Heikki Nenonen ajattelee, että Jumala kertoo ihmiselle kertomuksia, koska ihminen ymmärtää niitä. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus kertovat, että Jumala ja rakkaus ovat olemassa ja että elämän voima on kuoleman voimaa suurempi.
Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen ei siedä yhteisöjä, jotka määräävät, mitä mieltä niiden jäsenet saavat olla
Kirkon rahojen vähenemisessä on Heikki Nenosen mielestä myös hyvät puolensa.
Ongelma yksi: Melkein kaikesta, mitä kirkossa tehdään, maksetaan kuukausipalkkaa.
Ongelma kaksi: Liian moni ajattelee, että kirkko on palveluntarjoaja ja seurakuntalaiset palvelunsaajia.
Ongelma kolme: Kun vuosi vaihtuu, kirkon virastoissa tuijotetaan pelokkaina jäsenkäppyröitä.
Ongelmia on muitakin, ja niitä yhdistää yksi asia: kirkko on tottunut siihen, että sillä on rahaa.
Tämän sanominen ääneen jännittää Haagan kirkkoherraa Heikki Nenosta, mutta rikkaus ei ole kirkolle ainoastaan hyvä juttu.
– Helsingin seurakuntayhtymä on varmaankin maailman rikkain seurakuntayhtymä. Se on tavallaan hyvä asia, mutta se voi estää meitä kasvamasta kirkkona, Nenonen vastaa.
Kasvulla Nenonen ei tarkoita jäsenmäärän kasvua vaan sisäistä, hengellistä kasvua.
Kirkon ei pitäisi olla palveluntarjoaja vaan ihmisten yhteisö.
Pari tuhatta vuotta sitten oli toisin. Alkukristittyjen parissa ihmiset kokoontuivat yhteen ja muuttivat porukalla maailmaa paremmaksi. Niin saisi olla nytkin, jos Nenoselta kysytään.
– Tulevaisuudessa kirkon rahat vähenevät, ja me joudumme ajattelemaan uudella tavalla, mitä on elää kristittynä. Se on terveellistä.
Herätysliike heitti pihalle
Heikki Nenonen aloitti Haagan seurakunnan kirkkoherrana viime vuoden helmikuussa. Kun hän aikanaan muutti Pohjanmaalta Helsinkiin opiskelemaan, suunnitelmissa ei ollut papin ammatti.
Nenonen aloitti opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän luki poliittista historiaa, sosiologiaa ja eurooppalaista kulttuurihistoriaa.
Opintojen myötä isot eksistentiaaliset kysymykset alkoivat mietityttää Nenosta enemmän ja enemmän. Filosofia ja teologia kiinnostivat, ja Nenonen päätti vaihtaa teologiseen tiedekuntaan.
– Teologiassa kiinnosti etenkin opiskelu, ei niinkään pappeus. Vasta opintojen aikana aloin ajatella, että voisi olla ihan siedettävää olla pappi, hän kertoo.
Kristinusko ei ollut Nenoselle vierasta. Hän vietti elämänsä ensimmäiset kolme vuosikymmentä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä.
Esimiehenä rohkaisen ihmisiä omaan ajatteluun. Että älä usko, mitä minä sanon. Älä niele sitä purematta.
– Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen
Vanhoillislestadiolaisuus on hengellisesti sulkeutunut liike, jonka opin mukaan vain liikkeen jäsenet pelastuvat. Paperilla vanhoillislestadiolaiset ovat kuitenkin luterilaisen kirkon jäseniä.
Nenonen toimi liikkeen puhujana Helsingissä, mutta vähitellen miehen ja herätysliikkeen sukset alkoivat mennä ristiin.
– Lopullinen taitekohta oli, kun Kotimaan haastattelussa ilmaisin myönteisen naispappeuskantani. Siitä käynnistyi hoitokokousrumba, mikä oli tietysti traumaattinen, hän kertoo.
Nenonen sai herätysliikkeestä lähtöpassit. Tapahtumasarja on vaikuttanut syvästi hänen ajatteluunsa.
– Minusta on sietämätöntä, että jokin instituutio määrittelee, mitä saa ajatella, mitä saa kysyä ja mitä mieltä saa olla, hän toteaa.
Valtavirran luterilaisessa kirkossa on Nenosen mukaan hyvin tilaa itsenäiselle ajattelulle ja monenlaisille mielipiteille.
– Esimiehenä rohkaisen ihmisiä omaan ajatteluun. Että älä usko, mitä minä sanon. Älä niele sitä purematta.
Haagan seurakunnassa on reilut 14 000 jäsentä. Heikki Nenosen mukaan kirkon tehtävä on tukea ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Esikoisvauvakerhot ovat Jumalan rakkautta
Kirkko on olemassa tämän maailman ihmisiä varten. Kirkkoherra Heikki Nenonen ajattelee, Haagan seurakunnan tehtävä on tukea haagalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esikoisvauvojen vanhemmille järjestetään kerhoja, lapsille järjestetään virpomisvitsapajoja, partiolaisille järjestetään kokoontumistiloja ja vanhuksille järjestetään kahvia ja juttuseuraa.
Kaikki se on Jumalan rakkauden välittämistä ihmisille. Sen lisäksi kirkko tarjoaa jotain, mitä moni muu taho Haagassa ei tarjoa: hengellisyyttä.
Hengellisyys on asia, jota on syytä avata parin mutkan takaa. Kas näin:
– Huopalahden kirkon ovet ovat auki seitsemänä päivänä viikossa viiteen asti. Kuka vain voi tulla hiljaiseen kirkkotilaan itsekseen, rauhoittua ja kohdata pyhän, kirkkoherra kertoo.
Luterilaiset ihmiset ramppaavat koko ajan Valamon ortodoksiluostarissa. Ja ei siinä mitään, hyvä että käyvät.
– Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen
Mitä tarkoittaa pyhä?
– Vanhassa testamentissa on ajatus, että pyhä on jotain erotettua. Paimentolaiskansat erottivat kivillä pyhän alueen ja alttarin, Nenonen selittää.
– Ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyy se, että hänellä on arkisten asioiden lisäksi mahdollisuus olla erotetulla alueella, missä hän voi keskittyä kuuntelemaan itseään ja kohdata Jumalan.
Mitä tarkoittaa Jumala?
Kirkkoherra miettii hetken ja vastaa:
– Lähden liikkeelle siitä, että Jumala ei ole mikä vaan kuka. Se tarkoittaa, että Jumala ei ole panteistinen jumaluus. Panteismi [ajatus, että maailmankaikkeus ja Jumala ovat sama asia] on kiehtova ajatus, mutta minä paaluttaudun kristinuskossa siihen, että Jumala on persoona.
Mitä tarkoittaa, että Jumala on persoona?
– Jumalalla on nimi, ja hänelle voi kohdistaa sitä, mitä yleensä kutsumme rukoukseksi, Nenonen sanoo.
Jotain, mitä ei voi selittää, mutta minkä voi kokea
Paljon tämän enempää kirkkoherra ei halua Jumalasta sanoa. Sanojen sijaan hän korostaa kokemuksen merkitystä.
Mitä Heikki Nenonen tarkoittaa kokemuksella?
– Teologinen esikuvani, saksalainen mystikko mestari Eckhart opetti, että ihmisellä on sielu ja sielun syvimmässä perustassa on kipinä. Siellä Jumala asuu, Nenonen kertoo.
Maailma on meluisa, eikä ihmisen ole helppo hiljentyä kuuntelemaan sisintään. Kannattaisi yrittää – Nenonen nimittäin uskoo, että siellä voi kokea Jumalan läsnäolon.
– Sitä ei pysty selittämään, mutta sitä voi lähestyä meditaatiolla tai kontemplatiivisilla harjoituksilla. Siis sillä, että tietoisesti rauhoittuu ja hiljenee.
Ja se on sitä hengellisyyttä, jota kirkko voi tarjota ihmisille. Siinä luterilaisella kirkolla on vielä opittavaa.
– Voisimme ammentaa enemmän esimerkiksi luostarilaitoksesta. Luterilaiset ihmiset ramppaavat koko ajan Valamon ortodoksiluostarissa. Ja ei siinä mitään, hyvä että käyvät.
2.3.2020 kello 15.47: Sitaatista "Jumalalla on kuitenkin nimi" on poistettu väärään paikkaan eksynyt kuitenkin-sana.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nenonen: Ihminen on kiinnostavampi kuin hänen ammattinsa
PuheenvuorotKun kysytään, kuka ihminen on, vastataan usein, mitä hän tekee. Silloin tehdään huomaamatta arvovalinta.
