Kuula: Kai Sadinmaan erottamista pappisvirasta on turha ihmetellä, koska potkuihin hän ilmoitti pyrkineensäkin
Tapaus Sadinmaassa ei ollut kyse kritiikin kieltämisestä, vaikka monet näyttävät niin luulevan.
Tapaus Sadinmaa saa erikoisia piirteitä. Minun kirkollisessa kuplassani melkein kaikki ihmettelevät pappeuden pois ottamista. Olisi tämä voitu hoitaa muullakin tavalla. Olisi ajateltu, että pastori taiteilee. Ei hän tarkoita mitä sanoo. Ja kyllä firmaan yksi persoonakin mahtuu. Yksille profeetta, toisille kylähullu.
Luin kapitulin perustelut ratkaisulle. Sadinmaa siis kiistää pappisviran, piispojen aseman ja kehottaa viettämään ehtoollista ilman pappia. Eikä peruuta kantaansa, vaikka siihen tarjottiin monta mahdollisuutta. Vaikka sanomalla sormet ristissä, että ei vaiskaan, kunhan pelleilin.
Ei kapitulilla ollut tässä vaihtoehtoja. Jo teologian peruskurssilla selviää, että luterilaisessa kirkossa nyt vaan on pappeja, piispoja ja kirkollinen ehtoollinen. Puhuessaan näitä vastaan Sadinmaa itse torjuu pappisvihkimyksensä. Ei sitä mihinkään tarvita, hän sanoo.
On kohtuutonta moittia kapitulia erottamisratkaisusta. Puhumattakaan siitä, että laittaisi sen yksin piispan piikkiin.
Toki me papit puhutaan tuubaakin välillä. Minäkin varmaan kannatan joitakin kyseenalaisia näkemyksiä. Sadinmaan keississä ei kuitenkaan ole kyse satunnaisesta liiraamisesta. Hän sahasi poikki oksan, jolla itse istui. Kun hänelle ystävällisesti kerrattiin luterilaista kirkko-oppia, hän ei halunnut tajuta asiaa.
Kun potkut sitten annettiin, mistään kritiikin kieltämisestä ei ollut kyse, vaikka monet näyttävät niin luulevan. Sadinmaa on monet vuodet surutta suominut kirkkoa ja pilkannut piispa Teemu Laajasaloa kunnianloukkausta hipovilla videoillaan. Kyllä esimiehiä, kollegoita ja seurakuntalaisia haukkua saa, valistumattomastikin. Ei sitä kukaan ole kieltämässä häneltä.
Luulisi liperien hyllyttämisen olleen raskas isku uskovalle miehelle, joka palaa sanomisen halusta. Kohta Sadinmaa kuitenkin ilmoitti tarkoituksella käsikirjoittaneensa tällaista näytelmää. Hän pyrkikin siihen, että hänet erotettaisiin pappisvirasta. Pettymys olisi ollut kova, jos tämänkin korvaan kusemisen jälkeen olisi vain taputeltu selkään.
Performanssipastori sai vihdoin mitä oli pitkään tietoisesti tilannut. ”Jos väännät nenää, tulee verta”, kuten Raamatussa sanotaan. Tätäkin taustaa vasten on kohtuutonta moittia kapitulia erottamisratkaisusta. Puhumattakaan siitä, että laittaisi sen yksin piispan piikkiin.
Suoraselkäisesti toimii Sadinmaa itsekin. Kun hän kehotti ihmisiä nauttimaan ehtoollista ilman pappeja, hän ilmoittaa ryhtyvänsä toimeen. Hän kutsuu kirkosta vieraantuneita Senaatintorille vapautuksen messuun sunnuntaina 26.9. kello 14. ”Saarnan pitää ja ehtoollisen jakaa ev.lut. kirkon pappeudesta erotettu kirjailija Kai Sadinmaa yhdessä avustajien kanssa.”
Esitys jatkuu, toteaa sivustaseuraaja. Sadinmaalle kyse on enemmästäkin. Toivon hänelle siunausta ja mielenrauhaa.
Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kuula: Työyhteisön mutamestareita pidetään älykköinä, tosiasiassa aurinkoihmiset vievät asioita eteenpäin
PuheenvuorotJoskus omaa laiskuutta rationalisoidaan muistuttamalla siitä, kuinka hankalaa kaikki on.
