null Sivistys on näennäisesti hyödytöntä, mutta sen murentuminen voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin kuten Yhdysvalloissa

Sivistys on näennäisesti hyödytöntä, mutta sen murentuminen voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin kuten Yhdysvalloissa

Tiukka hyödyn tavoittelu, populistinen politiikka ja samanmielisten poterot sosiaalisessa mediassa rapauttavat sivistystä. Tätä mieltä olivat kirjailija Laura Lindstedt sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Keskusteluja kryptassa -sarjan sivistyskeskustelussa.

Kirjailija Laura Lindstedt, valtiotieteiden akatemiatutkija Timo Miettinen ja heitä haastatellut kirjailija Elina Hirvonen määrittelivät, mitä sivistys on ja mikä kaikki on vaarassa murentua, jos yleinen sivistystaso ohenee. Tässä neljä pointtia:

1. Ei ole sivistystä ilman elämänkokemusta. Laura Lindstedt ja Timo Miettinen totesivat, että oppineisuus ei riitä sivistykseen.

 – Nuori ihminen ei yleensä ole sivistynyt, vaikka olisi kuinka älykäs, lahjakas ja oppivainen. Sivistys ei ole nopeasti kahmaistava asia vaan elämänmittainen projekti. Minulle tulee sivistyneestä mieleen vanha, viisas ihminen, joka on elänyt, katsonut, tuntenut, kokenut ja ollut itsereflektiivinen, Lindstedt sanoi.

 – Kasvatus ja koulutus voivat tulla tietyllä tavalla valmiiksi, mutta sivistys ei. Siihen kuuluu äärettömyys, Miettinen täydensi.

2. Sivistynyt osaa kohdata muut. Laura Lindstedt puhui sydämen sivistyksestä:

 – Se on sitä, että osaa olla ihmisten kanssa oikein. Siihen liittyvät olennaisesti käytöstavat, moraali ja toisten hyvä kohtelu.

Timo Miettisestä sivistynyt ihminen pystyy huomioimaan yhtä aikaa monta näkökulmaa.

 – Vain yhden näkökulman tai oman ammattitietämyksensä kautta asioita lähestyvä ihminen ei välttämättä ole sivistynyt.

3. Sivistys on uhanalaista. Keskustelijat surivat sitä, että akateemisessa tutkimuksessa on alettu painottaa nopeaa hyötyä ja ongelmanratkaisua. He kaipasivat tieteen motiiviksi pyrkimystä ymmärtää maailmaa paremmin.

 – Sivistys on näennäisesti hyödytöntä, joten on vaikea perustella, miksi sille pitäisi antaa rahaa. On kuitenkin isoja ongelmia, joille sivistys voisi olla relevanttia. Sivistys on tapa olla maailmassa, Timo Miettinen sanoi.

Sivistystä ovat alentaneet myös populistipoliitikot, jotka esittävät sen eliitin asiana. Lisäksi sosiaalisen median nousu on murentanut sivistystä tai ainakin sivistynyttä keskustelua, kun aito vuoropuhelu eri tavoin ajattelevien kesken on vähentynyt.

 – Sosiaalinen media ohjaa ihmisiä heimoutumaan omiensa kanssa. Keskustelu on paikoin tunnepitoista reagointia, jossa ei ole argumentteja, joihin voisi tarttua. Minusta se on pelottavaa, Laura Lindstedt totesi.

Laura Lindstedt, Elina Hirvonen ja Timo Miettinen pohtivat Tuomiokirkon kryptassa sivistystä.

Laura Lindstedt, Elina Hirvonen ja Timo Miettinen pohtivat Tuomiokirkon kryptassa sivistystä.

 

4. Demokratia tarvitsee sivistyneitä kansalaisia. Miksi sivistys on tärkeää? Ainakin siksi, että demokratiassa ihmisten oletetaan tietävän, mitä he haluavat.

 – Sivistynyt ihminen osaa kyseenalaistaa sen, miten asiat on aina hoidettu, sanoi Laura Lindstedt.

Elina Hirvonen nosti esiin työväenliikkeen merkityksen sivistyksen levittämisessä.

 – Sivistys on rakennettu kirjastoiksi ja peruskouluiksi. Meillä on ne, koska aiemmat sukupolvet uskoivat sivistyksen kuuluvan kaikille.

 – Pohjoismaissa ajatellaan, että sivistys kuuluu myös tavallista työtä tekeville ihmisille. Työväenluokalla on ollut oikeus oppia, tietää oikeuksistaan ja nauttia taiteesta, Timo Miettinen täydensi.

Tämä on hänestä tärkeä syy siihen, miksi Suomessa ei ole Yhdysvaltojen tai Britannian tyyppisiä sosiaalisia ongelmia ja eriytynyttä kansalaisyhteiskuntaa – ainakaan vielä.

Katso 28.10.2021 käyty keskustelu alta! Kaikki Keskusteluja kryptassa -sarjan osat näkyvät täällä. Muita aiheita ovat olleet esimerkiksi luokka, oikeudenmukaisuus, onni, häpeä ja suru.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: