Nainen nojaa tulituksessa pahoin vaurioituneen talon seinään Wukrossa. YK:n mukaan monin paikoin asukkaita uhkaa nälänhätä. Seksuaalista väkivaltaa käytetään Tigreyn sodassa aseena.
Etiopian Tigrayn raaka konflikti jatkuu yhä – Espoon seurakunnat antaa alueelle katastrofiapua 15 000 euroa
Avustusjärjestöt joutuvat tekemään työtään vaikeissa olosuhteissa sodassa, josta tietoa on saatavilla harvinaisen niukasti.
Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyön koordinaattori Tesfaye Nigusu vastaa puhelimeen matkalla pakolaisleirille. Leiri sijaitsee Haikin kaupungissa Etiopian Amharan osavaltiossa. Pohjoiseen Tigrayhin johtaa sen kautta iso valtatie.
Tigrayssä on puolen vuoden ajan riehunut sota, josta on ulkomaille tihkunut vain niukasti tietoa. Kuvaavaa monikansallisen Etiopian liittovaltion tilanteelle on, että Tigray ei ole maan ainoa konflikti.
Haikissa on yli 600 pakolaista, joista yli 100 on alle 5-vuotiaita lapsia. Pakolaiset ovat Oromian alueelta, josta he pakenivat etniseen ryhmäänsä amharoihin kohdistuvia väkivaltaisuuksia ja murhia. Alueella kahakoivat maan hallitus ja sissiliike, joka tavoittelee itsenäisyyttä. Siviilit ovat uhreja, joihin iskemällä levitetään kauhua.
– Ihmiset ovat täällä Mekane Yesus -kirkon entisen orpokodin alueella väkivaltaa paossa. 1980-luvun nälänhädän aikana rakennetut talot ovat olleet kymmenen vuotta tyhjillään. Nyt niitä taas tarvitaan, Tesfyea kertoo. Etiopialaisista käytetään etunimeä, koska sitä ei seuraa sukunimi vaan isännimi.
Oromian tilannetta koskeva avustusanomus on jo Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntijan Miia Barrown pöydällä Suomessa. Samalla pöydällä, jolla on tietoa suuremmasta konfliktista, joka laajeni täysimittaiseksi sodaksi viime vuoden marraskuussa.
– Tigrayn taisteluiden uhreille Suomen Lähetysseura on jo toimittanut apua ja ikävä kyllä sitä tarvitaan vielä pitkään, ainakin vuoden ajan, Barrow kertoo.
Raiskausten uhrit tarvitsevat apua
Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti maanantaina myöntää Tigrayhyn 15 000 euroa katastrofiapua. Apu menee perille Suomen Lähetysseuran ja sen yhteistyökumppaneiden kautta. Niitä ovat maailman suurin luterilainen kirkko Mekane Yesus, maan ortodoksinen kirkko ja maailmanlaaja kirkkojen avustusjärjestö ACT-allianssi.
– Tigreyssä taistelut jatkuvat yhä, vaikka ne ovat pienempiä, sissisotaa. Sekä kansainväliset järjestöt että Etiopian hallitus pystyvät toimittamaan sinne ruokaa, ainakin alueille, jotka ovat hallituksen valvonnassa. Alueella oli jo ennen sotaa valtavasti ihmisiä avun tarpeessa. Nyt heitä on vielä enemmän, Tesfyea sanoo.
Alueelle on toimitettu ruoan ja veden lisäksi muun muassa huopia ja telttoja. Tesfayen mukaan oleellista on antaa psykososiaalista tukea raiskausten, väkivallan ja monenlaisten traumojen vammauttamille uhreille.
Pitkään jatkunut poliittinen epäsopu Etiopian hallituksen ja Pohjois-Etiopian Tigrayn alueen paikallishallinnon välillä puhkesi aseellisiksi yhteenotoiksi viime vuoden marraskuussa. Alueen itsenäisyyttä tavoittelevat kapinalliset iskivät Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä hallituksen joukkojen tukikohtaan yrittäen varastaa aseita.
Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2019 palkittu Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali määräsi sotatoimet kapinallisia vastaan. Hallitus hajotti Tigrayn alueparlamentin, ja ilmavoimat iskivät Tigrayhin. Taistelujen seurauksena ihmisiä on paennut kodeistaan niin muualle Etiopiaan kuin naapurimaihin. Entuudestaankin alueella on ollut runsaasti pakolaisia naapurimaiden Sudanin ja Somalian sotien takia.
Kirkon entiseen orpokotiin Haikissa on pystytetty pakolaisleiri. Sinne on paennut sadoittain ihmisiä Oromian osavaltion väkivaltaisuuksia. Orpokoti oli aikoinaan Lähetysseuran tukema ja rakennettu Etiopian 1980-luvun suuren nälänhädän aikana.
YK:n hätäaputoimisto OCHA arvioi tuoreessa raportissaan, että Tigrayssa oli maaliskuun lopussa jopa 1,7 miljoonaa kodeistaan pakoon lähtenyttä ihmistä. Etiopian hallitus pyrkii nyt toimittamaan apua 300 000 ihmiselle, jotka asuvat seuduilla, jonne kansainvälisillä avustusjärjestöillä ei ole ollut vielä pääsyä ja jotka ovat hallituksen hallinnassa.
Alueen turvallisuustilanne on yhä huono, taistelut ja tiesulut vaikeuttavat avustustyötä. Naiset ja tytöt ovat laajamittaisen seksuaalisen väkivallan kohteina.
Pyhässä kaupungissa tapahtui joukkomurha
Sodan molemmat osapuolet ovat kansainvälisen median ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyllistyneet muun muassa joukkomurhiin. Etiopian hallituksen puolella on taistellut myös eritrealaisia joukkoja, vaikka maat vielä pari vuotta sitten olivat sodassa. Amnesty International arvioi, että nämä tappoivat sadoittain siviilejä etiopialaisille pyhässä Aksumin kaupungissa marraskuussa tapahtuneessa verilöylyssä. Aksumissa sijaitsee muun muassa kirkko, jossa etiopialaiset uskovat säilytettävän Raamatun liitonarkkia.
– Etiopian hallitus on vahvistanut Aksumissa tapahtuneen veritekoja ja sanonut olevansa valmis siihen, että asiaa tutkitaan tarkemmin, Tesfaye sanoo.
Rauhaa tarvitaan sodasta kärsivien ihmisten ja koko alueen vuoksi. – Tesfaye Nigusu
Tigrayn vapautusrintaman joukot puolestaan syyllistyivät satojen ihmisten joukkomurhaan marraskuussa Mai-Kadran kaupungissa.
Tesfyean mukaan tilanne Tigrayssa on vielä niin vaikea, että rauhaa on vaikea saavuttaa.
– Rauhaa tarvitaan sodasta kärsivien ihmisten ja koko alueen vuoksi, muuten Tigrayn tilanne levittää epävakautta koko alueelle. Rauha ja sovinto tarvitsevat tuekseen demokraattisesti valittua hallitusta. Viime vuoden elokuuksi suunnitellut vaalit siirrettiin koronan vuoksi. Ne aiotaan järjestää kesäkuussa ja olisi hyvä, että ulkomaat tukevat demokratiaa, Tesfyea sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ukrainan sota vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään Afrikassa – syövätkö kaikki perheenjäsenet joka aterialla?
AjankohtaistaKun ruoan hinta nousee, köyhimmät afrikkalaiset joutuvat miettimään, montako ateriaa päivässä voi syödä. Monessa maassa oli ruokakriisi jo ennen ruoan hinnan nousua.
