Kolumni: Ystäväni kehittämä rauhankone etsii jatkajia – tekoäly voisi auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan
Tekoäly-yhtiöt kertovat tarkasti, mitä niiden koneet osaavat tehdä, mutta ympäripyöreästi, mitä varten niitä rakennetaan. Tekoälytutkija Timo Honkela vastasi kysymykseen testamentissaan, Aku Visala kirjoittaa.
ChatGPT:tä kehittävä OpenAI kertoi heinäkuussa, että sen tekoälyagentit karkasivat internetiin ja murtautuivat erään toisen yrityksen järjestelmiin huijatakseen testissä, joka mittasi niiden kykyä murtautua tietojärjestelmiin. Yhtiön myöhemmän selvityksen mukaan agentit olivat jo toukokuusta asti viestineet keskenään ilmoitustaululla, jonka ne olivat itse kyhänneet.
Vuonna 2017 ilmestyi Timo Honkelan kirja Rauhankone: tekoälytutkijan testamentti (Gaudeamus). Honkelan mukaan tekoälyä tulisi käyttää rauhanomaisesti demokratian ja yhteisymmärryksen rakentamiseen.
OpenAI:n kone pyrki ratkaisemaan ongelman, voittamaan kilpailun keinolla millä hyvänsä. Rauhankone puolestaan pyrkii purkamaan väärinymmärryksiä, joita kukaan ei mittaa.
Ystävystyin Timon kanssa vuoden 2017 tienoilla. Olemassaolon syvät kysymykset vaivasivat häntä siinä määrin, että hän viestitteli niistä yötä myöten, koska ei pystynyt odottamaan aamuun. Hän oli loputtoman utelias.
Timon kirjan alaotsikko testamentista ei ollut liioittelua. Hän sairastui aivosyöpään ja halusi tarjota häpeilemättömän optimistisen vision tekoälystä rauhan palvelijana. Häntä vaivasi se, etteivät ihmiset ymmärrä toisiaan, koska voivat tarkoittaa samoilla sanoilla aivan eri asioita.
Timo menehtyi vuonna 2020, ja rauhankoneyhdistys jatkaa hänen työtään. Mutta kovinkaan montaa yritystä ei ole Timon perillisiksi ilmoittautunut.
Rauhan ja yhteisymmärryksen rakentaminen ei ole hyvää bisnestä. Yritys voi tehdä helpommin rahaa sillä, että se myy järjestelmiä, jotka tekevät ihmisten työt halvalla. Ihmisten välinen ymmärrys on yhteistä hyvää: siitä hyötyvät kaikki, eikä keneltäkään voi periä maksua. Siksi yksittäisen yrityksen on vaikea repiä siitä voittoja.
Timon idea oli se, että kone on osa ihmisten vuorovaikutusta.
Suurten tekoäly-yhtiöiden päämääränä näyttää olevan rahanteon lisäksi yleinen tekoäly. Tämä Suuri ja Mahtava Tekoäly voisi sitten itse ratkaista ihmisten ongelmat. Kuvitelmassa on kuitenkin aukko. Rauha ei ole laskutehtävä, joka odottaa tarpeeksi älykästä ratkaisijaa. Ristiriitaisista eduista ja arvoista on sovittava, eikä kone voi sopia puolestamme.
Timon idea oli se, että kone on osa ihmisten vuorovaikutusta. Se on välittäjä eikä sanelija. Rauha ei synny ratkaisemalla ongelmia ja voittamalla, vaan yhteisymmärrystä rakentamalla.
Tästä syystä teknologiajäbien ei tulisi yksin päättää tekoälystä. Poliittiset ja eettiset ongelmat eivät oikein ole insinöörien alaa. Timo kutsui erityisesti ihmistieteitä ja yhteiskuntatieteitä mukaan talkoisiin.
Kiinnostavaa on, että kesän karkulaisbotit olivat löytäneet toisensa ja neuvottelivat keskenään. Koneiden välille oli syntynyt yhteisymmärrys, ja se palveli huijaamista. OpenAI opettaa nyt mallejaan pyytämään tarkennusta tai lopettamaan, kun tehtävä osoittautuu mahdottomaksi. Yhtiö opettaa koneitaan ymmärtämään ihmisiä paremmin.
Timon oivallus oli se, etteivät ihmisetkään ymmärrä toisiaan kunnolla.
Kirjoittaja on tutkija, masennuksen filosofi ja intohimoinen dekkariharrastaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Tekoäly saa tuntemaan, että elämme dystopiassa
PuheenvuorotPuhumme nyt peruuttamattomasta kehityksestä, mutta kuka siitä oikeastaan tekee peruuttamatonta, kysyy Vehka Kurjenmiekka.
