Pastori Satu Huttunen korostaa, että kirkkohäistä voi tehdä omannäköiset
Satu Huttunen on vihkinyt monta paria Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla, mutta myös esimerkiksi purjelaivan kannella.

Satu Huttunen on vihkinyt monta paria Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla, mutta myös esimerkiksi purjelaivan kannella.

Pastori Satu Huttunen korostaa, että kirkkohäistä voi tehdä omannäköiset

Kirkkohäiden suosio on laskussa koko maassa. Tikkurilan seurakunnan pappi Satu Huttunen ajattelee, että syynä on viestintäongelma.

Vantaan Tikkurilan seurakunnan pappi Satu Huttunen katselee kirkon laskevia avioliittotilastoja. Koko maassa alle kaksi kolmesta ja Helsingissä enää yksi kolmesta parista vihitään kirkollisesti. Jos puoliso ei kuulu kirkkoon, kyse ei ole valinnasta. Kuitenkin myös monet niistä, jotka voisivat valita kirkkohäät, valitsevat toisin.

– Emme varmaan ole saaneet viestittyä sitä, että kirkollinen vihkiminen ei ole vain yhdenlainen, vaan hyvinkin monimuotoinen asia. Emmekä sitä, miten henkilökohtaisesti naimisiin haluavaa paria palvellaan. Toisin kuin maistraatissa, me tapaamme parin etukäteen. Tilaisuudesta voidaan tehdä hyvin heidän näköisensä, sanoo Huttunen.

Satu Huttunen on ollut pappina neljän vuoden ajan ja vihkinyt lähes sata paria. Tuohon määrään mahtuu hyvin erilaisia tilaisuuksia: on isoja kirkkohäitä ja hyvin pieniä häitä, on häitä kotona, takapihalla ja purjelaivan kannella.

Vantaan Pyhän Laurin kirkon Hääyössä Huttunen vihki viimeksi viisi paria kerrallaan. Hän tapasi silti jokaisen parin etukäteen ja yritti tehdä tilaisuudesta sellaisen, jonka kaikki kokisivat omakseen.

– Erikoisin juttu oli viime kesän Festarihäät Tikkurila festivaalin päälavalla. Tarkkaan ottaen kyseessä oli aiemmin maistraatissa solmitun siviiliavioliiton siunaus, mutta ei siinä yleisö todennäköisesti mitään eroa huomannut.

Papin rooli vihkimisessä on myös virkamiehen rooli. Siunaamisessa on kaikki oleellinen mukana.

– Avioliiton voi myös siunata paljon myöhemminkin, vaikka kymmenvuotishääpäivänä. Uskon, että niiden määrä kasvaa jatkossa.

Kasteet ja häät yhä aikaa

Huttunen korostaa, että kirkkohäiden ei tarvitse olla kalliit megajuhlat – vaikka totta kai ne saavat olla sitäkin. Pappi ja kanttori eivät maksa mitään, ja paikka voidaan sopia.

– Hauskoja tilanteita ovat olleet ne, kun häät on yhdistetty syntymäpäiväjuhliin, eivätkä vieraat ole asiasta etukäteen tienneet. Usein myös kastejuhlaa ja häitä vietetään yhtä aikaa, kertoo Huttunen.

Kastejuhlissa on usein läsnä isovanhempia tai muita sukulaisia, jotka alkavat vihjailla, että nyt olisi pappi paikalla ja voitaisiin saman tien sopia toisetkin juhlat. Huttunen ei näihin juttuihin tartu, sillä hän ei pappina halua tungetella tai puuttua ihmisten elämänvalintoihin.

Ei kirkkohäiden tarvitse olla pönäkkä tilaisuus, vaan kaunis ja luonteva. Aika usein saan olla "personal pastoral trainer" eli rentouttaja.

– Ei sitä voi tietää, missä vaiheessa elämän polkua pariskunnat ovat. Sen kyllä aina lähtiessä sanon, enkä sillä viittaa erityisesti avioliittoon, että aina saa olla yhteydessä, jos myöhemminkin pappia tarvitsee, mainitsee Huttunen.

Pappina hänestä on suuri kunnia saada olla mukana ihmisten elämän tärkeissä hetkissä, joihin vihkiminen kuuluu. Hän pyrkii tapaamaan jokaisen parin ennen häitä vähintään kerran, mielellään kahdesti.

– Siinä on hyvä pohtia yhdessä, miten elämä on tähän kuljettanut ja miten yhteinen tie jatkuu tästä eteenpäin. Jotkut parit ovat valmistautuneet tilanteeseen, lukeneet keskustelupalstoja tai kuunnelleet ystäviä. Toiset saattavat hämmentyä. Miksi se nyt tuollaisia kyselee? En minä kysy itseäni, vaan heitä varten, sanoo Huttunen.

Pappi on hääparille usein rentouttaja

Satu Huttusen tavoitteena on, että jokainen pari saa juuri sellaiset häät kuin haluaa. Kirkkohäitä vietetään kuitenkin kirkon vihkikaavan puitteissa – ja niissä puhutaan Jumalasta. Joillakin on mielikuva, että kirkkohäät ovat paatokselliset ja pönäkät.

– Ei kirkkohäiden tarvitse olla pönäkkä tilaisuus, vaan kaunis ja luonteva. Aika usein saan olla "personal pastoral trainer" eli rentouttaja. Moni jännittää, meneekö tilaisuus oikein tai unohtuuko koreografiasta jotakin. Useammin heikottaa sulhasta kuin morsianta. Sulhasten pitäisikin muistaa syödä ja juoda – vettä tai mehua, naurahtaa Huttunen.

Yksi syy kirkkovihkimisten vähenemiseen on se, että molemmat eivät kuulu kirkkoon. Tämän osa pareista ratkaisee niin, että se toinen käy ennen häitä aikuisrippikoulun, useammin sulhanen kuin morsian. Usein rippipappia pyydetään vihkimään. Aikuisrippikoulujen määrä on kasvussa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: