Kajas: Tämän minä voin luvata, vaikka olen arka ja itsekäs
Taivastelen kovaan ääneen ihmisten käytöstä, mutta yhtä porukkaa lupaan tukea ja kannustaa.
Ihailin pienenä Armi Aavikon kauneutta. Kadehdin myös ystäväni luonnonkiharaa tukkaa. Arvostin kahden markan viikkorahaani, jolla sai lauantaisin ison pussillisen viiden pennin irtokarkkeja. Rakastuin tätini pieniin porsaisiin ja kiinnyin Agatha Christien kirjoihin. Ja kuinka jumaloinkaan steppaavaa Shirley Templeä! Metkaa, kuinka aikakaudet kiitävät ohi ja kiintymyksen kohteet muuttuvat. Elämä levittää mattoaan, kohauttaa välillä hartioitaan ja heittää kuperkeikkaa vuoden jokaisena päivänä.
Tänään ihastukseni kohteena ovat seikkailijat. Sellaiset, jotka ovat nähneet maailman laidan, mutta jotka kotiin palattuaan rapsuttavat kissaansa, vetävät rikkinäiset villasukat jalkaansa ja taivastelevat sateen ropinaa peltikatossa. Arvostan tänään kiitollisuuden vaalijoita. Sellaisia, jotka eivät anna painoarvoa vauraudelleen, eivätkä ehdollista onneaan hintalapulla.
Tänään kadehdin rohkeita. Sellaisia, jotka uskaltavat uhmata maailman järjestystä ja nostavat kätensä kohdatessaan vääryyttä, mutta myös herkkiä, jotka huojuvat tuulessa taipumatta lopulta kenenkään tahtoon paitsi omaansa.
Haluaisin olla itsekin rohkea seikkailija, mutta olen arka, itsekäs ja ylpeäkin.
Tänään jumaloin ihmisiä, jotka ovat säilyttäneet lapsekkaan leikkisyytensä. Ihmisiä, jotka ovat huumaantuneet luovuudesta ja naurusta. Rakastan suurisieluisia ihmisiä, joilla on aikaa ojentaa kätensä juuri kun kaverin pää on vajoamassa pinnan alle. Sellaisia, jotka puhaltavat toisiin kipinää, kun tuli on jo melkein sammunut.
Tänään kiinnyn erityisesti heihin, jotka hyväksyvät ulkoisen erilaisuuden ja sisäisen rikkinäisyyden. Heihin, jotka näkevät vamman kauneuspilkkuna ja sirpaleista kootun astian vahvempana kuin uuden.
Haluaisin olla itsekin rohkea seikkailija, mutta olen arka, itsekäs ja ylpeäkin. Taivastelen kovaan ääneen ihmisten käytöstä, valintoja, tapoja ja ajattelemattomuutta. Vaikka yritän, en voi luvata, että en tekisi niin enää koskaan uudelleen.
Yhden asian voin kuitenkin luvata. Lupaan tukea ja kannustaa kaikkia heitä, jotka uskaltavat ottaa ensimmäisen askeleen heikompien ja erilaisuuden puolustajina. Heitä, jotka hyväksyvät toisenvärisen ihon, vamman tai rakkauden, joka on erilaista kuin heidän omansa. Heitä, jotka opettavat maailmalle yhtä aikaa rohkeutta ja herkkyyttä.
Sen minä voin luvata – myös huomenna.
Kirjoittaja on entinen huippu-urheilija ja nykyinen viestinnän ammattilainen, joka harrastaa teologian opiskelua.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kajas: Tavoitteet ovat arvokkaita – paitsi jos elämä lipuu ohi niiden vuoksi
PuheenvuorotSaatoin joskus ajatella, että tässä ja nyt elävät ovat veteliä ja saamattomia, mutta en ajattele enää.
Kajas: Kysy, mitä toiselle kuuluu
Puheenvuorot