Pakolaisleiri Baidoassa Somaliassa ja käsienpesupaikka leirillä Ugandassa.
Jättimäisillä pakolaisleireillä Afrikassa ja Aasiassa pelätään koronan tuloa – KUA lähettää hätäapua Keniaan ehkäistäkseen viruksen leviämistä
Kenia ja Uganda sulkivat rajansa uusilta pakolaisilta. Bangladesh päästää leireille vain välttämättömän avun. Syyriassa korona olisi katastrofi.
Miltä tuntuisi elää Keravan kokoisella alueella, jolla asuu 850 000 ihmistä? Mitä jos asuisit pakolaisleirillä Keniassa ja jakaisit yhden vesipisteen ja yhden ainoan käymälän satojen muiden kanssa? Miten välttäisit ihmiskontakteja täyteen pakatuilla leireillä Syyrian ja Turkin rajalla?
Mieti sitten, millaiset olosuhteet tällaisessa tilanteessa luo nopeasti leviävä tartuntatauti, koronavirus. Lisää siihen se, että kaikki maat sulkevat rajojaan, olet köyhä ja kenties sairas, sinulla on lapsia, ja leirien ruokaturvakin heikkenee.
Olemme samassa liemessä koko maailma.
Silloin olet ajatuksellisesti siellä, missä miljoonat ihmiset tällä hetkellä ovat. Silloin pelkäät sitä, että kaiken aiemman kärsimyksen päälle leireille iskee pandemia. Mutta mitä se meille kuuluu, kun täälläkin on vaikeaa? Kysymykseen vastaa Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
– Olemme samassa liemessä koko maailma. Niin kauan kuin virusta on jossain, se on riski kaikille. Oman itsemmekin vuoksi koronan leviämistä pakolaisleireille pitää yrittää estää, hidastaa ja hillitä. Toivon, että ihmisillä riittää solidaarisuutta huolehtia myös niistä, joiden olosuhteet ovat vielä paljon haastavammat kuin meillä, Alajarva sanoo.
Keravan kokoisella alueella asuu 850 000 ihmistä
Tällä hetkellä yli 70 miljoonaa ihmistä ympäri maailman ovat joutuneet jättämään kotinsa erilaisten konfliktien, pitkittyneiden kriisien ja katastrofien vuoksi.
Heistä 29 miljoonaa elää pakolaisena, suurin osa matalan tai matalan keskitulon maissa kuten Kirkon Ulkomaanavun toiminta-alueisiin kuuluvissa Ugandassa, Somaliassa, Keniassa, Jordaniassa, Syyriassa ja Bangladeshissa.
Karfin pakolaisleiri Syyrian ja Turkin välisellä rajalla 23.3. Maailman terveysjärjestö WHO pelkää koronaviruksen leviävän sinne ja aloittaa testaukset lähipäivinä.
Esimerkiksi maailman suurimpiin pakolaisleireihin lukeutuvassa Bangladeshin Cox Bazarissa asuu pinta-alaltaan noin Keravan kokoisella alueella tällä hetkellä 850 000 ihmistä. He ovat Myanmarista kansanmurhaa pakoon lähteneitä rohingya-pakolaisia. Aasiassa sijaitseva Bangladesh on yksi maailman köyhimmistä maista.
– Bangladeshissa Kirkon Ullomaanavun työ leireillä on keskeytetty, sillä maan hallitus on sulkenut leirit kokonaan lukuun ottamatta ruoka-apua, puhtaanapitoa ja terveydenhoitoa. Meidän työmme, jossa opetetaan tyttöjä ja naisia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä autetaan heitä leirillä yleisen seksuaalisen väkivallan vuoksi, on nyt väliaikaisesti keskeytetty, Eila Alajarva kertoo.
Taudit leviävät pakolaisten asutusalueilla nopeammin kuin missään muualla.
Sen sijaan Afrikassa Kirkon Ulkomaanapu jatkaa ja muokkaa toimintaansa leireillä. Keskeistä on nyt tehdä ennaltaehkäisevää työtä koronaa vastaan.
Vaikka Afrikassa on Etelä-Afrikkaa ja Egyptiä lukuun ottamatta vasta vähän diagnosoituja koronatapauksia, Alajarva ihmettelisi suuresti, jos virus ei sinne pian leviäisi. Saattaa olla, että se on jo siellä, ja paljon pahempana kuin tiedetään.
Ainakin Afrikan maat varautuvat koronaviruksen torjuntaan. Esimerkiksi Kenia ja Uganda sulkevat rajojaan eivätkä tässä poikkeustilanteessa ota leireilleen vastaan uusia sotaa ja luonnonkatastrofeja pakenevia pakolaisia naapurimaista.
Pakolaisia on Ugandassa entuudestaan yli 1,3 miljoonaa ja Keniassa satojatuhansia.
Saippuaa, hygieniavalistusta ja etäkoulua radiossa
Kirkon Ulkomaanapu päätti viime viikolla lähettää 50 000 euroa hätäapua Keniaan koronaviruksen leviämisen pysäyttämiseksi maan suurimpiin lukeutuvalla Kalobeyein pakolaisleirillä. Siellä asuu lähes 200 000 ihmistä.
– Taudit leviävät pakolaisten asutusalueilla nopeammin kuin missään muualla. Nyt on toimittava nopeasti ja aloitettava ennaltaehkäisevä työ, ennen kuin virus ehtii saavuttaa nämä alueet. Samalla meidän täytyy pitää huolta oman henkilökuntamme turvallisuudesta ja noudattaa maiden turvallisuusmääräyksiä, Eija Alajarva sanoo.
Pakolaisleireillä on paljon ihmisiä pienellä alueella. Bangladeshissa olevalla Cox Bazarissa asuu 850 000 ihmistä Keravan kokoisella alueella.
Etelä-Sudanin ja Ugandan välisen rajan ylittäneet ihmiset saapuvat Omugon pakolaisasutusalueen vastaanottokeskukselle. Siellä he viettävät ensimmäisen yönsä ennen kuin heidät sijoitetaan omille alueilleen. Kuvassa jonotetaan ruokaa.
Kirkon Ulkomaanapu toi tankkiautolla vettä lapsille Itä-Keniassa.
Arkistokuva Kakuman leiriltä Keniassa. Keniassa on pakolaisia yli 30 maasta.
Mies kulkee aution kauppapaikan läpi Syyrian kurdialueella. Kurdiviranomaiset pyrkivät estetään koronan leviämistä sinne.
Kirkon Ulkomaanapu jakaa yhteistyökumppaneineen leireillä tietoa esimerkiksi käsien pesun tärkeydestä. Tietoa annetaan paikallisilla kielillä radion, tekstiviestien ja julisteiden avulla. Pakolaisasutusalueelle perustetaan käsienpesupisteitä ja asukkaille jaetaan hygieniatarvikkeita kuten saippuaa ja käsidesiä.
– Radio on tärkeä väline. Kenia päätti 16. maaliskuuta sulkea koulut, joten koulua käydään nyt radion välityksellä etänä, Alajarva selvittää.
Ikävä puoli tässä on opetuksen tason heikkenemisen lisäksi se, että kun kouluun ei ole mahdollista mennä, lapset ja nuoret ovat alttiimpia esimerkiksi teiniraskauksille, lapsiavioliitoille, huumeille ja väkivallalle. He eivät saa myöskään kouluruokaa.
– Yhteyden säilyttäminen kouluun on tärkeää, jotta paluu kouluun kriisin jälkeen olisi todennäköisempää, Kirkon Ulkomaanavun Kenian maajohtaja John Bongei sanoo.
Radion kautta pyritään jakamaan hygieniavalistusta kaikille Kalobeyein asukkaille sekä tukemaan 15 000 oppilaan koulunkäyntiä.
Jos koronaepidemia puhkeaisi Keniassa, terveydenhuollon resurssit loppuisivat pian, sillä tehohoitopaikkoja maassa on Eija Alajarvan mukaan vain noin 130.
Somaliassa Kirkon Ulkomaanapu jakaa pakolaisille saippuaa ja käsidesiä ja kertoo tietoa hygieniasta. Tavoitteena siellä on maajohtaja Mika Jokivuoren mukaan tavoittaa niin ikään 15 000 ihmistä ja tukea kuuden koulun oppilaita ja opettajia.
Ugandan leirejä uhkaa ruokapula
Ugandassa, joka on asuttanut harvaan asutulle rajaseudulleen yli miljoona pakolaista erityisesti Etelä-Sudanista, Kongosta ja Burundista, ongelmia on nyt myös ruokaturvassa. Pakolaisille on annettu pienet maatilkut, jotka eivät yksin riitä elämiseen. YK:n ruokaohjelma on ilmoittanut rahoitusvaikeuksista ja siitä, ettei lähiympäristöstä saada riittävästi leireille jaettavia ruokatarvikkeita.
Vaikka nälänhätä ei vielä uhkaa, Eija Alajarva on tilanteesta huolissaan.
Entä Syyria, Turkki ja Kreikka, jotka vielä muutama viikko sitten olivat median otsikoissa Syyrian sodan ja Turkista Kreikkaan hoputettujen pakolaisten vuoksi? Tilanne on myös näissä maissa olevien pakolaisten kannalta vaikea.
Kirkon Ulkomaanapu toimii Syyrian pakolaisten parissa Jordaniassa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Syyriassakin, myös niillä alueilla, joissa 100 000 Turkin kurdeja vastaan tekemän hyökkäyksen tieltä paennutta ihmistä on yhä hätämajoituksessa kotia vailla. Samat asiat eli valistus ja ennaltaehkäisy ovat sielläkin tärkeitä.
Ibdilissä Syyrian luoteisosissa sotaa pakenevien pakolaisten tilanne on todella vaikea. Jopa neljännes alueen väestöstä elää nyt telttakylissä. Myös Kreikan täyteen ahdetut pakolaisleirit ovat koronalle alttiita.
Kirkon Ulkomaanapu aikoo Alajarvan mukaan lähipäivinä tehdä lisää avustuspäätöksiä. Jos haluat tukea avustustyötä, voit tehdä sen esimerkiksi järjestön nettisivujen kautta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Maailman ruokaohjelma varoittaa: Somalia nälänhädän partaalla
AjankohtaistaSomalia on elänyt Ukrainan ja Venäjän tuontiviljan varassa, minkä lisäksi maata koettelee kuivuus.
