Kajas: Myös unelmiemme pitäisi saada olla tasavertaisia

Kajas: Myös unelmiemme pitäisi saada olla tasavertaisia

Kuka päättää, kenen unelmat saavat tulla kuulluiksi? Onneksi joukossamme kulkee rohkeita sieluja silottamassa pelokkaiden haaveilijoiden tietä.

Minna-Maaria Antikainen on 57-vuotias maanviljelijä Siilinjärveltä. Antikaisen yksi unelmista oli oppia luistelemaan viisikymppisenä. Hän opetteli aluksi seisomaan kapeiden terien varassa, uskaltautui joskus kääntymään ja haaveili pyörivänsä jonain päivänä piruetteja. Alku oli tuskaa. Tuolloin 52-vuotias luistelija tempautui kuitenkin täysin uuden harrastuksensa pauloihin ja halusi enemmän. Hän unelmoi esiintymisestä yleisön edessä ja kilpailemisesta. Alkoi esiintymisnumeroiden suunnittelu. Hän päätti ryhtyä vahvojen naisten tarinoiden tulkiksi ja liihotteli välillä tuhkasta kohonneena Feniks-lintuna, toisinaan elämäänsä kyllästyneenä geishana tai egyptiläisenä prinsessa Nefertitinä. Ennen ensimmäistä terän piirtoa jäähän hän oli toteuttanut kuitenkin jo yhden unelmistaan.

Minna-Maaria oli syntyjään Markku-Pekka. Aikoinaan pieni koululainen, joka inhosi liikuntatunneilla jääkiekkoa, mutta ihaili salaa tyttöjen valkoisia luistimia. Kymmenien vuosien harkinnan jälkeen hän päätti toteuttaa kerralla useammankin haaveistaan ja elää tänään oman näköistään elämää. Hän ajelee yhä harrastuksensa perässä jopa tuntien ajomatkojen päähän, sillä aivan kotipeltojen pientareelta ei treenijäitä löydy. Intohimoinen harjoitteleminenkin on tuottanut tulosta: terä pureutuu jo oikealla intensiteetillä jäähän ja tottelee käskijäänsä. Vauhti muistuttaa häntä lumovasta vapauden tunteesta.

Sain osakseni arvostusta, sillä se oli yhteiskunnassamme hyväksyttävä tavoite.

Olen ajatellut paljon ihmisten uskallusta toteuttaa unelmiaan. Toteutin aikoinani oman unelmani kilpailla olympialaisissa. Sain osakseni arvostusta, sillä se oli yhteiskunnassamme hyväksyttävä tavoite. Mutta minkälaiset tavoitteet ja kenen unelmat ylipäätään ovat oikeutettuja tulla nähdyiksi ja kuulluiksi?

Joskus unelmamme ovat hetkellisiä ja ohimeneviä, jopa ulkoapäin annettuja. Joskus taas niin suuria, että emme pysty ojentautumaan niitä kohden ilman apua. Onneksi joukossamme kulkee minnamaarioita, jotka silottavat meidän pelokkaiden haaveilijoiden tietä. He ottavat pienen pieniä askeleita kohti omaa ihmisenkokoista unelmaansa silläkin uhalla, että jonkun mielestä heidän unelmansa ovat vääränlaisia.

Kuka meistä päättää, kenen haaveet ovat oikeita ja kenen toteuttamiskelvottomia?

Kirjoittaja on entinen huippu-urheilija ja nykyinen viestinnän ammattilainen, joka harrastaa teologian opiskelua.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi