Rahasta puhutaan avoimemmin alemmissa luokissa − neljä kiinnostavaa pointtia yhteiskuntaluokista
Keskustelu yhteiskuntaluokista tuntuu edelleen hankalalta. Puuttuva luokkaidentiteetti saattaa aiheuttaa ihmisissä turvattomuutta.
Toisen Keskusteluja kryptassa -tilaisuuden aiheena oli yhteiskuntaluokka. Kirjailija, dokumentaristi Elina Hirvonen pohti professori Laura Kolben ja kirjoittavaksi eläkeläiseksi itseään kutsuvan Auli Viitalan kanssa sitä, millaisia luokkaretkiä Suomessa tehdään ja minkälaisia ristiriitoja hyvinvointivaltion kulisseista löytyy.
Poimimme keskustelusta neljä kiinnostavaa asiaa yhteiskuntaluokista.
1. Vaikka luokista puhutaan nykyään avoimemmin kuin kymmenkunta vuotta sitten, luokka on edelleen tabu.
− Luokista ei Suomessa voida keskustella vapaasti illallispöydässä toisin kuin Ruotsissa, kertoo tutkija Laura Kolbe.
Kolben mukaan syynä on historiattomuus, joka voi olla myös hyvä asia: ihminen voi vapautua lähtökohdistaan ja historiastaan, eikä yläluokkaan tai työväenluokan parhaimmistoon kuulumisen tarvitse olla ylvästelyn aihe.
2. Selkeä sosiaalinen identiteetti voi olla voimavara. Englannissa sekä aristokratialla että työväenluokalla on vahva luokkaidentiteetti.
− Luokka voi olla vahva ja väkevä integroiva voima. Selkeä sosiaalinen tausta ja siihen liittyvä kertomus tuovat ihmiselle turvaa, Kolbe sanoo.
3. Rahasta on vaikea puhua julkisesti, koska aihe koskettaa väistämättä myös läheisiä ihmisiä. Auli Viitala kirjoittaa Yle.fi:lle kolumneja, jotka käsittelevät vähävaraisuutta. Viitala on puhunut niissä suoraan myös rahasta. Hänen mukaansa aiheesta on kirjoitettava varovasti ja herkkyydellä, koska aihe koskettaa useita sukupolvia.
− En kirjoita kolumneissani lapsiperheköyhyydestä, koska en halua rikkoa lasteni yksityisyyttä, Auli Viitala sanoo.
4. Rahasta puhutaan avoimemmin alemmissa luokissa. Kolben mukaan yliopistolla kollegat eivät puhu keskenään palkoistaan ja palkkioistaan, ja se synnyttää jännitteitä. Työväenluokassa sen sijaan puhutaan rahasta.
− Mitä vähemmän rahaa on, sitä yksityiskohtaisemmin siitä puhutaan esimerkiksi naapureiden kanssa, Auli Viitala kertoo.
Voit katsoa koko luokka-keskustelun alta! Keskustelusarjan tulevat osat näytetään suorana K&k:n Facebook-sivulla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla.
Aiemmista tiedoista poiketen kirjailija Mathias Rosenlund oli estynyt osallistumasta keskusteluun. Hänen tilallaan oli Auli Viitala.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sivistys on näennäisesti hyödytöntä, mutta sen murentuminen voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin kuten Yhdysvalloissa
Hyvä elämäTiukka hyödyn tavoittelu, populistinen politiikka ja samanmielisten poterot sosiaalisessa mediassa rapauttavat sivistystä. Tätä mieltä olivat kirjailija Laura Lindstedt sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Keskusteluja kryptassa -sarjan sivistyskeskustelussa.
