Ilmastonmuutoksen kieltäminen on häviävää kansanperinnettä, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas

"Ilmasto muuttuu – muutunko minä" oli Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen ja arkkipiispa Tapio Luoman keskustelun aiheena SuomiAreenassa.

Ilmastonmuutoksen kieltäminen on häviävää kansanperinnettä, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas

Kohtalomme riippuu siitä, kuinka ahneita olemme, pääsihteeri Petteri Taalas sanoi arkkipiispa Tapio Luoman haastattelussa SuomiAreenassa.

Onko Suomenkin yllä viipyvä tukala helle osa ilmastonmuutosta? Näin kysyi arkkipiispa Tapio Luoma Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalakselta Keski-Porin kirkossa pidetyssä SuomiAreena tilaisuudessa torstaina. Sama kysymys on varmasti ollut monen muun hiostavia öitä viettäneen suomalaisen mielessä viime aikoina.

Taalaksen mukaan kysymys on hyvä, mutta ei yksiselitteinen vastata. Suomi sijaitsee alueella, missä normaali sään vaihtelevuus on suurinta maailmassa. Toisaalta ilmastonmuutoksen seurauksena nimenomaan erilaiset sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Vuonna 2010 helleaallon seurauksena kuoli Suomessa heinäkuussa yli 500 ihmistä enemmän kuin yleensä vastaavana aikana. Nyt on sekä Ruotsissa että Suomessa kuivuutta ja metsäpaloja.

Luoma kysyi Taalakselta, mitä hän ajattelee siitä, että ilmastonmuutoksen todellisuutta maailmalla yhä kiistetään.

– Se on hämmentävä asia. On ollut yllättävä havainto, että tieteellistä tietoa ryhdytään tällä tavalla kyseenalaistamaan, vaikka asiasta on olemassa varsin kiistaton näyttö, Taalas vastasi.

Hän totesi, että taustalla on niin fossiilisia polttoaineita käyttäviä yrityksiä kuin niistä hyötyviä valtiota. Ilmastonmuutoksen kiistäminen on hänen mukaansa kuitenkin katoavaa kansanperinnettä. Pariisin ilmastosopimuksessa asia on myönnetty ja viime syyskuussa pidetyssä YK:n yleiskokouksessa 170 valtiota puhui voimakkaasti ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta.

Ratkaisu on nykysukupolven käsissä

Onko ilmastonmuutos vielä pysäytettävissä tai voidaanko sitä ainakin lieventää? Taalas sanoi olevansa optimisti ja totesi, että asiaan on löydettävissä ja löydetty ratkaisuja. Aikaa niiden käyttöönottoon ei kuitenkaan ole hukattavaksi.

– Presidentti Barack Obama sanoi pari vuotta sitten varsin viisaasti, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tiedostaa ongelman ja viimeinen, joka pystyy sen ratkaisemaan. Tässä on käytössä noin 30 vuoden aikajänne, arvioi Taalas.

Näin elämän kannalta ihanteellista planeettaa muualta ole kovasta etsinnästä huolimatta löydetty.

– Petteri Taalas

Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan niin valtioita, paikallisyhteisöjä kuten kuntia kuin meitä jokaista kuluttajina ja tulevistakin sukupolvista vastuuta tuntevina ihmisinä.

Energiamuodoista tarvitaan myös ydinvoimaa, etenkin Kiinassa ja Intiassa, jossa energiantarve on suuri. Ydinvoimalla on haittapuolensa, mutta ilmastonmuutoksen kanssa eläminen on vielä suurempi ongelma. Esimerkiksi ilmastopakolaisuus kasvaa.

– Huokuttelevampia ovat kuitenkin uusiutuvat energianlähteet. Niihin ja vähäpäästöiseen tekniikkaan satsaaminen on kiinnostavaa myös yritysmaailman silmissä. Aurinkoenergian hinta on laskenut murto-osaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuulivoimaa ja myös vesivoimaa rakennetaan maailmalla suuressa mittakaavassa, kertoi Taalas.

Maapallo on harvinaislaatuinen planeetta

Taalaksen mukaan kirkolla on oma roolinsa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Eri kirkkokunnat ovatkin, paavia myöten, olleet tässä hyvin aktiivisia. Taalas kertoi näkevänsä, että meidät on luotu viljelemään ja varjelemaan tätä maailmaa, ei tuhoamaan sitä. Hänen mukaansa luterilaisen kirkon ilmasto-ohjelman arvot kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus ovat tärkeitä.

– Kysymys on siitä, kuinka ahneita me olemme. En halua kuitenkaan syyllistää ketään, vaan hälventää ahdistusta. Suomi valtiona esimerkiksi tekee paljon ongelman eteen. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä ilmaston kannalta myönteisiä muutoksia omassa elämässämme.

Taalas jäi miettimään sanaa kiitollisuus.

– Siihen olen itse asiassa päätynyt myös ammatillisesta näkökulmasta. Elämme varsin harvinaislaatuisella planeetalla. Täällä on sopivasti lämpöä, ilmakehä, joka tasaa lämpöolosuhteita, runsaasti vettä ja ilmavirtauksia, jotka takaavat sen, että vettä sataa mantereille. Näin elämän kannalta ihanteellista planeettaa ei omasta aurinkokunnastamme eikä muualtakaan ole kovasta etsinnästä huolimatta löydetty.

Kannattaa siis olla kiitollinen siitä, mitä meillä on.

– Jos emme pidä planeetasta nyt huolta, tulevat sukupolvet maksavat siitä kovaa hintaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi