ja linkki tilaisuuteen löytyy osoitteesta espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2022-04-29/seurakuntavaalien-info-tilaisuus.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: