null Hyvää pyhää: Hengen puhallus kohti Poikaa

Hyvää pyhää: Hengen puhallus kohti Poikaa

Jumalakaan ei aikojen alussa toteuttanut itseään yksin.

Monet kristinopin hienoudet menevät yli ymmärryksen, mutta yksi asia on helppo nähdä. Yhteys on uskossa tosi olennaista. Oikeastaan kaikessa, niin opissa kuin kristityn elämässäkin, on kysymys siitä, että ei tarvitse jäädä yksinäisyyteen. Edes Jumala ei toteuttanut itseään yksinäisyydessä silloin aikojen alussa. Luojan rakkaus kulki Hengen puhalluksena kohti Poikaa ja Pojan rakkaus kohti Isää.

Jumala loi maailman, että yhteys lisääntyisi. Hän halusi olla ihmistä lähellä ja syntyi sen takia ihmiseksi. Hän eli ihmisen elämän, mutta synti ei koskettanut häntä. Synti nimittäin erottaa yhteydestä ja se on Jumalan luonnon vastaista.

Risti on vastaus yksinäisten sydänten huutoihin: “Eikö kukaan ymmärrä?” Eikö kukaan voi auttaa?” Jumalakin koki yksinjäämisen kärsimyksen hetkellä. Ylösnousemus näytti, että yhteys oli kuitenkin ollut olemassa. Ristiinnaulittua ei hylätty kuolemassakaan.

Kokemansa takia Jumala voi samaistua yksinäisen ihmisen tuntemuksiin. Yhteyden hakeminen ei jäänyt vain empatiaan. Kun Jeesuksen yksitoista jäljelle jäänyttä opetuslastakin löytävät toisensa ja Opettajan taas, he saavat tehtävän.

Jeesus lähetti heidät liittämään ihmisiä Jumalan ja toinen toistensa yhteyteen kastamalla kolminaisen Jumalan nimeen. Hän kehotti heitä opettamaan kaikkea sitä, mikä parantaa yhteyttä toisiin ihmisiin, luomakuntaan ja sisimpäämme, jonka kautta meillä on yhteys Jumalaan. Tehtävän kylkiäisinä Jeesus antaa lupauksen. Hän on kanssamme kaikkina päivinä aikojen loppuun saakka.

Rukous

Salattu Jumala, johdata tutkimaan kaikkea, missä puhuttelet, oli se sitten virallista uskontoa tai arkeani.

Opasta etsimään läsnäoloasi luonnosta, kirkosta tai yhteydestä toisiin ihmisiin.

Rohkaise oppimaan uutta sinun määrättömästä hyvyydestäsi.

Anna yhteyden sinuun olla suurin kaipaukseni kohde.

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi