Runsaasti ruusukaalia. Anni Heinälä tutkii päivän kuormaa.
Stadin safka tarkoittaa muutakin kuin ruoka-apua – yhteisöllisyys palaa koronatilanteen helpottuessa
Helsingin hävikkiruokaterminaali Stadin safka vilkastuu viikko viikolta.
Kauppojen ja tukkujen lahjoittamaa ylijäämäruokaa haettiin tammikuisena aamuna terminaaliin paristakymmenestä paikasta kahdella kaupungin kylmäpakettiautolla.
– Tarkoituksena on saada elintarvikkeet lajiteltuina ja pakattuina mahdollisimman nopeasti täältä eteenpäin, sanoo Stadin safkan johtaja Anni Heinälä.
Ajoa riittää, sillä Helsingissä on kolmisenkymmentä ruuan jakopaikkaa. On sekä seurakuntien että erilaisten yhdistysten ja kaupungin asukastalojen järjestämiä yhteisöruokailuja, hävikkikahviloita ja ruokajakoja.
– Stadin safka on enemmän kuin ruoka-apua. Tarkoituksemme on saada asiakkaille myös esimerkiksi palveluohjausta, neuvontaa ja yhteisöllistä tekemistä. Ruoka-avun käyttäjät ovat hyvin monenlaisia, ja heillä on erilaisia elämäntilanteita, Heinälä korostaa.
Korona-aika on ollut ahdistavaa ja monelle poikkeuksellisen yksinäistä.
– Yhteisöllisyys on jouduttu laittamaan tauolle. Apu typistyy nyt ruuan antamiseen, Heinälä toteaa.
Hänen mukaansa asiakkaat ovat kaivanneet sosiaalisia kontakteja ja yhdessä tekemistä. Ja ne palaavat kyllä, kun rajoitukset poistuvat.
Anu Kuokkanen tarkastaa hedelmien ja vihannesten laatua Stadin safkan terminaalissa.
Stadin safkassa työskentelee nyt seitsemän ihmistä. Asiakkuusvastaava Katja Lehtola ja yhteisökoordinaattori Anu Kuokkanen ovat seurakuntayhtymän työntekijöitä, muut kuten Heinälä ja kaksi sosiaaliohjaajaa sekä työnjohtaja ovat kaupungin työntekijöitä. Kuljettajia ja varastotyöntekijöitä on tulossa lisää.
Ruoka-apu tarkoitettiin kuitenkin alun perin, 1990-luvun laman kourissa, väliaikaiseksi. Eikö perusturvan pitäisi Suomessa riittää siihen, ettei kenenkään tarvitse olla nälässä?
– Kyllä yhteiskunnan pitäisi huolehtia ihmisistään niin, että kenenkään ei tarvitse pärjäämisen takia käydä ruokajonossa. Monia auttaisi jo pienikin perusturvan korotus, Anni Heinälä näkee.
Saattaa olla niin, että perusturva kyllä riittää ruokaan, mutta ei mihinkään ylimääräiseen kuluun, kuten lapsen harrastukseen tai pesukoneen yllättävään korjaamiseen. On myös erilaisia väliinputoajia. Esimerkiksi toimeentulotukea ei ole jostain syytä haettu tai päätös tuista voi venyä.
Sen vuoksi esimerkiksi Katja Lehtola kantaa lajiteltua ja pakattua lahjoitusruokalaatikkoa kylmiöhuoneeseen odottamaan kuljetusta jakopaikkaan. Omenoita, salaattia, maitotuotteita, leikkeleitä, leipää. Nautittava pian.
Jani kuljettaa hävikki- eli hyötyruokaa Hermanniin ja Alppilaan.
Koronarajoitusten vuoksi seurakuntien Waste & Feast -ravintolat ja yhteisöruokailut on toistaiseksi suljettu. Ruokakasseja jaetaan ja takeaway-annoksia myydään muutamissa paikoissa. Katso ajankohtainen tilanne: www.ruoka-apu.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkoilla syödään taas edullisia lounaita ja illallisia – ”Täällä ruokia pääsee improvisoimaan”, sanoo hävikkiravintolan kokki Dan Manninen
Hyvä elämäRuoan hinta nousee, mutta Helsingin seurakuntien Waste&Feast -ravintoloissa ei ole toistaiseksi paineita nostaa hintoja.
