Raulo: Sukupuolen kirjo on osa luonnon moninaisuutta

Raulo: Sukupuolen kirjo on osa luonnon moninaisuutta

Biologi tietää, että sukupuoli ei ole yksinkertainen käsite. Siksi jokainen meistä tarvitsee kasvurauhaa, jotta voisi kasvaa omaksi itsekseen.

Viime aikoina mediassa on keskusteltu perheistä, parisuhteista ja sukupuoli-identiteeteistä. Elämme selvästi normien uudelleenmäärittelyn aikaa. Tässä keskustelussa perinteisten perhe-ja sukupuolimääritelmien kannattajat vetoavat yhä useammin ”ihmisen biologiaan” tai tiettyjen perhejärjestelyjen ”luonnollisuuteen”. Tässä on mielestäni ymmärretty biologia väärin.

”Luonnollinen kasvu”, ”biologinen sukupuoli” tai ”normaali perhe” ovat käsitteitä, jotka antavat ymmärtää, että kaikki sukupuolet eivät olisi biologisia, tai että kasvaminen itsekseen voi olla luonnonvastaista. Jos tällä ”luonnollisella” viitataan ihmisen evoluutiohistorian aikaiseen lajikäyttäytymiseen, väite ydinperheen tai heteroseksuaalisuuden suuremmasta luonnollisuudesta on harhainen: ihmisille on aina ollut hyvin lajityypillistä olla sosiaalisesti ja seksuaalisesti joustava laji. Toisin kuin esimerkiksi sammakoille, seksuaalisuus on ihmisille pääosin sosiaalisen käyttäytymisen muoto. Siksi harrastamme seksiä läheisyyden ja rakkauden osoituksena, emmekä vain lisääntymistarkoituksessa pari kertaa elämässä. Toisin kuin esimerkiksi peiponpoikien, ihmislasten kasvattaminen ei ole vain biologisten vanhempien tehtävä. Ihmislajille tyypillisesti lasten kasvattamiseen osallistuvat monet aikuiset, ja osa ihmisistä jättää lisääntymättä kasvattaakseen toisten saamia lapsia. Kahden sukupolven, kahden aikuisen muodostama perhe, siis se mitä me kutsumme ydinperheeksi, on varsin nuori normi. Ei tarvitse mennä kuin sata vuotta ajassa taaksepäin, niin suomalaislapsenkin ”tavalliseen perheeseen” kuului paljon muitakin ihmisiä, isovanhemmat, serkut ja muu talonväki.

Jos ”normaali perhe” on kulttuurisidonnaista, niin biologinen sukupuoli on myös vaikea käsite. Monesti kysellään, miksi sosiaaliset määritelmät sukupuolelle ovat monimutkaisia, vaikka biologinen sukupuoli on helposti ymmärrettävä ja yksiselitteinen asia. Vähänpä nämä kyselijät ovat biologiaa opiskelleet, jos luulevat että sukupuoli on biologille helppo käsite.

Toisin kuin esimerkiksi peiponpoikien, ihmislasten kasvattaminen ei ole vain biologisten vanhempien tehtävä.



Eliökunnassa tietysti vallitsee valtava sukupuolijärjestelyjen kirjo aina sukupuolta elämänvaiheen mukaan vaihtavista kaloista kolme erillistä sukupuolta omaaviin hiiriin. Mutta ei ihmislajinkaan sukupuoli ole helppoa biologiaa. Kromosomit, ulkoiset sukuelimet ja sisäiset sukupuolihormonit ovat yllättävän usein ristiriidassa keskenään, ja ehkä juuri siksi sukupuolen määritteleminen ulkoapäin, siis kulttuurisena normina, on identiteettikriiseissä vapisevalle ihmiskunnalle niin tärkeää.

Ihmisenä oleminen on monimutkaista. Siksi lapset tarvitsevat rakastavan kasvuympäristön, jossa heidän itsetutkiskelua ja kasvua tuetaan. Tähän kuuluu myös sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen osana luonnon monimuotoisuutta, planeettamme arvokasta biodiversiteettiä. Tällaisen kunnioittavan ja rakastavan ilmapiirin lapsille voivat tarjota monennäköiset perheet.

Nykyajan lapset kasvavat maailmaan, jossa heidän on väistämättä itse selvitettävä oma suhteensa sellaisiin asioihin kuin sukupuoli, uskonto ja kulttuuri. Yhden totuuden aika on ohi, eikä kukaan säästy näiltä pohdinnoilta. Kun helppoja vastauksia ei ole, parasta mitä vanhemmat voivat lapsilleen antaa on kasvurauha, siis tilaa kuunnella itseään ja kasvaa itsekseen ilman pelkoa siitä, että heidän kasvunsa on jotenkin luonnotonta. Lapsemme kasvavat maailmaan, missä he joutuvat yhä uudelleen päättämään mitä on ”aito” tai millainen on ”normaali”. Toisin kuin luonnon monimuotoisuus, nämä eivät ole faktoja vaan arvoja, ja ne tulee valita kuten arvot valitaan. Aito avioliitto -liikkeen puolustajienkin soisi uskaltavan perustella omaa kantaansa enemmän arvoilla, ja vähemmän tieteisfiktiolla tietynlaisten kulttuurillisten perhejärjestelyiden ”luonnollisuudesta”.

Aura Raulo on Oxfordin yliopistossa väitöskirjatutkumusta tekevä evoluutiobiologi, kuvataiteilija ja körtti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi