null Viime vuonna Paavalin seurakunta suunnitteli joulun neljä kertaa – nyt Paavalinkirkko valmistautuu taas juhlaan: ”Meille kaikille syntyy Vapahtaja, ei ankeuttaja!”

Suntio Riitta Leskelä odottaa jouluaaton työvuoroa. – Jouluaattona sitten kaikki tapahtuu, ja on juhlamieli. Ihmiset voivat tulla kirkkoon ja nauttia.

Suntio Riitta Leskelä odottaa jouluaaton työvuoroa. – Jouluaattona sitten kaikki tapahtuu, ja on juhlamieli. Ihmiset voivat tulla kirkkoon ja nauttia.

Viime vuonna Paavalin seurakunta suunnitteli joulun neljä kertaa – nyt Paavalinkirkko valmistautuu taas juhlaan: ”Meille kaikille syntyy Vapahtaja, ei ankeuttaja!”

Toisena koronajouluna kirkkojen aattohartauksiin ja yömessuihin pääsee kolmasosa normaalista väkimäärästä.

Paavalin seurakunnan suntio Riitta Leskelä on odottanut innolla ensimmäistä työjouluaan suntiona. Hän on alanvaihtaja, joka valmistui uuteen ammattiin vuonna 2019.

– Me puimme kirkon jouluun jo ensimmäiseksi adventiksi. Minulle merkitsee paljon se, kun valot tuodaan pimeään. Toimme kuuset kirkkoon ja seurakuntasaleihin ja rakensimme kirkkoon seimen.

Ensimmäistä adventtia vietettiin vielä normaalisti. Mutta Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä oli jo suositellut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (avi), että sisätilojen tapahtumiin sallittaisiin vain 20 osallistujaa, koska tartuntamäärät jatkavat nousuaan. Torstaina 2.12. Paavalinkirkossa odotettiin jännittyneinä avin ja tuomiokapitulin päätöksiä.

– Näytti jo siltä, että saamme viettää jouluhartauden yhdessä. Sitten vietiin matto jalkojen alta, Riitta Leskelä kuvailee tunnelmia koronatilanteen huononnuttua.

– Uutena tulokkaana olen jo huomannut, että joulukirkon merkitys on aivan omanlaisena, sanoo tuotantoassistentista suntioksi kouluttautunut Riitta Leskelä. 

– Uutena tulokkaana olen jo huomannut, että joulukirkon merkitys on aivan omanlaisena, sanoo tuotantoassistentista suntioksi kouluttautunut Riitta Leskelä. 

Jouluvalmistelu alkaa helmikuussa

Paavalin kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen on jo parkkiintunut toimimaan muuttuvissa tilanteissa.

– Vuonna 2020 suunnittelimme joulun neljä kertaa. Lopulta meillä oli aattoiltana kaksi pappia päivystämässä kirkon pihalla nuotiolla, ja ihmiset saivat piipahtaa kirkossa yksityisesti.

Paavalin seurakunnassa joulun suunnittelu alkaa jo tammikuussa taakse jääneen joulun palautekierroksella. Pian sen jälkeen pitää lyödä omien joulutapahtumien päivämäärät lukkoon. 1.3. kanttori avaa joulunajan konserttipäivät muille varauksille.

– Ne menevät yleensä heti. Kirkossa on fantastinen kuoroakustiikka, ja siksi meillä käy paljon kuoroja konsertoimassa isoille yleisöille, Hakkarainen kertoo.

Kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen soittaa jouluaaton hartaudessa flyygeliä. – Flyygelin ääressä olen omimmillani.

Kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen soittaa jouluaaton hartaudessa flyygeliä. – Flyygelin ääressä olen omimmillani.

Hän on toiselta ammatiltaan tapahtumatuottaja. Konsertit teettävät paljon työtä. Esimerkiksi Pop Jazz konservatorion opiskelijat järjestivät harjoitustyönään Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden, ja kanttori kävi heidän kanssaan läpi Kauneimpien brändiä – eli ”ei tonttulauluja”. Eräs toinen järjestäjä kyseli, löytyykö kirkosta rajoittimia eli tolppien väliin ripustettavia köysiä.

Jouluna Sanna-Maarit Hakkarainen soittaa pianoa ja urkuja sekä kahdessa aattohartaudessa että yömessussa.

Koronapassia ei kysytä joulukirkossa

Seurakuntaneuvoston jäsen Petteri ­Äijö valmistautuu jo toiseen hiljaiseen koronajouluun.

– Aika moni miettii nyt, uskallanko mennä joulukirkkoon itseni tai muiden takia. Voiko rokotettu levittää tartuntaa? Entä onko paikalla rokottamaton, oireeton ihminen, joka tartuttaa?

Viime joulun Äijö vietti perheensä kanssa aika lailla eristyksissä. Vasta välipäivinä perhe uskalsi lähteä kauemmas tapaamaan isovanhempia. Myös tämä joulu vietetään perhepiirissä.

Seurakuntaneuvoston jäsen Petteri Äijö tietää, että moni joutuu punnitsemaan mielessään riskejä lähtiessään joulukirkkoon pitkän koronatauon jälkeen.

Seurakuntaneuvoston jäsen Petteri Äijö tietää, että moni joutuu punnitsemaan mielessään riskejä lähtiessään joulukirkkoon pitkän koronatauon jälkeen.

– Tanskassa kysytään koronapassia myös kirkkoon. Itsekin näkisin mielelläni koronapassin joka paikassa, missä se vain on mahdollista. Epäröivätkin ihmiset uskaltaisivat tulla joulukirkkoon, jos tietäisivät, että koronapassi tarkistetaan, ­Äijö miettii.

Suomessa koronapassia ei kuitenkaan kokoontumislain mukaan saa kysyä hartaustilaisuuksissa. Äijö kysyy, onko vika laissa vai sen tulkin­nassa.

Kirkon sisäpihalla tapahtuu

Mitkä siis ovat joulun askelmerkit Paavalinkirkossa? Viranomaisten koronapäätöksiä odotel­taes­sa kirkkoherra Kari Kanala neuvotteli torstaina 2.12. kirkkoherrakollegoiden ja oman seurakunnan johtoryhmän kanssa. Jos koronapassia ei saa käyttää ja kirkkoon voi ottaa sisään korkeintaan 20 ihmistä, mikä on vaihtoehto? Striimaus tai ulkoilma­tilaisuudet?

Paavalin seurakunnalla on ulkotapahtumien kannalta ässä hihassa: kirkon avara sisäpiha sekä oma joulurauhan julistamisen perinne. Kirkkoherra on kiivennyt aattohartauden jälkeen sisäpihan parvekkeelle julistamaan joulurauhan perinteisellä tekstillä. Se juontaa juurensa jo Helsingin ensimmäisen kirkon aikaan; kirkon jäänteet sijaitsevat Vantaanjoen suulla.

Kirkkoherra Kari Kanala julistaa perinteisesti joulurauhan Paavalinkirkon sisäpihan parvekkeelta.

Kirkkoherra Kari Kanala julistaa perinteisesti joulurauhan Paavalinkirkon sisäpihan parvekkeelta.

Mitä muuta tarvittaisiin? Ihmisille tuohukset käteen? Siirrettävä nuotiopaikka pihalle?

– Saisitko ketään trumpetistia pihalle soittamaan? Kanala kysyy kanttori Hakkaraiselta. Aattohartauteen on kyllä varattu viulisti, mutta viulua ei voi soittaa pakkasella, ja puupuhaltimien venttiilit jäätyvät.

Perjantaina 3.12. viranomaisten määräykset kuitenkin täsmentyvät: kolmasosa maksimiväkimäärästä sallitaan. Paavalinkirkossa se tarkoittaa 200 ihmistä.

Vaikka rajoituksia tulisi vielä lisääkin, Kari Kanala painottaa, että joulua ei ole peruttu.

– Tänäkin jouluna haluamme lohduttaa ja rohkaista ihmisiä ja muistuttaa joulun ilosta. Meille kaikille syntyy Vapahtaja, ei ankeuttaja!

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: