Maataloustuottajat reagoivat postaamalla kuvia tiloilta aihetunnisteella #terveisiähelvetistä.
Kirkko ja kaupungin kolumnisti Kari Kuula pahoittelee sanavalintojaan maataloudesta – lypsykarjatilan emännästä kärkevä keskustelukulttuuri lisää työn kuormittavuutta
Pappi Kari Kuula kirjoitti, että Jeesuksen seuraajat eivät voi osallistua eläinten nykyiseen kaltoinkohteluun.
Kirkko ja kaupungin kolumnisti, Kauniaisten seurakunnan pappi Kari Kuula vertasi 18. tammikuuta julkaistussa verkkokolumnissaan eläinten käyttöä saatanan tuhotekoihin. Hän kirjoitti myös, että ”kristityn täytyy irtisanoutua eläinten tehokäytöstä”.
Kuulan teksti synnytti vilkasta keskustelua erityisesti sen jälkeen kun sekä Maaseudun Tulevaisuus että Iltalehti uutisoivat kolumnista. Maaseudun Tulevaisuus myös jatkoi aiheen käsittelyä kysymällä yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläiseltä Kirkkohallituksesta, edustaako teksti kirkon kantaa. Lehti haastatteli myös Kuulaa, joka pahoitteli tekstiään.
Monet maataloustuottajat ovat viikon aikana reagoineet kolumniin postaamalla Instagramiin ja Facebookiin kuvia tiloiltaan aihetunnisteella #terveisiähelvetistä, kolumnistin saatanavertauksiin viitaten. Yksi somekampanjaan osallistuneista oli lypsykarjatilan arjesta Instagramissa kertova emäntä Katri Salovaara Hausjärveltä Kanta-Hämeestä. Kirkko ja kaupunki soitti sekä Kuulalle että Salovaaralle.
Kutsumusammatissa siinä missä papitkin
Katri Salovaaran ja hänen puolisonsa Sami Suttisen omistamalla Pelto-Mattilan tilalla on 34 lypsävää. Siellä kasvatetaan myös nurmea lehmien ruoaksi ja viljaa ulos myytäväksi. Tila siirtyi parille sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2019. Miltä Salovaarasta tuntuu, että omasta elinkeinosta käydään tulista keskustelua?
– Siihen on kasvattanut tietynlaisen kuoren, mutta eihän se ole hyvä asia, että joutuu kasvattamaan sellaisen pystyäkseen harjoittamaan elinkeinoaan. Tuottajista osa ottaa kritiikin henkilökohtaisemmin, osa hälläväliä-asenteella, itse olen siinä välimaastossa. Se lisää tuskaa, että maatalousyrittäjät pääsevät itse harvoin kertomaan, millaista heidän arkensa on.
Kritiikki tuntuu pahalta myös siksi, että moni maatalousyrittäjä kokee olevansa kutsumusammatissaan.
– Kuten moni pappikin, käsittääkseni. Ei meidän tarkoitus ole tehdä pahaa, mutta maailma ympärillä talousjärjestelmineen on sellainen kuin on, Salovaara toteaa.
Heräämme joka aamu 4.45. Työ sitoo ja oma lepo pitää suunnitella tarkkaan.
– Katri Salovaara
Arvostelu tuntuu pahalta myös siksi, että työ on kuormittavaa. Vapaapäiviä ei juuri ole tai niiden pitäminen on vaikeaa.
– Heräämme joka aamu 4.45. Työ sitoo ja oma lepo pitää suunnitella tarkkaan. Kasvukaudella päivät venyvät 16-tuntisiksi. Yksi työn kuormitustekijä on myös keskusteluilmapiiri, joka Suomessa vallitsee.
Iloa puolestaan tuottavat kannustava palaute, työn tulosten näkeminen ja itse eläimet.
– Minulla on varmaan verenperintönä lehmäihmisen geenit. Lehmät ovat surun ja turhautumisen, mutta myös ilon ja tyytyväisyyden lähde. Olemme panostaneet laiduntamiseen, luonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja ennallistamiseen. Tulokset ovat olleet hyviä esimerkiksi perinnebiotooppien kanssa.
Katri Salovaaran ja hänen puolisonsa tilalla Hausjärvellä on 34 lypsävää.
Myös navetassa pohditaan eettisiä kysymyksiä
Yhä harvemmalla suomalaisella on omakohtaista kokemusta maataloudesta, joten mielikuva esimerkiksi maidontuotannosta saattaa perustua mainoskuviin, lastenkirjaidylleihin ja toisaalta uutiskynnyksen ylittäviin juttuihin eläinten kaltoinkohtelusta.
– Tyypilliset harhaluulot maidontuotannosta liittyvät esimerkiksi siihen, mitä lehmät syövät. Niiden uskotaan syövän soijaa. Me olemme ostaneet vuoden sisällä vain rypsirouhetta lehmille ja kivennäisiä. Myös se on yleistä, että eläinten luullaan kärsivän sisällä. Meillä laidunkausi kesti viime vuonna seitsemän kuukautta, talvella lehmät ulkoilevat kahdesti viikossa, Katri Salovaara kertoo.
Kari Kuula nosti tekstissään esiin myös maidontuotannon, joka perustuu siihen, että vasikka viedään varhain emältään. Tämä on yksi niistä eettisistä kysymyksistä, jota Katri Salovaarakin on pohtinut työssään. Asia ei ole yksinkertainen.
– Tällä alalla on epäkohtia, jotka tuottajat tiedostavat ja jotka pyritään tekemään paremmin. Sitä harvoin tuodaan esiin julkisuudessa, että Suomessa on navettoja, joissa lehmät imettävät vasikoitaan kuukausia ja vasikat ovat vierihoitossa.
Kannattaako ottaa miljoona euroa velkaa, jotta voi tuottaa ihmisille ruokaa, jos ei saa kunnon korvausta?
– Katri Salovaara
Tämä ei kuitenkaan ole yleensä mahdollista pienemmillä, alle 50 lehmän tiloilla.
– Tila asettaa reunaehdot sille, kauanko vasikka ja lehmä voivat olla yhdessä, Salovaara sanoo.
Suuremmassa navetassa vierihoitoa voisi jatkaa pidempään. Tuottajahintojen taso on kuitenkin pakottanut miettimään, olisiko investointi järkevä. Salovaara ei usko niiden nousevan.
– Navetta on nyt kohtuullisen toimiva, mutta ei koko työuran kestävä. Kannattaako ottaa miljoona euroa velkaa, jotta voi tuottaa ihmisille ruokaa, jos ei saa kunnon korvausta?
Kuluttajien valinnat avainasemassa
Kari Kuula on saanut tekstistään runsaasti palautetta, sekä kiittävää että kriittistä. Ihmiset ovat jakaneet myös omia kokemuksiaan maataloudesta ja kutsuneet tilavierailulle.
– Suuri arvostus siitä herrasmiesmäisestä tyylistä, jolla monet ovat antaneet kriittistä palautetta. Hämmentävää on se, että ihmiset ovat jakaneet hyvin erilaisia kuvauksia siitä, miten asiat tiloilla ovat.
Kuula kokee epäonnistuneensa tekstin muotoiluissa. Hänen mukaansa näkökulman oli tarkoitus olla globaali ja kritiikin kohdistua kuluttajiin, ei tuottajiin.
– Suomalaiset maataloustuottajat tekevät kovaa työtä vallitsevien käytäntöjen ja järjestelmien puitteissa. Meidän kuluttajien valinnat ja maksuhalukkuutemme ratkaisevat, kuinka eläimiä pidetään, hän sanoo.
Tekisi mieli mennä nurkkaan häpeämään.
– Kari Kuula
Erityisen raskaana Kuula kokee, että jotkut ovat eronneet kirkosta tekstin vuoksi.
– Se on suuri epäonnistuminen papin työssä. Tekisi mieli mennä nurkkaan häpeämään. Toisaalta puheenvuorossani ei ole mitään kummallista. Koko kirkon rankaisu on sama kuin jos joku leimaisi koko suomalaisen maatalouden yhden ongelmatilan vuoksi.
Itse tekstin taustalla olevan pohdinnan ja sen ytimen takana hän kuitenkin seisoo. Väestönkasvun myötä sekä ihmisten että tuotantoeläinten määrä on noussut huimasti, luonnonvaraisten eläinten kustannuksella.
– Sekä moderni eläintutkimus että myötätuntoajattelu kyseenalaistavat oikeutemme käyttää eläimiä nykyiseen tapaan. Tämä inhottava totuus kohdistuu jokaiseen suuhun. Tässä on jotakin niin päivänselvää, että sitä on vaikea väistää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkko ja kaupungin päätoimittajan päätös poistaa kohua herättänyt kolumni poiki huomautuksen Julkisen sanan neuvostolta
AjankohtaistaJSN:n mukaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua herättäneen kolumnin poistaminen hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää tiedonsaantioikeuttaan.
JSN:n langettava päätös Kirkko ja kaupunki -medialle
Ajankohtaista
