Häpeä ei ole vain yksilön kokemus, vaan kyse on myös yhteiskunnan normeista ja ideaaleista – Puhuminen purkaa häpeää, mutta sitä ei saa vaatia keneltäkään
Sosiaalinen media tuottaa aggressiivisuutta, ja sen taustalla on häpeä, sanoivat Minja Koskela ja Ruben Stiller Keskusteluja kryptassa -tilaisuudessa.
Toimittaja Ruben Stiller välttelee muodollisia juhlia, koska tuntee itsensä maalaiseksi, ja se hävettää. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Minja Koskela on joutunut ylittämään häpeäkynnyksen monta kertaa kirjoittaessaan kirjoja ja väitöskirjaa. Mikä häpeää aiheuttaa ja pitääkö häpeällisistä asioista aina vapautua puhumalla? Minja Koskela ja Ruben Stiller etsivät ratkaisuja häpeän voittamiseksi kirjailija Elina Hirvosen johdolla Keskusteluja kryptassa -tilaisuudessa.
1. Häpeä ei kiteydy pelkästään yksilön tunteeksi.
Minja Koskelan mukaan häpeä on monipolvinen kokemus. Siinä yksilön kokemukset ja häntä ympäröivä maailma kietoutuvat yhteen.
Koskela nosti esiin sosiologi Beverly Skeggsin luoman kunniallisuuden (respectability) käsitteen. Suomessa kunniallisuus kuvaa keskiluokkaisuuden ideaalia, joka määrittää sen, millainen ihmisen pitäisi olla ja miten toimia.
− Kun koen häpeää, työstän sitä miettimällä, kertooko se enemmän minusta vai yhteiskunnan rakenteista ja normeista, Minja Koskela kertoi.
2. Sosiaalinen media voi ruokkia häpeän tunteita.
Sosiaalisen median markkinoima täydellisen elämän ideaali saattaa aiheuttaa häpeää etenkin nuorille. Toinen somen aiheuttama häpeän aihe on kasvojen menettämisen pelko.
Ruben Stiller muisteli Twitterissä käytyä keskustelua, jonka toisena osapuolena oli eräs kollega. Aiheena oli Lähi-itä. Keskustelu yltyi kuumaksi ja Stiller kertoi käyneensä aggressiiviseksi. Miksi näin kävi?
− Somessa väittelyissä on aina läsnä ajatus siitä, että siellä on näkymätön tai puoliksi näkyvä katsomo, joka mittaa sitä, kuka voittaa ja kuka menettää kasvonsa, Ruben Stiller analysoi.
3. Puhuminen purkaa häpeää.
Elina Hirvonen kertoi tunteneensa häpeää nuorena koetusta seksuaalisesta häirinnästä. Kun Me too-liikkeen myötä häirinnästä alettiin puhua julkisesti, se purki häpeän tunnetta.
− Me too-liike on ollut valtava kollektiivinen ja yksilöllinen voimavara. Se tunnisti ja sanoitti sitä, mitä yhteiskunnassa on tapahtunut. Siinä vapautui valtava häpeän aalto, Minja Koskela sanoi.
− Kun Me too:ssa purettiin stigmaa, se purettiin puhumalla. Näkyväksi tekeminen rikkoi kollektiivisen häpeän, Koskela kertoi.
4. Puhumista ei saa vaatia keneltäkään häpeän poistamiseksi.
Aina puhuminen ei ole ratkaisu ja joskus asiat ovat niin kipeitä, että niille on vaikea löytää sanoja, ajattelee Elina Hirvonen.
Vaikka Me too -liike sanoitti monien kokemuksia ja purki sitä kautta häpeää, Minja Koskela huomasi, että omien kokemusten jakamisesta tuli lähes vaatimus. Näin ei saisi olla. Jokaisella on oikeus käsitellä kipeitä asioita yksityisesti tai jättää ne käsittelemättä.
− Puhumisesta häpeän vapauttamiseksi ei saa tulla vaatimusta kenellekään, Koskela sanoi.
Katso 21.10.2021 käyty keskustelu alta. Keskusteluja kryptassa -sarjan tulevat osat näytetään suorana Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sivistys on näennäisesti hyödytöntä, mutta sen murentuminen voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin kuten Yhdysvalloissa
Hyvä elämäTiukka hyödyn tavoittelu, populistinen politiikka ja samanmielisten poterot sosiaalisessa mediassa rapauttavat sivistystä. Tätä mieltä olivat kirjailija Laura Lindstedt sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Keskusteluja kryptassa -sarjan sivistyskeskustelussa.
