Diakoniaruokailut vaihtuivat ruokakassien jakoon. Niitä jaettiin 264 000 tuhatta.
Diakoniatyö auttoi viime vuonna yhä useampaa suomalaista koronatilanteesta huolimatta
Auttamisen tavat muuttuivat tilanteen mukaan. Diakoniatyöntekijät jakoivat niin ruokakasseja kuin avustuksiakin.
Koronapandemia teki viime vuonna ihmisten kohtaamisesta vaikeaa, mutta kirkon diakoniatyöntekijät auttoivat entistä useampaa suomalaista. Vuonna 2020 diakoniatyössä kohdattiin 566 412 ihmistä, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
Diakonian kautta myönnettyjen avustusten kokonaismäärä nousi 8,4 miljoonaan euroon 6,6 miljoonasta eurosta vuonna 2019. Auttamisen muotoja jouduttiin sopeuttamaan tilanteeseen: diakoniaruokailut vähenivät, mutta jaettujen ruokakassien määrä kaksinkertaistui 264 000 kassiin.
Erityisesti iäkkäämpää väestöä pystyttiin kohtaamaan aiempaa enemmän. Noin joka kolmas diakonian kohtaaminen oli 70 vuotta täyttäneiden kanssa. Asiakkaista 80 prosenttia oli työelämän ulkopuolella.
Suurimmat syyt kohtaamisille olivat taloudellinen auttaminen (40 prosenttia), terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat (37 prosenttia) ja ihmissuhteet (14 prosenttia).
Valmiit verkostot mahdollistivat avun perillemenon
Auttamisen tapoja jouduttiin miettimään uudestaan viime vuonna jokaisessa seurakunnassa, mutta auttaminen onnistui silti. Diakonian ja sielunhoidon johtaja Kalle Kuusimäki Kirkkohallituksesta arvioi, että onnistumisen salaisuus olivat työntekijöiden ammattitaito ja valmiit verkostot.
– Helsinki on tästä hyvä esimerkki. Seurakunnat pystyivät polkaisemaan nopeasti käyntiin ruoka-avun jakamisen ja vanhusten tavoittamisen yhteistyössä kaupungin kanssa, Kuusimäki sanoo.
Kasvokkain kohtaaminen on ollut seurakuntien vahvuuksia. Kun se ei ollut mahdollista, otettiin käyttöön uudet konstit ja yksi vanhakin – puhelin.
– Kohtaamisen tarve ihmisillä oli silti kova, kun tilanne helpotti kesällä. Tällaista viestiä tuli seurakunnista.
Vapaaehtoistyöntekijöillä on suuri rooli myös kirkon diakoniatyössä. Viime vuonna heidän osuuttaan ja turvallisuuttaan piti miettiä uudella tavalla. Kaikki eivät pystyneet osallistumaan vapaaehtoistyöhön, vaikka olisivat halunneetkin.
– Paljon jouduttiin ottamaan turvallisuusasioita huomioon esimerkiksi ruokakassien kotiinviennissä. Uskoisin kuitenkin, että meillä on ihan innokkuuden aaltoa odotettavissa, kun tilanne helpottaa.
Avun tarve voi olla suuri vielä pitkään
Koronapandemia vaikuttaa ihmisten taloudelliseen tilanteeseen vielä pitkään. Pysyvätkö diakoniatyön resurssit perässä, jos avun tarve jatkuu suurena?
– Opetus- ja kulttuuriministeriöstä jaettiin ylimääräistä tukea diakoniatyölle ja lahjoituksia on saatu, joten taloudellista tukea on tullut. Ensimmäisessä aallossa kävi myös niin, että seurakunnissa jaettiin resursseja uudella tavalla. Joiltakin työntekijöiltä vapautui työaikaa ja he pystyivät tekemään muuta. Jatkossakin on tärkeä miettiä resurssien kohdentumista, Kalle Kuusimäki sanoo.
– Työnantajan kannattaa olla hereillä, ettei polteta loppuun ihmisiä. Aika moni on jaksanut sillä ajatuksella, että kriisi on pian ohi.
Diakoniatyöntekijöiden liitto julkaisi 11.3. oman kannanottonsa, jonka ytimessä on huoli siitä, kuinka diakoniatyöntekijät jaksavat.
– Tarve resurssien lisäämiselle on ja paine kirkon diakoniatyöhön jatkuu pandemian jälkivaikutusten vuoksi. Lomautuksiin, työttömyyteen ja eristäytymiseen liittyvien seurausten korjaava työ jatkuu vuosia sen jälkeen, kun pandemian kriittisin vaihe on ohitettu, toiminnanjohtaja Tiina Laine toteaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin seurakuntien diakoniatyö alkaa järjestää rahankeräyksiä – kerätyt varat täydentävät diakoniatyön seurakuntabudjettia
AjankohtaistaRahankeräyksen tuotot on käytettävä diakoniseen avustustyöhön. Rahankäytöstä päätetään tavallisilla diakonisilla perusteilla.
