– Työntekijöiden resurssit eivät yksin riitä vastaamaan niihin haasteisiin, joita ympäristöstä tulee, vaan siihen tarvitaan helsinkiläisiä eri alojen osaajia, korostaa Juha Rintamäki.
Juha Rintamäki haluaa seurakuntien olevan heikoimmassa asemassa olevien puolella
Seurakuntayhtymän uusi johtaja Juha Rintamäki myöntää, että toimintakulttuurin muutoksessa on tehty virheitä. Hän ottaa kritiikin vastaan, mutta ei tingi päätavoitteista.
Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki alkaa marraskuun alussa hoitaa oman toimensa ohella Helsingin seurakuntayhtymän johtajan tehtävää. Valintaa edelsi prosessi, josta sitä hoitaneet luottamushenkilöt eivät keränneet kovin korkeita tyylipisteitä.
Rintamäkeä oltiin esittämässä tehtävään ensin niin, että muita kiinnostuneita ei edes kysytty. Valinta meni kuitenkin uuteen valmisteluun, kun osa luottamushenkilöistä, pappien ammattiosasto ja Haagan kirkkoherra Marja Heltelä kritisoivat valintaprosessia avoimuuden ja läpinäkyvyyden puutteesta.
Lopulta valintaryhmä haastatteli muitakin kiinnostuneita, mutta päätyi esittämään Rintamäkeä. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa äänestettiin. Rintamäki sai 47 ääntä, Heltelä 37. Kirkkovaltuutettu Hanna Mithiku teki kokouksessa ponnen, jota kannatettiin laajasti. Sen mukaan ennen seuraavaa yhtymän johtajan vaalia yhteisen kirkkoneuvoston on valmisteltava ohjeistus valintamenettelystä.
Rintamäki toimii yhtymän johtajana piispaksi valitulta Kallion kirkkoherralta Teemu Laajasalolta jäävän ajan eli vuoden 2018 loppuun. Se on lyhyt aika ajaa läpi toimintakulttuurin muutos, jossa on 108 tavoitetta. Jotta pystyisi hoitamaan vaativaa tehtävää, Rintamäki haluaa ensin käsitellä valintaprosessin.
Toimintakulttuurin muutos on 32-sivuinen asiakirja, jossa on 108 tavoitetta.
– Luottamushenkilöiden tarkoitus oli ensin mennä aiemmalla yhtymän johtajan valintatavalla. Se ei kuitenkaan olisi antanut halukkaille ehdokkaille mahdollisuutta ilmaista kiinnostustaan eikä arvioida heitä keskenään. Avoimuus ja läpinäkyvyys ilman muuta kuuluvat Helsingin seurakuntayhtymän toimintaperiaatteisiin ja jatkossa myös tämä asia pitää valmistella niin.
Rintamäen mukaan kritiikissä ja äänestystuloksessa näkyy, että kirkon johtotehtävissä on liian vähän naisia. Tämän asian pitää muuttua. Hänen arvionsa mukaan käyty keskustelu kertoo myös siitä, että toimintakulttuurin muutos ei ole kaikilta osin onnistunut – ainakaan vielä. Kritiikkiin vaikuttaa myös seurakunnissa meneillään oleva mittava talouden sopeutusohjelma, joka aiheuttaa huolta.
– Toimintakulttuurin muutoksessa ei varmaankaan ole tarpeeksi kuunneltu työntekijöiden viestejä. Sellaistakin kritiikkiä on tullut, että asioista päätetään pienessä porukassa. Muutos on aina tasapainoilua sen välillä, että toisaalta johdon on näytettävä suuntaa ja toisaalta osattava arvostaa sitä kokemusta, jota yhteisöllä jo on. Nyt varmasti tarvitaan aiempaa enemmän kuuntelemista.
Yhtymän johtajaksi valittu Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki aikoo olla vahvasti läsnä myös seurakunnassaan.
Tavoitteista ei tingitä
Rintamäki, joka kertoo olevansa ”jukuripäinen pohjalainen” ja ”körttitaustainen muutosjohtaja”, aikoo lähteä uudessa tehtävässään nöyrästi liikkeelle. Hän toivoo ansaitsevansa myös niiden luottamuksen, jotka eivät olisi valinneet häntä tehtävään. Toimintakulttuurin muutokseen pitää saada leveämmät hartiat eli ottaa mukaan entistä laajemmin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä.
– Tarvitsemme osaavia ja motivoituneita luottamushenkilöitä. Tarvitsemme myös seurakuntalaisia mukaan yhteistyökumppaneiksi ja tekijöiksi. Työntekijöiden resurssit eivät yksin riitä vastaamaan niihin haasteisiin, joita ympäristöstä tulee, vaan siihen tarvitaan helsinkiläisiä eri alojen osaajia.
Rintamäki sanoo olevansa itse ”älyttömän suora”. Hänelle sopii, että hänen ajatuksensa haastetaan ja annetaan palautetta. Sitä hän kuitenkin toivoo, että keskustelussa niin työyhteisöissä ja kuin sosiaalisessa mediassa oltaisiin asiallisia ja reiluja. Aina keskustelu ei kirkossa ole niin kovin tyylikästä.
Toimintakulttuurin muutosta on siis hyvä viedä eteenpäin yhteistyössä ja eri näkemyksiä kuunnellen. Rintamäelle annettu tehtävä ja hänen oma näkemyksensä on kuitenkin se, että päätavoitteista ei tingitä.
Kirkko ei ole olemassa vain työntekijöitään varten.
– Toimintakulttuurin muutos on 32-sivuinen asiakirja, jossa on 108 tavoitetta. On tietenkin selvää, että siinä on tärkeintä keskittyä kahteen isoon linjaan. Toinen niistä on heikoimmassa asemassa olevien löytäminen ja tukeminen ja toinen ihmisten tarpeista lähtevä seurakunta-ajattelu. Nämä ovat mukana kaikessa, vaikka seurakunnilla ja yksiköillä on omia tavoitteitaan.
Rintamäen mukaan esimerkiksi Lauttasaaren kirkolla iltapäiväkerhoissa käy 220 lasta. Siellä kohdataan paljon eri elämäntilanteissa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan. On hyvä miettiä, onko tässä joukossa sellaisia, jotka tarvitsisivat muutakin apua kuin kerhopaikan. Hyvä, positiivinen esimerkki on myös suomalaisten kodittomien ja maahanmuuttajien yömajoitus, johon saatiin mukaan 500 vapaaehtoista.
– Siinä ryhdyttiin tuumasta toimeen, ja nyt, viime vuoden kokemusten jälkeen, meillä on valmiit suunnitelmat ensi vuodeksi yhteistyössä kaupungin, Diakonissalaitoksen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Minusta heikoimmassa asemassa olevien auttaminen on kirkon keskeisin tehtävä. Kun seurakunta toimii aidosti lähimmäisiä auttavana yhteisönä ja hakee siihen voimia jumalanpalveluselämästään, saadaan seurakuntalaisten osaaminen mukaan työntekijöiden rinnalle.
Ihmisten tarpeista lähteminen on puolestaan edellytys sille, että seurakunnilla ylipäänsä on kaupunkilaisille merkitystä. Kirkko ei ole olemassa vain työntekijöitään varten. Rintamäki kuitenkin lisää, että työntekijät ovat osa kirkkoa ja heitä tarvitaan. He eivät ole ylimääräinen kustannuserä. Tilat puolestaan ovat niissä käyville ihmisille tärkeitä ja siksi niistä tinkiminen on usein vaikeaa.
– Meillä on menossa nyt kolmevuotinen talouden sopeutusohjelma. Viime viikolla yhteisessä kirkkoneuvostossa todettiin, että minun pitää tuoda ennen joulua päättäjille esitys siitä, mitä asioita emme enää jatkossa tee. Kun haluamme vastata uusiin haasteisiin, niin jostakin on tingittävä ja sitä vaatii myös talous, korostaa Rintamäki.
Lauttasaari ei unohdu
Kiinteistöpuolella on jo luovuttu monista tiloista ja lisäksi osasta on olemassa suunnitelmat. Henkilöstöpuolella seurakunnat ovat eri tilanteissa. Töölön seurakunta esimerkiksi on saanut lisätuloja Temppeliaukion kirkon pääsymaksuista ja on voinut palkata lisää väkeä. Monessa muussa seurakunnassa väki vähenee luonnollisen poistuman kautta. Seurakuntayhtymän yksiköissä uuden yhtymän johtajan pitää tehdä suunnitelma, millaisella väellä vuoden 2018 jälkeen toimitaan.
– Lisätulot ovat totta kai myös mahdollisuus, samoin luonnollinen poistuma. Vielä en osaa sanoa, riittävätkö ne, ja luonnollisessa poistumassa on myös ongelmia. Väki kun ei eläköitymisen tai virkojen täyttämättä jättämisen takia vähene välttämättä sieltä, mistä se voisikin vähetä.
Helsingin seurakuntayhtymässä on noin 1 300 työntekijää. Rintamäki johtaa yhtymän yhteisiä yksiköitä, joissa työntekijöitä on noin 500. Siellä neljä päällikköä toimii hänen suorina alaisinaan. Hänen tehtävänsä on hoitaa seurakuntayhtymän yhteiskuntasuhteita ja se vie aikaa. Hän uskoo kuitenkin, että pystyy hoitamaan tätä kaikkea ja olemaan silti läsnä omassa seurakunnassaan Lauttasaaressa.
– Luottamushenkilöjohto haluaa, että yhtymänjohtajan tehtävää hoitaa kirkkoherra, jolla on jatkuva tuntuma seurakunnan toimintaan. Kastan, vihin, siunaan hautaan, saarnaan ja niin edelleen, mutta vähemmän tietysti kuin monet muut seurakuntapapit. Saan Lauttasaareen tämän vuoksi avukseni papin. Minulle lauttasaarelaiset ovat tärkeitä ja huolehdin siitä, että olen siellä läsnä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin seurakuntayhtymään tulee päätoiminen johtaja
AjankohtaistaHelsingin seurakuntayhtymää on johdettu oman toimen ohella.
