null Luoma: Dyyni ja Tähtien sota kertovat, että satunnaisesta valkoisesta miehestä ei pidä tehdä pelastajaa

Luoma: Dyyni ja Tähtien sota kertovat, että satunnaisesta valkoisesta miehestä ei pidä tehdä pelastajaa

Yhteisön voittajastrategia ei ole nostaa yksilöä Jumalan paikalle. Messiaaniset odotukset kun synnyttävät lähinnä diktaattoreita. Tämän tiesi myös Jeesus.

En ymmärtänyt viime vuonna teatterilevitykseen tulleen Dyyni-elokuvaan liittyvää hypetystä: kaavoihinsa kangistunut tarina valkoisesta pelastajasta, joka on ennalta määrätty taistelemaan pahuutta vastaan syrjäisellä aavikkoplaneetalla. Samoin kuin Tähtien sodassa. Kohtalon johdattelemana nuori sankari nousee kansansa (tai ihan toisen kansan) johtajaksi, sitten soditaan, ja rauha sekä hyvinvointi laskeutuvat planeetalle kuin lempeä peitto. Kuinka väärässä olinkaan. 

Frank Herbertin Dyyni-kirjoista vain kolme ensimmäistä on suomennettu ja niitä on aiemminkin sovitettu elokuva- ja televisioformaateiksi. Trilogiassa Paul Atreides nousee aavikkoplaneetan messiaaksi, mutta taru ei pääty tähän. Myöhemmin Paul ja hänen jälkikasvunsa teurastavatkin puoli universumia ja Atreidesin suku ryhtyy ihmiskuntaa hallitsevaksi tyranniaksi. Neljännen kirjan nimi on God Emperor of the Dune, jossa Paul Atreidesin poika Leto julistautuu jumalaksi. 

Dyyni ja Tähtien sota kertovat siitä, että yhteisön voittajastrategia ei ole nostaa satunnaista yksilöä Jumalan paikalle.

Myös Tähtien sota kertoo siitä, kuinka pieleen asiat voivat mennä, jos messiaan viittaa aletaan sovitella yhden valkoisen nuoren miehen harteille. Anakin Skywalker on syrjäisellä aavikkoplaneetalla asuva orjapoika, jolle kerrotaan, että hän on jediritarien odottama messias.

Anakinin tarkoitus on tuoda tasapaino myyttiseen Voimaan, jonka parissa häärimiseen jedit ovat erikoistuneita. Tasapainon sijaan Anakin tuhoaa jeditemppelin ja alkaa hallita universumia rautaisella otteella. 

Dyyni ja Tähtien sota kertovat siitä, että yhteisön voittajastrategia ei ole nostaa satunnaista yksilöä Jumalan paikalle. Messiaaniset odotukset kun synnyttävät lähinnä diktaattoreita. Tämän tiesi myös Jeesus, joka siitäkin huolimatta, että oikeasti oli Jumala, vältteli ylimääräisiä arvonimiä. 

Hädän hetkellä ihmiset kaipaavat vahvoja johtajia ja yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.

Vanhassa testamentissa israelilaiset rakensivat epäjumalankuvan kultaisesta vasikasta ja alkoivat palvoa sitä, koska olettivat, että Mooses ja Jumala olivat heidät hylänneet, vaikka Mooses oli vain poistunut hetkeksi Siinain vuorelle. Kun hän palasi, ihmiset saivat sulattaa tyhmän vasikkansa ja juoda sen kullan.

Hädän hetkellä ihmiset kaipaavat vahvoja johtajia ja yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Mutta ihmisenä olemisen kauneus ja kauheus on siinä, ettei mikään ole koskaan selkeää ja yksinkertaista. 

Elämä on pikemminkin kuin David Lynchin vuonna 1984 ohjaama Dyynin ensimmäinen elokuvaversio. Se on niin sekava, että vaati ohjekirjan.

Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: