null Korona-aika kirkasti diakoniatyön ydintä, sanoo diakonissa Pia Olkkonen

Diakoni Toomas Takalan ja diakonissa Pia Olkkosen mielestä diakoniatyölle ominaista on kyky sopeutua uusiin tilanteisiin, ja siksi koronapandemiakaan ei ole ollut lamaannuttava, vaikka muun muassa ryhmätoiminta pitikin keskeyttää.

Diakoni Toomas Takalan ja diakonissa Pia Olkkosen mielestä diakoniatyölle ominaista on kyky sopeutua uusiin tilanteisiin, ja siksi koronapandemiakaan ei ole ollut lamaannuttava, vaikka muun muassa ryhmätoiminta pitikin keskeyttää.

Hengellisyys

Korona-aika kirkasti diakoniatyön ydintä, sanoo diakonissa Pia Olkkonen

Suomen ensimmäinen diakonissa vihittiin virkaan 150 vuotta sitten.

Niin oudolta kuin ehkä kuulostaakin, koronapandemiasta on ollut Korson seurakunnan diakonissa Pia Olkkoselle jopa hyötyä.

– Koronan vuoksi on karsittu paljon pientä sälää. Nyt on ollut aikaa miettiä, mikä diakoniatyössä on olennaista. Koronarajoitukset eivät ole estäneet kotikäyntejä, joten niissä tilanteissa kohtaan seurakuntalaisia niin kuin ennenkin, Olkkonen sanoo.

Diakoniatyöntekijät eivät siis keskenään tuumi jossain kahvihuoneessa, että kunpa korona loppuisi ja päästäisiin taas töihin. Töissä kun on oltu koko ajan.

– Pandemia-aikana olemme järjestäneet seurakuntalaisten kanssa ulkoliikuntaa ja patikkaretkiä, Olkkonen kertoo.

Korson seurakunnan yhteisen olohuoneen sulkeminen on silti ollut diakoniatyölle kova kolaus.

– Seurakuntalaiset ovat todella kyllästyneitä rajoituksiin, ja ikävä ystävien seuraan on kova. Seurakunnan olohuone on monille kodin jatke, jossa on voinut viettää muutaman tunnin päivästä.

Tikkurilassa autetaan paperittomia

Tikkurilan seurakunnan diakoni Toomas Takala kertoo, että vaikka päällimmäinen syy hakeutua diakonian asiakkaaksi saattaa olla taloudellinen, pinnan alta paljastuu monesti paljon syvempiä kysymyksiä.

 Jos esimerkiksi asiakkaalla on Kelan tukia odottaessa tilapäinen taloudellinen hätä, taustalla saattaakin olla koko elämää ravisteleva kriisi kuten avioero, sairaus tai muu suru, Takala sanoo.

– Kriisin kohdatessa asiakas usein joutuu pohtimaan perimmäisiä kysymyksiä. Varsinkin nuoret asiakkaat etsivät usein paikkaansa maailmassa. Vaikka diakonian vastaanotolle tultaisiin hakemaan nopeaa apua, pitää tilaa olla ihmisen koko elämäntarinalle, Takala sanoo.

Diakonian ammattilaiset näkevät yksilöllisten elämänkohtaloiden takaa yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia.

Paperittomaksi joudutaan monista eri syistä, eikä paperittomuutta voida sen vuoksi niputtaa tai leimata.
– Toomas Takala

– Emme osallistu poliittiseen keskusteluun puoluepoliittisesti, mutta haluamme silti vaikuttaa juuri rakenteellisiin ongelmiin, jotta kaikilla ihmisillä olisi riittävät elämän edellytykset. Kristillisestä ihmiskäsityksestä seuraa, että jokaista ihmistä pitää auttaa hädän hetkellä, Takala sanoo.

Hänen vastuullaan on myös hiljattain Tikkurilassa avattu paperittomien tukipiste.

– Paperittomaksi joudutaan monista eri syistä, eikä paperittomuutta voida sen vuoksi niputtaa tai leimata. Paperittomissa on miehiä, naisia ja perheitä, ja heitä on lukuisista etnisistä ja kansallisista taustoista, Takala sanoo.

Tärkeintä on kuunnella asiakasta.

– Emme voi ratkaista kaikkia ongelmia, mutta etsimme väyliä siihen apuun, jota asiakas eniten tarvitsee. Siksi omaankin työhöni kuuluu säännöllinen yhteydenpito Vantaan kaupungin kanssa, Takala sanoo.

Pia Olkkonen ja Toomas Takala kohtaavat työssään ihmisiä, joita esimerkiksi viranomaiset eivät tavoita.

Pia Olkkonen ja Toomas Takala kohtaavat työssään ihmisiä, joita esimerkiksi viranomaiset eivät tavoita.

Kirkon diakoniatyö täyttää 150 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman. Miten diakoniatyö on historiansa aikana muuttunut?

– Diakoniatyössä ei enää ajatella niin, että jossain tuolla on auttamisen kohteita, joita diakoniatyöntekijä käy auttamassa. Kun minut vihittiin diakonissaksi 1999, vapaaehtoistyöntekijöille annettiin vain pieniä tehtäviä. Nykyään seurakuntalaisille annetaan suurta vastuuta, Pia Olkkonen sanoo.

Taustalla on alkukristillinen käsitys siitä, mitä kirkon jäsenyys merkitsee.

– Kirkko ei ole pelkkä rakennus, jonka kohdalla ohikulkijat ihmettelevät, keitä siellä mahtaa olla sisällä. Kirkko on koko ajan siellä, missä seurakuntalaiset itse auttavat toisiaan. Juuri sitä on diakonia. Siinä seurakuntalaiset elävät uskoaan todeksi arjeksi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.