Lapset kertovat yllättävän usein kuulevansa vanhempiensa riitelyä silloin, kun he yrittävät nukkua. Aikuisen suuttuminen voi olla lapselle pelottavaa. Kuva: Katri Saarela
Kannattaako siirtää vanhempien riita iltaan, jolloin lapsi on nukkumassa? – Asiantuntija kommentoi perheiden kasvatuspulmia
Vanhemmat voivat selvittää ristiriitojaan esimerkiksi lähtemällä kävelylle, sanoo perheneuvoja Marko Autio.
Perheneuvoja Marko Autio Espoon perheasiain neuvottelukeskuksesta tarkastelee monille vanhemmille tuttuja väitteitä ja näkemyksiä. Asiantuntija antaa myös vinkkejä arjen tilanteisiin.
Väite 1: Riitelemme silloin, kun lapset ovat nukkumassa. Emme halua heidän tietävän ristiriidoistamme.
On hyvä suojella lapsia aikuisten välisiltä riidoilta ja pitää heidät sen ulkopuolella varsinkin, jos riidat ovat kovin toistuvia tai ei-rakentavia. Väite ei ole kuitenkaan yksioikoinen. Aikuiset luulevat, että lapset eivät kuule riitelyä. Yllättävän monesti lapset raportoivat vanhempiensa riitelevän, kun he yrittävät nukkua.
Lapset myös aistivat ja ymmärtävät perheen tunneilmastoa paljon paremmin kuin aikuiset tajuavat. Illalla myös vanhemmat ovat väsyneitä ja tarvitsisivat aikaa rauhoittumiseen. Silloin riita helposti kärjistyy, äänitaso nousee ja yöunet kärsivät, mikä heijastuu seuraaviin päiviin. Asioiden selvittelyyn on hyvä etsiä erilaisia muitakin keinoja, esimerkiksi kävelylle lähteminen.
Rakennuspalikoita voisivat olla muun muassa lasten kunnioittaminen ja rakastaminen sellaisena kuin he ovat.
Lapsille voisi olla hyvä nähdä, miten voidaan oppia rakentavaa riitelyä. Rakentavassa riitelyssä voisi olla rakennuspalikoina esimerkiksi omasta puolesta puhuminen, pyrkimys kuunnella toista, kyky omaan tunnesäätelyyn, yhteyden ja ymmärryksen etsiminen sekä anteeksipyytäminen ja -antaminen.
Kannattaa hakea apua, jos riitely on toistuvaa ja repivää. Apua voi löytyä aiheesta kirjoitetuista kirjoista, vertaisryhmistä, parisuhde- ja vuorovaikutuskursseilta tai ammatillisesta keskusteluavusta, jota voi hakea seurakunnasta, perheneuvolasta, kolmannen sektorin toimijoilta tai parisuhdeterapeutilta.
Väite 2: Lasten onnelliseksi tekeminen on vanhempien tärkein elämäntehtävä.
Onnellisuus voi olla rasitteinen tai monimerkityksinen sana. Vastaisin ei, jos väitteellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että lapsen pitää saada kaikki haluamansa. Vastaisin ei, jos vanhempi määrittelee onnellisuuden kriteerit, ja sillä tarkoitetaan, että lasten pitää menestyä, olla tietynlaisia tai saavuttaa tietty status tai omaisuus.
Voisin vastata kyllä, jos tuolla väitteellä tarkoitetaan lasten kasvattamista niin, että he kykenevät huolehtimaan itsenäisesti omasta ja toisten hyvinvoinnista sekä kokemaan tyytyväisyyttä elämästään.
Miten tähän voidaan päästä? Rakennuspalikoita voisivat olla muun muassa lasten kunnioittaminen ja rakastaminen sellaisena kuin he ovat. Sen voi osoittaa heille kuuntelemalla, kannustamalla, asettamalla rajoja rakentavasti ja auttamalla sietämään pettymyksiä.
Perheneuvoja Marko Aution mukaan lapsia on hyvä suojella aikuisten välisiltä riiidoilta. Kuva: Katri Saarela
Väite 3: Annan lapsen pelata aikuisille tarkoitettuja pelejä. Näin vältän riitatilanteen.
Pelien ikärajat perustuvat lakiin, ne ovat sitovia ja niitä on noudatettava. Ikärajat eivät kerro pelin vaikeustasosta tai soveltuvuudesta tietyn ikäisille, vaan sisällön mahdollisesta haitallisuudesta. Sen takia vanhemmalle ei jää oman harkinnan ja valinnan varaa.
Kaiken taustalla on se, että lapsen aivot ovat vasta kehittymässä ja muovautumassa. Ne eivät ole valmiita vastaanottamaan mitä tahansa ja miten paljon tahansa. Siksi on erikseen lapsille tehtyjä ja sallittuja pelejä, jotka parhaimmillaan kehittävät lasta monin tavoin.
Vanhemman tärkeimpiä tehtäviä on rakastaa lasta myös asettaen rajoja ja auttaen sietämään pettymyksiä.
Tästä aiheesta syntyneen riidan välttelyssä voi olla enemmän kyse aikuisen itsekkäistä tarkoitusperistä. Rikkomalla ikärajaa aikuinen pääsee ehkä helpommalla, koska asiasta ei synny rasittavaa kiukuttelua ja eikä lapsi rupea jankkaamaan.
Ikärajojen noudattamatta jättäminen voi myös kertoa vanhemman omasta kyvyttömyydestä sietää lapsen pettymystä. Vanhempi voi kokea helpotusta lyhyellä tähtäimellä, mutta pidemmällä tähtäimellä hän tekee karhunpalveluksen lapselleen ja vanhemmuudelleen. Vanhemman tärkeimpiä tehtäviä on rakastaa lasta myös asettaen rajoja ja auttaen sietämään pettymyksiä.
Väite 4: Lapselle ei saa näyttää, jos pinna palaa. Lapsi saattaa pelästyä vanhemman suuttumusta.
Väitettä ei voi kategorisesti kumota tai vahvistaa. Aikuisen suuttuminen voi olla lapselle pelottavaa, etenkin jos se on lapselle arvaamatonta. Pelottavuus riippuu myös lapsen omasta luonteesta ja siitä, millainen vuorovaikutusilmapiiri kotona muuten on ja miten turvalliseksi lapsi kokee vanhempansa. Keskeistä on, millä tavalla aikuinen käyttäytyy suuttuneena.
On eri asia esimerkiksi sanoittaa lapselle, että minua suututtaa kuin huutaa rumasti lapselle tai käyttäytyä mielenosoituksellisesti lasta kohtaan. Silloin se menee henkisen väkivallan puolelle.
Tärkeää on myös, että aikuinen kykenee tunnustamaan virheensä, pyytää lapselta anteeksi ja tarvittaessa korjaa asian, jos pinna on palanut.
Aikuisellakin on tunteet, ja ne saavat näkyä myös lapselle. Oleellista se, mitä aikuinen tekee tunteiden kohotessa. Kykeneekö hän tunnistamaan itse tunteensa ja toimimaan rakentavasti tunteensa kanssa? Tätä on mahdollista opetella. Aikuiselle ja lapselle on hyödyllistä oppia tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja tunteensäätelyä. Silloin tunteisiin voi saada otetta ja niistä voi puhua, mikä voi tehdä niistä vähemmän pelottavia. Tärkeää on myös, että aikuinen kykenee tunnustamaan virheensä, pyytää lapselta anteeksi ja tarvittaessa korjaa asian, jos pinna on palanut.
Väite 5: Ex-puolisolla on lapsille tiukat säännöt, mutta minun luonani he saavat olla vapaammin.
Ovatko ex -puolison säännöt mielestäsi liian tiukat vai onko sinulle vaikeaa asettaa rajoja lapsille?
Erovanhempien on aina mietittävä kaikki ratkaisut ensisijaisesti lasten edun kannalta. Tämä unohtuu helposti. Lasten kannalta olisi tärkeää, että etenkin perussäännöt ja toimintatavat ovat mahdollisimman yhtenäiset, vaikka eri kodeissa onkin käytännön eroja pienemmissä käytännön asioissa ja säännöissä.
Lasten edun mukaista on myös se, että sääntöjä ei ole ylen määrin vain sääntöjen vuoksi, vaan että ne nousevat tarpeesta ja ovat mieluiten kaikkien kesken yhdessä luotuja.
– Lapset aistivat ja ymmärtävät perheen tunneilmaston paljon paremmin kuin aikuiset tajuavat, Marko Autio sanoo. Kuva: Esko Jämsä
Onko puolisoiden välillä kaunaa tai kilpailua? Jos on, sen sekoittaminen lasten kasvatukseen ei ole lasten edun mukaista. He joutuvat hämmennykseen ja voivat käyttää asetelmaa ikävällä tavalla myös hyväkseen. Tämä kiristää tarpeettomasti lasten ja vanhempien suhteita sekä vanhempien keskinäistä yhteistyötä kasvatuksessa.
Yhteistyötä tarvittaisiin, sillä eroperheissä monenlaisen sopimisen tarve on usein suurempi kuin saman katon alla asuessa. Sopimisen tarve on usein erotilanteen alussa isompi, mutta se nousee esiin myös elämäntilanteiden muutoksissa, kuten lasten kasvaessa. Lakisääteistä sovittelua voi käyttää apuna, jos sopiminen ei keskenään onnistu.
Väite 6: Nuoria on turha patistaa kotitöihin. Kyllä he oppivat ne aikuistuessaan.
Kyllä näinkin voi olla, mutta paljon etuja löytyisi siitä, että vastuut jaetaan kotona yhdessä jo nuorten kasvuvaiheessa.
Vanhempien kasvatustehtävän yksi merkitys on auttaa lapsia kasvamaan itsenäiseen omaan elämään. Nuorelle itselleen kotoa lähtö ja oman elämän ensiaskeleet sujuvat kivuttomammin, jos on saanut jo rauhassa ottaa haltuun kotitöitä. Suosittelisin vanhempia ottamaan tämän pitkän tähtäimen perspektiivin käyttöön jo ennen lasten teini-ikää.
Tehtyjä sopimuksia kannattaa tarkistaa aika ajoin, etenkin jos homma ei toimi kaikkien kannalta ja yhteinen eläminen jossakin kohtaa takkuaa.
Perheen pienimmät voi ottaa mukaan kotitöihin osana leikkiä. Toki se vaatii aikuiselta viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä, mutta kotitöihin osallistuminen voi olla lapselle jotain ikimuistoista.
Lasten ikätaso huomioiden kotitöiden jakamisessa ja tekemisessä perhe voi myös tehdä yhteisiä luovia suunnitelmia ja sopimuksia. Lapsilta tulee usein parhaat ideat, kunhan heille annetaan siihen aidosti luovaa tilaa ja mahdollisuus.
Tehtyjä sopimuksia kannattaa tarkistaa aika ajoin, etenkin jos homma ei toimi kaikkien kannalta ja yhteinen eläminen jossakin kohtaa takkuaa. Ei pidä myöskään unohtaa yhdessä juhlistamista ja keskinäistä kiittämistä, kun hommat sujuvat.
Espoon perheasiain neuvottelukeskus
Vantaan seurakuntien perheneuvonta
Helsingin seurakuntien perheneuvonta
Länsi-Uudenmaan, Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystykset palvelevat joka päivä ympäri vuorokauden.
Hyväkysymys-sivulta tietoa ja tukea. Palvelun tuottaa Väestöliitto ry yhteistyössä kumppanijärjestöjensä kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Parisuhteen ajokoulu tarjoaa verkossa lisätukea suhteeseen – ”Kiireisessä lapsiperheessä ei jää voimia parisuhteen hoitamiseen”
Hyvä elämä AjankohtaistaSyyskuussa avautuvalla verkkosivustolla käsitellään muun muassa arkitaitoja, läheisyyttä ja seksuaalisuutta sekä kommunikointia ja haaveita.
