Tulkaa kaikki -ryhmän Hanna Mithiku on toiminut Helsingin kirkkovaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2019. Hänet kuvattiin salissa, jossa kirkkovaltuusto kokoontuu.
Helsingin kirkkovaltuusto loi uusia raameja, seuraavat valtuutetut joutuvat konkretisoimaan tiukan talouslinjan – ”Vaikuttamisen paikkoja tulee paljon”
Vuoden 2018 seurakuntavaaleissa valittujen kirkkovaltuutettujen työtä ovat värittäneet koronapandemia ja vaikeat päätökset. Uudet luottamushenkilöt valitaan marraskuussa.
Suuria linjoja on vedetty, moneen tilanteeseen on reagoitu ja seuraavaksi päästään tekemään näiden linjanvetojen mukaisia konkreettisia päätöksiä. Esimerkiksi näin voisi kuvailla työtä, jota Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet ovat tehneet ja mitä tulevilla valtuutetuilla on edessään. Toisaalta kuluva valtuustokausi on osoittanut, että yllätyksiin kannattaa varautua.
– Tuli ihan erilainen nelivuotiskausi kuin olin ajatellut, ennen kaikkea tietysti koronapandemian vuoksi, Helsingin kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Tulkaa kaikki -ryhmän jäsen Hanna Mithiku toteaa.
– Pitkäjänteisen suunnittelun ja kehittämisen sijasta valtuustotyössä korostui reagoiminen ajankohtaisiin asioihin. Monia käytännön juttuja on pitänyt ratkaista lähtien siitä, että miten kokoustetaan koronapandemian keskellä.
Kaiken keskellä mietittävä kirkon merkityksellisyyttä
Hanna Mithiku on toiminut seurakuntien luottamushenkilönä 12 vuotta. Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2019. Kaikkia näitä vuosia on leimannut keskustelu siitä, mitä tehdään, miksi tehdään ja kenelle tehdään. Maailma on muuttunut, Helsingin seurakuntien jäsenmäärä laskenut ja tähän kaikkeen on seurakuntienkin pitänyt sopeutua.
– Ei sen silti pitäisi mennä niin, että apua, jäsenmäärät laskevat, nyt pitää hankkia lisää jäseniä. Jäsenmäärien sijasta pitää miettiä, miten kirkko voi olla merkityksellinen ihmisille, Hanna Mithiku sanoo.
Helsingin seurakunnissa on jo aloitettu toimitilojen kartoitus ja karsiminen ja sopeutuminen siihen, että tulevaisuudessa niin tiloja kuin työntekijöitäkin on vähemmän.
Kun valtuusto käsittelee vaikka sitä, miten rahaa jaetaan, ne ovat päätöksiä, joita ei tehdä kevyin perustein.
Joulukuussa 2021 kirkkovaltuusto käsitteli kahdeksan tunnin maratonkokouksessa Rohkeasti yhdessä -ohjelman ensimmäisiä linjauksia, siis käytännössä mittavaa säästöpakettia. Keväällä 2022 Helsingin seurakuntayhtymässä aloitettiin yt-neuvottelut.
– Tällaiset asiat kuten yt-neuvottelut ovat seurauksia kirkkovaltuuston määrärahapäätöksistä, mutta ei kirkkovaltuusto esimerkiksi päätä yt-neuvotteluiden aloittamisesta ja tuloksista, Mithiku kertoo.
Monien päätösten tekeminen on tuntunut ikävältä.
– Kun valtuusto käsittelee vaikka sitä, miten rahaa jaetaan, ne ovat päätöksiä, joita ei tehdä kevyin perustein. Sen monet valtuutetut ovat tuoneet esiin.
Samanlaisten asioiden parissa saa jatkaa myös tuleva valtuusto, eivätkä päätökset välttämättä muutu helpommiksi.
– Osa raameista on ikään kuin luotu, seuraavaksi mietitään konkretiaa. Se on sitä, että mikä kirkko suljetaan, kuinka paljon on työntekijöitä ja niin edelleen.
Nykyinen kirkkovaltuusto on Hanna Mithikun mukaan ollut aktiivinen tekemään valtuustoaloitteita ja keskustelemaan asioista.
Valtuustoaloitteita aiempaa enemmän
Aloittaessaan kirkkovaltuuston puheenjohtajana Hanna Mithiku kertoi, että erityisesti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on hänelle tärkeää. Kuinka se on onnistunut kaiken keskellä?
– Lähetysjärjestöjen tukemisesta päätettäessä tämä näkökulma on ollut esillä jo pidempään. Noin muuten tämä on asia, joka ei liity niinkään yksittäisiin päätöksiin, mutta on kaikessa mukana. Ei ole kyse vain seksuaalivähemmistöistä tai sukupuolten välisestä tasa-arvosta, vaan yhdenvertaisuuden edistämisestä kaikessa kirkon toiminnassa, Mithiku sanoo.
Valtuustokauden onnistumiseksi Hanna Mithiku laskee sen, että valtuutettujen itsenäisyys ja ymmärrys omasta roolistaan on vahvistunut – he ovat yhä enemmän olleet seurakuntalaisten edustajia, eivät vain virkamieskoneiston jatke, jolle jää kumileimasimen rooli. Asioista on keskusteltu, niistä on äänestetty ja asioita on palautettu valmisteluun.
Hyväksi seikaksi Hanna Mithiku laskee myös sen, että valtuustoaloitteita on tehty aiempaa enemmän.
– Vaikka ne eivät olisi aina johtaneet mihinkään, ne saavat kiinnittämään huomiota erilaisiin asioihin kuten vaikka siihen, voitaisiinko seurakunnissa suosia kasvisruokaa tai millaisia materiaaleja seurakuntien tiloissa saa pitää esillä.
Marraskuun seurakuntavaaleissa valittavat uudet luottamushenkilöt joutuvat jatkamaan vaikeiden päätösten tekemistä. Lannistua ei silti kannata.
– Kannustava pointtini on se, että vaikuttamisen paikkoja on tulossa tosi paljon.
Helsingin kirkkovaltuusto on käsitellyt viime vuosina mm. seuraavia asioita
– Kirkko Helsingissä -strategia
– kiinteistöasioita, mm. Malmin kirkon ja Lauttasaaren kirkon hankesuunnitelmat
– lähetysmäärärahojen jako, mitä järjestöjä tuetaan ja mitä ei, kuinka suurilla summilla
– henkilöstöasiat, henkilöstöjohtajan viran perustaminen, kiinteistöjohtajan, talousjohtajan ja hallintojohtajan valinta
– Morsianluodon ja Madeluodon luonnonsuojelualueiden perustaminen
– Suomenlinnan urkujen uusiminen
– Östersundomin kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen ja maalämpöön siirtyminen
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt vuosille 2023–2026.
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9.
Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11., ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11.
Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/vaalit ja seurakuntavaalit.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Vain ihmisille merkityksellinen kirkko voi kasvaa
PuheenvuorotSeurakunnissa on jo pitkään käytännössä alistuttu siihen, että niiden jäsenmäärä laskee. Jeesus ei kehottanut tähän.
