Helsingin ruoka-apua ja yhteisöruokailuja kehitetään vauhdilla – Malmilla avautuu pian Waste&Feast-ravintola ja kansalaistoiminnan keskus
Jukka-Pekka Vaittinen, Katja Lehtola, Heta Kiiski ja Anni Heinälä järjestelevät Satu Silvon Silvopleestä saatuja kalusteita tulevan Waste & Feast ravintolan tilaan Malmin Pekanraitilla.

Jukka-Pekka Vaittinen, Katja Lehtola, Heta Kiiski ja Anni Heinälä järjestelevät Satu Silvon Silvopleestä saatuja kalusteita tulevan Waste & Feast ravintolan tilaan Malmin Pekanraitilla.

Helsingin ruoka-apua ja yhteisöruokailuja kehitetään vauhdilla – Malmilla avautuu pian Waste&Feast-ravintola ja kansalaistoiminnan keskus

Ruoka-apua kehitetään Helsingissä samaan suuntaan kuin Vantaalla. Tärkeää olisi löytää suuri hävikkiterminaali.

Pari vuotta tyhjillään olleessa seurakuntatalossa Malmin Pekanraitilla on taas elämää. Parikymmenen hengen joukko istuu suunnittelemassa helmikuussa aukeavan uuden Waste&Feast -ravintolan ja taloon sijoittuvan Varustamon toimintaa. Varustamo on uudenlainen diakonian, yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan keskus.

Isossa salissa ja eteisaulassa on kalusteita, osa paikallaan, osa järjestämättä. Helsingin seurakuntien kolmas hävikkiruokaa hyödyntävä Waste&Feast -ravintola käyttää kierrätyskalusteita. Ne ovat peräisin Satu Silvon Silvoplee-ravintolasta.

Tuleva ravintola on paikka, jossa voi maksaa ruoasta oman varallisuuden mukaan joko kolme euroa, omakustannushinnan kuusi euroa tai halutessaan myös enemmän. Jos ei ole varaa maksaa lainkaan, diakoniatyöntekijältä voi saada ruokakortin, joka käy maksuvälineenä.

Hinta ei ole kynnyskysymys. Itse asiassa paikalla ei ole kynnystä suuntaan eikä toiseen. Sitä ei ole suunnattu vain ruoka-apua tarvitseville, vaan se voi olla lounasaikaan paikka ihan kenelle vain, esimerkiksi lapsiperheille. Se on myös paikka, joka työllistää ja jossa voi auttaa.

Varustamo myös työllistää

Malmin Varustamon koordinaattorina toimii Heta Kiiski. Hän kertoo, että tilaan sijoittuva ravintola käynnistetään yhteistyössä Stadin ammattiopiston nuorten työpajatoiminnan kanssa. Varustamoon voidaan työllistää ihmisiä myös maaliskuussa alkavan Työraiteet-hankkeen kautta. Sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Varustamosta voi saada tukea ja siellä voi myös itse toimia. - Heta Kiiski

Varustamoon on tulossa myös monenlaista kansalaistoimintaa.

– Nimensä mukaisesti Varustamosta voi saada tukea ja siellä voi myös itse toimia. Täällä voisi olla ilmiölähtöistä toimintaa tai taidepajaa sen mukaan, mitä malmilaiset haluavat. Kannustan asukkaita ja yhteisöjä mukaan, Kiiski sanoo.

Hävikkiravintola on osa laajaa verkostoa, jota parhaillaan kokoaa kaupungin ja seurakuntayhtymän koordinoima ruoka-avun kehittämishanke. Hankkeessa ovat mukana niin seurakunnat, joilla on kuutisenkymmentä ruokailua viikossa, kuin jotkut kaupungin asukastilat ja monet yhdistyksetkin. Samoin siinä on ruokakasseja jakavia isoja toimijoita, esimerkiksi Myllypuron elintarvikejakelu ja Malmin Saalem-seurakunta.

Ruoka-avun kehittämisprojektissa tavoitellaan saman tapaista mallia kuin Vantaan Yhteisellä pöydällä on. Siinä yhdistyvät toisiinsa hävikkiruokaa toimittavat teollisuuslaitokset, tukkuliikkeet ja kaupat sekä yhteisöruokailut ja ruoanjakelupaikat. Olennainen tekijä on yhteinen hävikkiterminaali.

Heta Kiiski, Anni Heinälä, Jukka-Pekka Vaittinen ja Katja Lehtola Silpoleestä saatujen kalusteiden keskellä tulevassa Waste & Feast -tilassa Malmilla.

Heta Kiiski, Anni Heinälä, Jukka-Pekka Vaittinen ja Katja Lehtola Silpoleestä saatujen kalusteiden keskellä tulevassa Waste & Feast -tilassa Malmilla.

Ruoka-avun kehittämisprojektin päällikkö Anni Heinälä toivoo, että hävikkiterminaali saadaan vuokrattua ja varustettua tämän vuoden aikana. Helsingin kaupunki myönsi tähän tarkoitukseen 600 000 euron määrärahan. Sen lisäksi ehkä toinen mokoma tarvitaan toiminnan pyörittämiseen, henkilökuntaan ja kylmäautoihin.

– Tilan löytäminen hävikkiterminaalille ei ole helppoa. Sen pitää olla keskeisellä paikalla. Siitä pitää olla hyvät liikenneyhteydet. Sinne pitää pystyä tuomaan ruokaa isoilla autoilla, rekoilla. Terminaaliin tulee kylmähuoneita ja pakastimia. Tilan olisi hyvä olla ainakin jonkin verran suurempi kuin Vantaan 600 neliön terminaali, Heinälä luettelee.

Lisää jalkautuvaa työtä

Koko ketjussa oleellista on, että se auttaa, työllistää ja yhdistää. Yhteisöruokailut helpottavat yksinäisyyttä ja kehittävät paikallista yhteisöllisyyttä. Toisaalta moni haluaa vain hakea ruokakassin kotiinsa. Se mahdollisuus säilyy.

Samalla pyritään myös tuomaan lisää seurakunnan, kaupungin ja kenties Kelan palveluneuvontaa ruoanjakotapahtumiin. Projektin yhteisödiakoni Jukka-Pekka Vaittinen toteaa, että jalkautuvaa työtä on toki ollutkin. Nyt sitä on tarkoitus lisätä.

– Koulutamme yhteisöruokailuihin myös vapaaehtoisia yhteisönrakentajia. He saavat koulutuksen, joka perustuu yhteisölliseen ja kokemukselliseen oppimiseen. Tällä eri toimijoita kannustetaan verkostoitumaan toistensa kanssa. Näin yhteisöruokailut eivät rajaudu vain syömiseen, vaan ruokailujen yhteyteen saadaan paljon muutakin hyvää ja koko aluetta hyödyttävää toimintaa, Vaittinen sanoo.

Helsingin kaikki yhteisöruokailut ja ruokakassien jakelupaikat löytyvät jatkossa valtakunnalliselta ruoka-apu.fi-verkkosivustolta. Kun Helsingin malli saadaan pystyyn, paikkoja on vielä nykyistä enemmän eri puolilla kaupunkia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi