null Luoma: Koomikko Ricky Gervais vitsailee transihmisten kustannuksella, eikä siinä ole mitään rohkeaa

Luoma: Koomikko Ricky Gervais vitsailee transihmisten kustannuksella, eikä siinä ole mitään rohkeaa

Ikivanhojen stereotypioiden toisteleminen on laiskaa huumoria.

Brittiläinen koomikko Ricky Gervais alkoi taannoin kertoa röyhkeitä transfobisia vitsejä stand up -keikoillaan. Tätä on pidetty rohkeana avauksena, koska kyllähän kaikelle pitää saada nauraa.

Minä en osaa nähdä siinä mitään rohkeaa, että kertoo ikiaikaisia vitsejä sukupuolivähemmistöstä, joiden edustajia on kiusattu ja vainottu pieni ikuisuus. Tutustuin Gervaisin transyhteisöä ”kritisoiviin” vitseihin, ja se oli yhtä hauskaa kuin katsella aikuista miestä potkimassa valmiiksi maassa makaavaa ihmistä.

Sen lisäksi, että vitsit olivat lähinnä transfobisia, ne olivat menneet vanhoiksi jo ennen kuin Gervais oli ehtinyt niitä lausua: niistä ei välittynyt sellaista kuvaa, että Gervais olisi vaivautunut tutustumaan aiheeseensa tai tuntisi ketään, joka kuuluu sukupuolivähemmistöön. Hän toisteli vitseissään ikivanhoja ennakkoluuloja, mikä antoi katsojalle oikeuden vahvistaa omiaan. Tästä ei pitäisi olla kyse stand upissa eikä missään muussakaan huumorissa.

Ryhmäpaine voi saada olon tuntumaan siltä, että kaikkien nyt vain pitää nauraa.

Nykyään pidetään meteliä siitä, että kyllä kaikelle pitäisi saada nauraa, mutta vähemmän siitä, että millekään ei ole pakko nauraa, jos ei halua. Itselleni jälkimmäisen sisäistäminen on ollut huomattavasti vapauttavampaa.

Tunsin nuorempana jotain käsittämätöntä syyllisyyttä siitä, etten pitänyt Pulttibois -sarjan saamelaisia pilkkaavaa nunnuka-sketsiä hauskana, vaikka kaikki muut tuntuivat pitävän. Oliko vika minussa, kun olen tällainen huumorintajuton mielensäpahoittaja? Sitten Pirkka-Pekka Petelius totesi, että ei tuo mitenkään kovin hauska juttu ollutkaan ja pyysi saamelaisyhteisöltä anteeksi. Se tuntui helpottavalta.

Työpaikan kahvihuoneessa saattaa istua joku oman elämänsä Ricky Gervais, ja ryhmäpaine voi saada olon tuntumaan siltä, että kaikkien nyt vain pitää nauraa. Mutta ei ole pakko, jos juttu ei ole hauska.

Apostoli Paavali totesi aikoinaan: ”Kaikki on minulle sallittua, mutta kaikkea ei silti kannata tehdä.”

Sijoitan enemmistön edustajan kertomat ”rohkeat” vähemmistövitsit tähän kategoriaan. Ainakin kannattaa varautua siihen, ettei vanhana syntynyt vitsi naurata.

Jeesuksen huumorintajusta on vaikea mennä sanomaan, mutta kuvittelisin, että hänkin saattoi pitää vähemmistöille tai ihmisten ulkoisille ominaisuuksille naureskelua lähinnä laiskana. Perehtymällä aiheisiin voi löytää uusia, yllättäviä ja oivaltavia tulokulmia, jotka eivät perustu vanhentuneisiin stereotypioihin. Sellaisesta huumorista itse pidän.

 

Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: