Kaikki synnit -sarjan ensimmäisellä kaudella Lauri Räihä (Johannes Holopainen) ja Sanna Tervo (Maria Sid) saapuvat selvittämään lestadiolaismiesten murhia kuvitteelliseen Varjakan kuntaan.
Vaikenemista ja katkenneita perhesuhteita – suosittu Kaikki synnit -rikossarja kuvaa myös lestadiolaisuutta, mutta onko se realistinen?
Itseään etniseksi lestadiolaiseksi luonnehtiva Kaarle Hurtig on sitä mieltä, että monessa asiassa sarja kuvaa vanhoillislestadiolaisuutta hyvin osuvasti.
Kaksi vanhoillislestadiolaista miestä löydetään murhattuna kuvitteellisessa Varjakan kunnassa. Keskusrikospoliisin tutkijat Sanna Tervo (Maria Sid) ja Lauri Räihä (Johannes Holopainen) lähetetään tutkimaan tapausta. Räihälle työkomennus tuo monenlaisia asioita pintaan, sillä hän on paikkakunnalta kotoisin ja kasvanut vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Yhteys liikkeeseen ja perheeseen on kuitenkin katkennut muun muassa siksi, etteivät vanhemmat hyväksy poikansa homoseksuaalisuutta.
Mika Ronkaisen ohjaama ja Ronkaisen ja Merja Aakon käsikirjoittama Kaikki synnit -sarja esitettiin Elisa Viihteellä keväällä 2019. Tänä syksynä sarja on nähtävissä Ylellä ja Yle Areenassa ja toinen kausi alkaa lokakuussa Elisa Viihteellä. Sarjaa on kiitelty muun muassa uskottavuudesta ja rohkeudesta. Sen esitysoikeudet on myyty 30 maahan. Helsinkiläinen viestintäyrittäjä, toimittaja Kaarle Hurtig luonnehti sarjaa Instagramissa ”parhaaksi lestadiolaiskuvaukseksi valtamediassa ehkä koskaan”. Hänen mielestään sarja tuo esiin monia tuttuja piirteitä vanhoillislestadiolaisuudesta, jotka pätevät ainakin Varjakan kaltaisessa ympäristössä.
Lestadiolaisuus voi kuulua puheessa
Kaarle Hurtig kasvoi vanhoillislestadiolaisessa perheessä Torniossa. Nykyään hän voisi määritellä itsensä ei entiseksi, vaan ”etniseksi lestadiolaiseksi”.
– Kasvatuskehikkona lestadiolaisuus on niin vahva ja omanlaisensa, että se jättää etnisen pohjavireen. Koen ravistelleeni itseäni aika paljon siitä ulos, mutta kuten monilla muillakin aikuisilla, jotka ovat liikkeessä kasvaneet, tausta näkyy.
Sarjan Varjakka sijaitsee Oulun kupeessa. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Mika Ronkainen sekä toinen käsikirjoittaja Merja Aakko ovat kotosin Pohjois-Pohjanmaan Haapavedeltä, eli seudulta, jossa lestadiolaisuus tulee tutuksi liikkeen ulkopuolisillekin. Kaarle Hurtigin mielestä tekijöiden aiheen tuntemus välittyy katsojille.
– Faktat, kulttuuriset narratiivit, sanavalinnat ja sellaiset asiat olivat sarjassa tosi oikein. Yhden käden sormilla olivat laskettavissa ne kohdat, jolloin ajattelin, että lestadiolainen ei sanoisi noin.
Oulun seudulla lestadiolaisuuden vaikutus on vahva.
– Olen esimerkiksi skeittauksen kautta tutustunut oululaisiin, ja siellä lestadiolaissuhde on usein myös aika vihamielinen. On vahvaa me ja te -henkeä. Tornio ei ole samalla lailla lestadiolaisuuden sävyttämä alue, vaikka heitä on siellä aika paljon, Hurtig sanoo.
Kulttuuri mahdollistaa hiljaisuuden.
Kaikki synnit -sarjassa on pyritty jäljittelemään Oulun seudun murretta. Sarjaa on kuvattu Oulun seudulla eri kunnissa ja siinä vilahteleva kirkko on Lumijoen kirkko. Myös lestadiolainen puheenparsi on esillä esimerkiksi seurakohtauksissa. Tunnistaako lestadiolaisen tosielämässä puheesta?
– Pitää ehkä mennä hengellisiin asioihin, että tunnistaa, Hurtig arvioi.
– Tämä on myös vähän sellainen Oulu-vitsi, mutta myös siitä voi tunnistaa, että lestadiolainen ei kiroile, vaan sanoo vaikka rutto, raato tai ruutana, feikkikirosanoja.
Monille on tuttu vanhoillislestadiolaisten käyttämä Jumalan terve -tervehdys. Se on sanapari, jonka käytöllä tai käyttämättömyydellä voi viestiä paljon ja käyttää valtaa. Kun Jumalan terve -sanapariin vastaakin vain ”hei”, voi osoittaa toiselle, ettei tämä kuulu enää yhteisöön tai kertoa, että ei enää itse osa sitä.
Sarjassa kuvataan myös seuroja. Lestadiolaispappi Matti Mustapäätä esittää Risto Tuorila.
Vanhempien huoli lastensa pelastuksesta on todellista
Sarjassa vanhoillislestadiolaisuuteen liitetään vaikenemisen kulttuuri. Monista asioista on vaikea puhua ja ongelmia käsitellään mielellään yhteisön sisällä. Kaarle Hurtigin mielestä tässä oli jotakin tunnistettavaa.
– Onhan vaikenemisen kulttuurista todisteita eri vuosikymmeniltä paljonkin. Hiljaisuuteen taputeltuja pedofiliatapauksia, sitä se pahimmillaan on ollut. Kulttuuri mahdollistaa hiljaisuuden. Anteeksiannon syvä meri, johon synnit upotetaan – jos ihminen haluaa käyttää sitä, niin uskonto toimii väkivallan ja vaientamisen kehikkona. Voidaan sanoa, että asia on Jumalan edessä hoidettu.
Johannes Holopaisen esittämä Lauri Räihä ei ole puhunut perheenjäsenilleen vuosiin eikä ole käynyt paikkakunnalla. Suhde uskontoon ja liikkeestä lähteminen vaikuttaa perhesuhteisiin. Näinkö se menee?
– Tuo on perhekohtaista. Lestadiolaisuus antaa edellytykset sille, että se voi mennä siihen. Olen kuullut näitä tarinoita, Kaarle Hurtig sanoo.
Liikkeestä irtautuminen ei välttämättä katkaise perhesuhteita, mutta vanhempien huoli yhteisöstä irtaantuneiden lastensa pelastumisesta on usein todellista.
Lestadiolaiskäsitykset viihteessä, mediassa ja ihmisten puheissa ovat usein jääneet Hurtigin mielestä vähän vajaiksi tai keskittyneet pyörimään samojen teemojen ympärillä: hurjia ruokamääriä Suviseuroissa, kaupunkilegendoja ikkunallisten pesukoneiden kiellosta ja salaliittoteorioita.
Kuva on kuitenkin monipuolistunut ja liikkeen sisällekin tullut vapautta, kun ihmiset ovat alkaneet puhua, myös he, jotka ovat liikkeessä mukana tai ovat olleet. Yksilöillä on enemmän vapautta, mikä näkyy esimerkiksi pienentyneinä perhekokoina. Lestadiolaisuus saattaa kuitenkin yhä olla myös juuri sitä, millaisena se Kaikki synnit -sarjassa näyttäytyy.
– Se ei anna todenmukaista kuvaa lestadiolaisesta modernissa kaupunkiympäristössä, mutta ei valehtele mistään lestadiolaisessa teologiassa ja maailmankuvassa, Hurtig tiivistää.
Kaikki synnit -sarjan ensimmäinen kausi esitetään YLE TV2:ssa keskiviikkoisin klo 21 sekä Yle Areenassa. Toinen kausi tulee katsottavaksi Elisa Viihteeseen 22. lokakuuta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Biseksuaalisuuden salailu ajoi vanhoillislestadiolaisen perheenisän paniikkikohtauksiin – Herkkä mies -bloggari Samuel Jyrinki purkaa miehuuden koodia esikoiskirjassaan Paratiisi vai helvetti
Hyvä elämäKun Samuel Jyrinki tuli kaapista ulos, osa lestadiolaisista kavereista lakkasi tervehtimästä.
.jpg)