Tämä kolahti: Yönaiset neuvovat, mitä perheetön nelikymppinen nainen voi elämällään tehdä
Kuva todistaa, että amerikkalainen seikkailija Osa Johnson on istunut seepran selässä, vaikka niitä ei voi kesyttää.

Kuva todistaa, että amerikkalainen seikkailija Osa Johnson on istunut seepran selässä, vaikka niitä ei voi kesyttää.

Tämä kolahti: Yönaiset neuvovat, mitä perheetön nelikymppinen nainen voi elämällään tehdä

Matkustaminen on vastaus kaikkiin kysymyksiin Mia Kankimäen uutuuskirjassa.

”Vaikka sinulla olisi tehokasta peliaikaa vain kahdeksan vuotta, ehdit silti kokea enemmän kuin monet koko elämänsä aikana.”

”Perheettömyys ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Ketään ei haittaa, vaikka kuolisit.”

”Vaikka olisit sairas, voit silti elää täysillä.”

Mia Kankimäki on etsinyt esikuvakseen menneiden aikojen naisia, jotka ovat seuranneet intohimojaan muiden odotuksista välittämättä.

Mia Kankimäki on etsinyt esikuvakseen menneiden aikojen naisia, jotka ovat seuranneet intohimojaan muiden odotuksista välittämättä.

Mia Kankimäki uuttaa omia teitään kulkeneiden naisten ajattelusta elämänohjeita kirjassaan Naiset joita ajattelen öisin (Otava 2018). Uutuuskirja kertoo tutkimusmatkailijoista ja taiteilijoista, jotka tekivät elämäänsä kyllästyneiden naisten irtiottoja 150 vuotta ennen kuin niistä tuli muotia. He ovat Kankimäelle ”suojeluspyhimyksiä, jotka johdattavat eteenpäin” unettomina öinä.

Esimerkiksi tanskalainen Karen Blixen nautti safareista asuessaan Itä-Afrikassa vuosina 1914–1931. "Luulet tietäväsi, mitä matka voi tarjota, mutta itse asiassa juuri sitä et tiedä," hän kirjoitti. Kirkkoherran ja pyhäkoulunopettajan yorkshirelainen tytär Isabella Bird pääsi masennuksestaan myrskyisellä Atlantilla vuonna 1872: ”En pysty sanoin kuvaamaan, miten paljon rakastan elämääni!” Itävaltalainen Ida Pfeiffer (1797–1858) kasvatti lapsensa aikuisiksi ja hoiti perhevelvollisuuksia, kunnes 44-vuotiaana heivasi miehensä ja omisti loppuelämänsä matkustushimonsa tyydyttämiseen minibudjetilla. Brittiläinen Mary Kingsley (1862–1900) hoiti vanhempansa tunnollisesti hautaan asti ja lähti sitten melomaan Länsi-Afrikan jokia ja ystävystymään ihmissyöjäheimojen kanssa.

Moni nainen aloitti matkustelun, koska lääkäri määräsi ilmastonvaihdoksen hoidoksi sairasteluun ja alavireisyyteen. Mia Kankimäen minäkertoja M seuraa kirjassa esimerkkiä ja reissaa esikuviensa perässä, kun elämä ”koirankopissa Kalliossa” tuntuu esikoisromaanin jälkeen kovin tyhjältä. Matkustaminen merkitsee kirjassa uusia kokemuksia ja nautintoa, joita ei varjosta ilmastoahdistus lentämisestä.

M tuntuu olevan kovin lähellä kirjailija Kankimäkeä, joka irtisanoutui päivätyöstään kirjailijaksi heittäytyessään. Hänen esikoisensa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava 2013) syntyi Japanin matkan tuloksena.

Kankimäen uusi kirja on omaperäinen sekoitus henkilökohtaista matkapäiväkirjaa, kulttuurihistoriallista tietokirjaa ja listoja yönaisten neuvoista. Sitä on helppo lukea, mutta vaikea unohtaa.

Toimittajan fiilikset:

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi