Kampin kappeli tarjoaa hiljaisuutta joulunakin: "On tietoinen päätös, että meillä ei järjestetä tapahtumia"
– Hiljaisuus on toivottu juttu, sanoo jouluna Kampin kappelissa päivystävä pastori Nanna Helaakoski.

– Hiljaisuus on toivottu juttu, sanoo jouluna Kampin kappelissa päivystävä pastori Nanna Helaakoski.

Kampin kappeli tarjoaa hiljaisuutta joulunakin: "On tietoinen päätös, että meillä ei järjestetä tapahtumia"

Narinkkatorilla sijaitseva kappeli on auki kaikkina joulun päivinä. Myös Palvelevassa puhelimessa ja chatissa päivystetään.

Kauppojen jouluryysiksen aikaan Kampin kappeli toimii keitaana, jonne voi tulla hengähtämään ja nauttimaan hiljaisuudesta.

– On ihan tietoinen päätös, että meillä ei soiteta joululauluja eikä järjestetä tapahtumia. Joku on joskus kommentoinutkin, että onpa kivaa, kun täällä eivät joululaulut soi, kertoo pastori Nanna Helaakoski.

Viime jouluna Kampin kappelissa oli yhteensä runsaat 1 200 kävijää. Poikkeaako joulun tunnelma normaalipäivistä?

– Joulun tunnelma on jotenkin erityisen rauhaisa: hyvä mieli ja tahto näkyvät esimerkiksi siinä, että järjestyshäiriöitä ei ole ollut yhtenäkään jouluna. Sytytetään kynttilöitä, nautitaan glögiä ja pipareita.

– Turistit löytävät tiensä tänne ehkä siksikin, että lähes kaikki muut paikat ovat suljettuina. Kävijöitä tulee myös niistä maista, joissa joulua ei vietetä, Helaakoski sanoo.

Yksinäisyys ja menetykset korostuvat juhla-aikana

Kappelin aulassa päivystävät sekä kirkon työntekijä että kaupungin sosiaaliohjaaja. Heidän kanssaan voi tulla keskustelemaan mieltä painavista asioista ilman ajanvarausta, nimettömänä ja kotipaikasta riippumatta.

Nanna Helaakoski kertoo, että koko joulukuun ajan on käyty keskusteluja niiden ihmisten kanssa, joille joulu on vaikea. Juhla voi nostaa esiin traumaattisia muistoja lapsuudesta. Joulusta on tullut monelle stressaavaa suorittamisen aikaa, koska on pakko käydä monessa paikassa, vaikka ei jaksaisi. Kaupallisen joulun malli on vaativa: Riittävätkö rahat? Täytänkö sen idyllin, jonka mainokset asettavat?

Vaikka luterilaisuus on leivän jakamisen ja yhteisen pöydän uskonto, jouluna pöytäkunnat sulkeutuvat muilta kuin läheisiltä.

Myös menetykset korostuvat suuren juhlan aikana. Ensimmäinen joulu leskeksi jäämisen tai avioeron jälkeen saattaa olla erityisen kipeä paikka.

– Moni on vasten tahtoaan yksin. Vaikka luterilaisuus on leivän jakamisen ja yhteisen pöydän uskonto, jouluna pöytäkunnat sulkeutuvat muilta kuin läheisiltä, Helaakoski pohtii.

Joka joulu paikalle tulee myös niitä, joilla on yllättävä hätä.

– Ohjaamme ihmisen tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi kriisipäivystykseen. Tärkeintä on, että hän ei jää asiansa kanssa yksin. Pyhien aikaan kriisi saattaa lamaannuttaa enemmän kuin arkena. Muistan, kuinka eräs apua saanut oli hämillään siitä, että jokin paikka oli jouluna auki ja että meiltä saa myös sosiaali- ja terveyspuolen apua.

Helaakoski odottaa joulun työvuoroja hyvillä mielin. Hän ehtii niiden välissä viettää myös omaa joulua, nauttia jouluaterian ja käydä vaikkapa Temppeliaukion kirkossa.

– Tärkeintä joulussa on sen sisältämä toivon viesti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi