null Helsingin kirkkovaltuustossa on noin 30 eri ryhmää – erot yksilöiden välillä ovat suurempia kuin erot ryhmien välillä, ajattelevat luottamushenkilöt

Tiiu Pohjolainen kuuluu Tulkaa kaikki -ryhmään, Sinikka Vepsä Sosiaalidemokraatit kirkossa -ryhmään ja Juhana Tarvainen Meidän seurakunta -ryhmään.

Tiiu Pohjolainen kuuluu Tulkaa kaikki -ryhmään, Sinikka Vepsä Sosiaalidemokraatit kirkossa -ryhmään ja Juhana Tarvainen Meidän seurakunta -ryhmään.

Helsingin kirkkovaltuustossa on noin 30 eri ryhmää – erot yksilöiden välillä ovat suurempia kuin erot ryhmien välillä, ajattelevat luottamushenkilöt

Varsinkin ensi kertaa seurakuntavaaliehdokkaaksi lähtevää kymmenet eri ryhmät voivat hämmentää. Päätöksenteossa niillä ei kuitenkaan ole välttämättä paljoa merkitystä.

Sanasta tekoihin, Kasvun rannat, Kantava voima, Keskitietä kirkolle, Vastuunkantajat. Muun muassa tällaisiin ryhmiin kuuluvat helsinkiläiset kirkkovaltuutetut. Kuinka seurakuntavaaleissa ehdolle asettuva tietää, minkä ryhmän ehdokkaaksi lähteä? Se ei ole helppoa, sillä laskutavasta riippuen Helsingin kirkkovaltuustossa on noin kolmekymmentä erilaista ryhmää. Marraskuussa käytävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu on alkanut. Kevään aikana eri ryhmät kokoavat tietoja itsestään, tavoitteistaan ja ehdokkaaksi ryhtymisestä seurakuntien vaalisivuille. Kysyimme kolmelta helsinkiläiseltä luottamushenkilöltä, kuinka he löysivät omat ryhmänsä ja miten eri ryhmien väliset erot näkyvät päätöksenteossa.

Sinikka Vepsä Malmin seurakunnasta on mukana kirkollisessa päätöksenteossa ja kunnallispolitiikassa. Joskus kokoukset osuvat samaan aikaan.

Sinikka Vepsä Malmin seurakunnasta on mukana kirkollisessa päätöksenteossa ja kunnallispolitiikassa. Joskus kokoukset osuvat samaan aikaan.

Puoluelista on äänestäjälle selkeä

Joidenkin ryhmien jäseniä yhdistää poliittinen aate. Malmin seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Sinikka Vepsä kuuluu Sosiaalidemokraatit kirkossa -ryhmään. Demareiden listalle lähtö oli luontevaa, sillä hän on myös puolueen kaupunginvaltuutettu.

– Ajattelen, että puolueiden on hyvä olla mukana myös kirkollisessa päätöksenteossa. Ainakin se on avointa: minua äänestävä tietää, millaista ajatusmaailmaa edustan. On toki hienoa, että kirkossa on muitakin kuin puoluepoliittisia ryhmiä.

Seurakuntaneuvostossa edustamme ennen kaikkea itseämme ja teemme yhteistyötä.

Puoluetta valittaessa painoi halu pitää heikompien puolta. Kirkollisessa päätöksenteossa demarius tarkoittaa Sinikka Vepsälle erityisesti diakoniatyön merkityksen korostamista. Malmin seurakuntaneuvostossa Vepsä on ainoa ryhmänsä edustaja. Kirkkovaltuustossa on muitakin demareita.

– Seurakuntaneuvostossa edustamme ennen kaikkea itseämme ja teemme yhteistyötä. Kirkkovaltuustossa voin kysyä muiden demareitten kantaa, mutta en näe, että politiikalla olisi siellä isoa roolia. Enemmän neuvottelen muiden Malmin seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa, jotka ovat kirkkovaltuustossa.

Kunnallispolitiikassa mukana oleville hän suosittelee seurakuntavaaliehdokkuutta pienin varauksin. Usein kokoukset ovat nimittäin samaan aikaan.

– Onhan se haasteellista myös siksi, että materiaalia ja opiskeltavaa on paljon. Mutta jos voimavaroja ja intoa on, niin mikä ettei.

Keskustelu lähetysjärjestöistä nosti erot esiin

Osa kirkollisessa päätöksenteossa olevista ryhmistä toimii vain yhdessä seurakunnassa. Oulunkylän seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen Juhana Tarvainen kuuluu paikalliseen Meidän seurakunta -ryhmään.

– Ryhmässä tuli esiin se, mitä varten kirkko on olemassa ja mikä on sen tehtävä, se että evankeliumi Jeesuksesta kuuluu kaikille. Oikeastaan valinta oli helppo. Puoluepoliittista ryhmääkin mietin, mutta ehkä vähän vierastan sitä, että puoluepolitiikkaa liittyy kirkon asioihin.

En ole nähnyt edes sellaista, että joku puolustaisi vain omaa lähikirkkoa tai oman kaupunginosan tilaa.

Tarvaisen mielestä seurakuntaneuvostossa ryhmien väliset erot eivät tule esiin. Hän on ilahtunut siitä, että luottamushenkilöt osaavat ajatella kokonaisuutta. Asiat neutraalisti esittelevällä kirkkoherralla on tässä iso rooli.

– En ole nähnyt edes sellaista, että joku puolustaisi vain omaa lähikirkkoa tai oman kaupunginosan tilaa.

Kirkkovaltuustossa kuluvan valtuustokauden aikana näkemyseroja on kirvoittanut lähinnä lähetysmäärärahojen jakaminen. Siinäkin erot henkilöitten välillä olivat Juhana Tarvaisen mielestä suurempia kuin erot ryhmien välillä.

– Tuo asia jäi mieleen, koska olen itsekin lähetysjärjestön työntekijä, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen eli SLEY:n kotimaantyön johtajana työskentelevä Tarvainen sanoo.

Konservatiivi–liberaali-jaottelusta puhutaan kirkossa paljon. Kirkkovaltuustossa se näkyy Tarvaisen mukaan ”häivähdyksenomaisesti.”

– Riippuu asiayhteydestä. Miellän itseni konservatiiviksi joissakin asioissa, tai jos en itse miellä, niin ainakin joku toinen mieltää. Toisaalta isot kysymykset valtuustokaudella ovat olleet sellaisia, että ryhmien välillä ei ole ollut niin suuria eroja. 

Juhana Tarvainen kertoo yllättyneensä positiivisesti siitä, että Oulunkylän seurakuntaneuvostossa kaikka ajattelevat asioita kokonaisvaltaisesti.

Juhana Tarvainen kertoo yllättyneensä positiivisesti siitä, että Oulunkylän seurakuntaneuvostossa kaikka ajattelevat asioita kokonaisvaltaisesti.

”Kirkkovaltuustossa Tulkaa kaikki -edustajat erottuvat”

Suurin ryhmä Helsingin kirkkovaltuustossa on tällä kaudella Tulkaa kaikki. Sen edustajat kuuluvat valtakunnalliseen verkostoon, joka kertoo edistävänsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkossa.

Pakilan seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Tiiu Pohjolainen on ensimmäistä kautta mukana kirkollisessa päätöksenteossa.

– Kun mietin ehdolle lähtemistä, siinä oli pohdintaa, etsintää ja näin ulkokehäläisenä voimakasta hämmennystä. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kunnes tajusin, että paikkani on Tulkaa kaikki -listalla.

Listallakin voi olla osuutensa, mutta suurempi merkitys on sillä, että eri ikäiset ajattelevat eri tavalla.

Pakilan seurakuntaneuvostossa eri ryhmien väliset erot tulevat Pohjolaisen mielestä harvoin näkyviin.

– Toki on niitä, joiden kanssa olen ollut varmaan joka päätöksestä eri mieltä. Listallakin voi olla osuutensa, mutta suurempi merkitys on sillä, että eri ikäiset ajattelevat eri tavalla.

Kirkkovaltuustossa Tulkaa kaikki -liikkeen edustajat erottuvat, Pohjolainen ajattelee.

– Koen, että myös konservatiivi–liberaali -jako näkyy valtuustossa. Esimerkiksi tasa-arvoon ja saavutettavuuteen liittyvät asiat ovat sellaisia, että niiden esiin nostamisesta tunnistan, että nyt ei ole ainakaan konservatiivi kyseessä.

Tulkaa kaikki -ryhmän edustajat pitävät jonkin verran yhteyttä toisiinsa ennen kokouksia ja pohtivat kantaa eri asioihin. Toisaalta sitä voivat tehdä myös saman seurakunnan edustajat kirkkovaltuustossa, yli ryhmärajojen, ja pohtia, mikä olisi Pakilan seurakunnan etu.

Tiiu Pohjolainen muistaa olleensa hämmentynyt kun asettui ensi kertaa ehdolle seurakuntavaaleissa ja alkoi tutkia, mitä eri ryhmiä on olemassa. Tulkaa kaikki -ryhmästä löytyi vanha koulukaveri ja ryhmä alkoi muutenkin tuntua omalta.

Tiiu Pohjolainen muistaa olleensa hämmentynyt kun asettui ensi kertaa ehdolle seurakuntavaaleissa ja alkoi tutkia, mitä eri ryhmiä on olemassa. Tulkaa kaikki -ryhmästä löytyi vanha koulukaveri ja ryhmä alkoi muutenkin tuntua omalta.

Pirstoutumiselle on puolensa ja puolensa

Pitääkö noin 90 hengen kirkkovaltuustossa sitten olla niin paljon eri ryhmiä? Sinikka Vepsä on joskus pohtinut samaa. Käytännössä erot ovat pieniä. 

– Ensikertalaisen ei ole helppoa löytää omaa ryhmää, ainakaan jos ei kuulu mihinkään poliittiseen puolueeseen. Toisaalta en halua rajoittaa demokratiaa, hän sanoo.

Juhana Tarvaisella ei ole asiaan vahvaa mielipidettä. 

–  Tämä on vaikea kysymys. Eletään aikaa, joka on polarisoivaa ja repivää. Usein luodaan esimerkiksi jakoa konservatiiveihin ja liberaaleihin, joten on ehkä hyvä, että kirkollisessa päätöksenteossa ei ole edes kahta tai neljää vahvaa ryhmää, jotka ajaisivat tiettyä agendaa.

Viestinnän parissa työskentelevä Tiiu Pohjolainen sanoo, että viestinnällisesti olisi parempi, jos ryhmillä olisi helpommin ymmärrettävät nimet ja tavoitteet.

– Jokaisen pitäisi pystyä ymmärtämään, mitkä asiat ovat ryhmälle tärkeitä.  

Ehdokasasettelu jatkuu syyskuun puoliväliin

Vuoden 2022 seurakuntavaalien valitsijayhdistysten perustaminen ja ehdokasasettelu on alkanut. Se päättyy 15.9.2022. 

Vaalipäivä on 20.11.2022. Ennakkoäänestys järjestetään 8.−12. marraskuuta. 

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla valitaan luottamushenkilöt paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostoihin sekä kaikkien kaupungin seurakuntien asioista päättävään kirkkovaltuustoon sekä yhteiseen kirkkoneuvostoon.

Seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot päättävät muun muassa seurakuntien toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista. Paikalliset luottamushenkilöt valitsevat myös maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen.

Seurakuntavaaleissa voivat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet. Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen. 

Lisätietoa seurakuntavaaleista löydät Helsingin seurakuntien vaalisivuilta sekä valtakunnallisilta seurakuntavaalit.fi-sivustolta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: