"Ihmiskunta on kusessa, ja se on myös kristittyjen vika" – riparilla opetetaan, että kristityn on elettävä ekologisesti
Nuoret tekevät muistomerkkejä asioille, joiden he uskovat katoavan tulevaisuudessa.

Nuoret tekevät muistomerkkejä asioille, joiden he uskovat katoavan tulevaisuudessa.

"Ihmiskunta on kusessa, ja se on myös kristittyjen vika" – riparilla opetetaan, että kristityn on elettävä ekologisesti

Rippikoulujen oppitunneilla käsitellään ympäristökysymyksiä osana luomis­teemaa. Leireillä nuoret saavat helpotusta ilmastoahdistukseen ja oppivat varjelemaan luontoa.

Kesän alkupäivistä lähtien valtava määrä nuoria kokoontuu leiri- ja kurssikeskuksissa eri puolilla maata. He tutustuvat siellä toisiinsa, leikkivät ja pelaavat sekä tietenkin keskustelevat Jumalan sanasta. Suomessa rippikouluun osallistuu joka vuosi yli 45 000 rippikoululaista.

Vuonna 2017 uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa nostetaan esiin monia ajankohtaisia teemoja. Monikulttuurisuus ja digitaalinen yhteydenpito ovat puheenaiheita, joihin nuoret törmäävät arjessaan jatkuvasti. Yksi tärkeistä teemoista on ekologisuus.

Luomiskertomuksen perusteella ihminen ja luonto kuuluvat yhteen. Siksi rippikoulu käsittelee tätä yhteyttä. Kristityillä on velvollisuus huolehtia ympäristöstä sekä elää mahdollisimman ekologisesti.

Kestävä elämäntapa tarkoittaa kaikkia elämän osa-alueita. Ympäristöystävällisyys, kohtuullinen kulutus ja ihmisten kunnioittaminen kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Rippikouluissa halutaan opetussuunnitelman mukaisesti kiinnittää huomio­ta kestäviin elintapoihin kaikkien oppituntien yhteydessä.

Rasmus Tillanderille on tärkeää tuoda ekoteologia osaksi ripariopetusta.

Rasmus Tillanderille on tärkeää tuoda ekoteologia osaksi ripariopetusta.

Ihmisen on aika varjella luontoa

Espoonlahden seurakunnan leiri Hvittorpin leirikeskuksessa käsittelee ekologisia kysymyksiä osana luomiskertomusta. Ekologisuus on tärkeä osa luomiskertomusta, sillä Raamatun mukaan Jumala loi sekä luonnon että ihmisen. Ihmisen tehtävä on hyödyntää ja suojella luontoa.

Oppitunnin alussa nuorilta kysytään, onko luomisen ja tieteen välillä ristiriitoja. Kaikkien mielestä on. Osa ajattelee, että ristiriita tulee evoluutiosta ja muutama nostaa esiin alkuräjähdyksen. Nuoret eivät kuitenkaan vaikuta uskovan siihen, että maailma olisi syntynyt tyhjästä.

– Luomiskertomus selittää maailmaa, mutta se ei ole kirjaimellinen. Sen ideana on näyttää, että kristityille olemassaololla on tarkoitus, selittää oppitunnin vetäjä Rasmus Tillander.

Tillander on teologian kandidaatti, ja hän ­haluaa oppitunnillaan tuoda ekoteologian osaksi luomisopetusta. Aihe kiinnostaa hänen mukaansa nuoria, ja sitä on helpompaa lähestyä kuin vähemmän konkreettisia kysymyksiä. Tillanderin mielestä luonto on lähempänä nuorten arkea kuin vaikka kolminaisuusoppi.

Luomiskertomus selittää maailmaa, mutta se ei ole kirjaimellinen.

– Teologian kandidaatti Rasmus Tillander

Tillander kertoo, että nuoret eivät tule suoraan avautumaan hänelle ekologisista ongelmista tai ilmastoahdistuksesta. Oppitunneilla ympäristöteemat kuitenkin herättävät paljon keskustelua. Ekologisuus näkyy joka päivä nuorten valinnoissa, kuten ruokailussa.

– Esimerkiksi kasvissyöjien määrä leireillä on kasvanut vuosi vuodelta, Tillander toteaa.

Luomiskertomus opettaa, että ihmisen työtä on luonnon viljely ja varjelu. Tillanderin mukaan viljely on onnistunut hyvin, mutta nyt on varjelun aika.

– Ihmiskunta on kusessa, ja se on myös kristittyjen vika. Ihmisen on aika ottaa vastuuta luonnon kohtelusta, Tillander sanoo nuorille.

Yksi oppitunnin tehtävistä on piirtää muistomerkki jollekin asialle, jonka rippikoululaiset uskovat katoavan vuoteen 2100 mennessä. Useissa töissä esiintyvät erilaiset söpöt eläimet, kuten jääkarhut ja pandat. Toinen näkyvä teema on vuodenaikojen muutos.

– Varjelemisen aika on nyt, Tillander toteaa oppilaiden esiteltyä työnsä.

Rippikoululaiset pitävät luomikertomusta ja tiedettä ristiriitaisina.

Rippikoululaiset pitävät luomikertomusta ja tiedettä ristiriitaisina.

Ilmastoahdistusta lääkitään rippikoulussa

Leirille osallistuvat Noora Kovalainen ja Ella Kovero pitävät ilmastonmuutosta huolestuttavana asiana. Heidän ryhmänsä muistomerkkityössä aiheena on pingviini. Valintaperusteena oli sen söpöys. Kumpikaan ei suhtaudu ilmastonmuutokseen kevyesti. He uskovat, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa sen etenemiseen.

– On hyvä saada rippikoulussa tietoa jo nuorena, ettei pidä omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen suhteen turhana, Kovalainen sanoo.

Rasmus Tillander ei halua, että nuoret ottavat liikaa paineita ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Hänen mielestään on tärkeää tuoda esiin myös isompi skaala, jotta ilmastotaakkaa ei kasattaisi lasten harteille.

– Onhan se selvää, että muutos lähtee systeemitasolta. Lihavero olisi tehokkaampi rajoittaja kuin se, että yksittäiset ihmiset vähentäisivät lihansyöntiä, Tillander selittää.

Hän kuitenkin korostaa, että yksilön on aina luovuttava jostain. Muuten muutos ei tapahdu.

Noora Siidorov ottaa luontokuvia Holman leirikeskuksen pihapiirissä.

Noora Siidorov ottaa luontokuvia Holman leirikeskuksen pihapiirissä.

Kännykkäkamerat taltioivat tihkusateessa ympäröivää metsää

Vantaankosken rippileiri joutuu sadesään yllättämäksi. Luomiskertomusta käsittelevällä tunnilla piti järjestää luontoaiheinen rastirata, mutta se jouduttiin siirtämään Holman leirikeskuksen sisätiloihin. Paikanvaihdos ei kuitenkaan haittaa ekologisuutta käsitteleviä teemoja, vaan rata pääsee alkamaan ongelmitta.

Rastiradan teemana on ihmisen vastuu luomakunnasta. Aihetta käsitellään isosten järjestämillä rasteilla. Ensimmäisellä rastilla oleva ryhmä on hieman aamuisen jähmeissä tunnelmissa, joten luonnonsuojelua tukevan iskulauseen tekeminen etenee hitaasti.

– Luonnon köyhtyminen pysäytettävä, esittää Oona Lindroos ja kirjoittaa sanat paperille.

Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen.

– Nuorisotyönohjaaja Suvi Vanhakylä

Rastilla keskustellaan myös siitä, miten luonnonsuojelua voitaisiin edistää arjessa. Vaikka ehdotuksia tuleekin muutamia, yleinen mielipide vaikuttaa olevan, ettei yksittäinen ihminen voisi vaikuttaa luonnonsuojeluun.

Muilla rasteilla käsitellään luontokysymyksiä useista eri näkökulmista. Valokuvaustehtävässä nuoret saavat ottaa luontokuvia. Niiden tarkoituksena on kuvata luonnon kauneutta, ihmisen muokkauksia ja ympäristön monimuotoisuutta. Linnut visertävät ympärillä kauniisti, samalla kun kännykkäkamerat taltioivat tihkusateessa ympäröivää metsää.

Lajitteluvisailussa ryhmien tietämystä punnitaan, kun heiltä kysellään, minne eri materiaalit kuuluisivat. Eräällä rastilla nuoret istuttavat kasveja pieniin purkkeihin. Sen jälkeen he keskustelevat eläinten oikeuksista ja siitä, miten niihin voisi vaikuttaa.

– Pitäisi mennä Amerikan presidentiksi, kommentoi eräs ryhmän pojista.

Nuoret rukoilevat iltahartaudessa luonnon puolesta Holman rippileirillä.

Nuoret rukoilevat iltahartaudessa luonnon puolesta Holman rippileirillä.

Suvi Vanhakylälle luonto on tärkeää ja hän haaveilee omasta pihasta.

Suvi Vanhakylälle luonto on tärkeää ja hän haaveilee omasta pihasta.

Luonnon tulevaisuus huolettaa nuoria

Rastiradan järjestäminen leirille oli nuorisotyönohjaaja Suvi Vanhakylän idea. Hän on vetänyt vastaavia aikaisemminkin, sillä ne tuovat luontoon liittyvät asiat lähelle nuoria.

– Ekologisuutta käsitellään koulussa jo nuoresta lähtien. Siksi on tärkeää tuoda se nuorille mahdollisimman käytännönläheisesti, Vanhakylä kertoo.

Luonto on Vanhakylälle itselleen tärkeä asia. Hän viihtyy luonnossa ja haaveilee omasta pihasta, vaikka joutuukin tällä hetkellä tyytymään parvekkeeseen. Luonnonsuojelu on Vanhakylän mielestä tärkeä osa kristityn elämänkatsomusta.

Nuoret ovat huolissaan luonnon kohtelusta. Vanhakylän mukaan he eivät kerro huolestaan sanallisesti, mutta leireillä sen huomaa.

– Iltahartauksissa meillä on rukouskivet, joilla voi toivoa varjelua haluamalleen asialle. Yksi usein esiintyvä teema on luonto ja eläimet.

Konfirmaatioiden esirukouksissa puhutaan myös luonnosta. Vanhakylän mukaan siellä kiitetään Suomen puhtaasta luonnosta ja pyydetään sille varjelua. Suomalaista rippikoulua hän pitää luontosuhteen kannalta erityisenä, sillä se pidetään usein kaukana kaupungin hälinästä.

Vanhakylän mielestä nuorten ei kannata ahdistua liikaa luonnonsuojelukysymyksistä tai ilmastoaiheista.

– Ihmisellä on Raamatun mukaan vastuu omista teoistaan, joten hän voi tehdä valintoja. Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen, Vanhakylä toteaa.

Mathias Castren (vas), Onni Turunen, Sami Paunonen, Noora Siidorov ja isonen Saara Koskinen istuttavat siemeniä Holmassa.

Mathias Castren (vas), Onni Turunen, Sami Paunonen, Noora Siidorov ja isonen Saara Koskinen istuttavat siemeniä Holmassa.

Pastori Jukka Suonoja toivoo, että nuoret oppivat elämään ekologisesti.

Pastori Jukka Suonoja toivoo, että nuoret oppivat elämään ekologisesti.

Eläinten oikeudet ja kasvisruokavalio puhuttivat nuoria

Malmin seurakunnan ripari alkaa hämärissä tunnelmissa. Lohirannan leirikeskuksen sähköt olivat katkenneet, mutta ne ehtivät palautua juuri ennen oppitunnin alkua.

Pastori Jukka Suonoja aloittaa luomiskertomusta käsittelevän tunnin yhteislaululla. Jumala loi -virsi kajahtaa kovaa ja virittää tunnelman valmiiksi luomiskertomusta varten.

Luomiskertomuksen jälkeen tunnilla siirrytään kohti luomakunnan merkityksiä. Suonoja opettaa nuorille, että paras tapa etsiä Jumalaa on ihmetellä. Hänen mukaansa ihminen kulkee helposti laput silmillään ja unohtaa ympäröivän maailman upeuden.

– Kirkon tärkeitä tehtäviä on säilyttää luomakunta. Pienetkin lajit voivat kadotessaan vaikuttaa koko ympäristöön, Suonoja sanoo.

Opetuksen jälkeen nuorten tehtävä on miettiä erilaisia ekotekoja leirille. Ideat vaihtelevat roskaami­sesta veden ja sähkön säästöön. Koko väki sitoutuu noudattamaan näitä ekotekoja loppuleirin ajan.

Tunnin lopussa Suonoja esittää väitteitä, joista nuorten piti valita ja perustella kantansa. Suuri osa pojista ei innostunut väitteestä, että mies pärjäisi pelkällä kasvisruoalla. Heidän mielestään lihasta saa ravintoaineita, joita he eivät saisi muualta.

Toista mieltä olevat perustelevat kasvissyönnin olevan yhtä ravitsevaa kuin liha. Se vain vaatisi enemmän perehtymistä siihen, mitä syö. Leirin aikana tarjotaan kahtena päivänä kasvisruokaa, mikä herättää pojissa epäuskoisia huudahduksia.

Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain.

– Pastori Jukka Suonoja

Eläinten oikeuksia koskevat väitteet herättävät ryhmässä kaikkein eniten keskustelua. Nuoret arvottavat eläimiä eri tavoilla ja kauhistelevat koirien syömistä Aasiassa.

– Koira on arvokkaampi kuin possu tai kana, kuului ryhmästä, jonka mielestä ei saisi syödä mitä tahansa eläimiä, vaikka se olisi sallittua kyseisessä ruokakulttuurissa.

Nuoret ovat yksimielisiä siitä, että eläinten oikeuksia voi parantaa jo ennen kuin ihmisoikeudet ovat kunnossa. He haluavat, että eläinten pitää voida elää hyvää elämää.

Lohirannan rippileirillä nuoret tutkivat maailman ihmeitä.

Lohirannan rippileirillä nuoret tutkivat maailman ihmeitä.

Kristityn täytyy kantaa vastuuta luomakunnasta

Ekologisuus on Jukka Suonojan mukaan tärkeä osa riparien opetusta, ja se kiinnostaa nuoria. Aihe on esillä myös muualla maailmassa ilmastonmuutoksen kaltaisten teemojen takia.

– Huoli ympäristöstä esiintyy rukouksissa. Pidämme ilmastoteemoja esillä kaikilla oppitunneilla, emme pelkästään luomisen yhteydessä

Suonoja kertoo, että opetuksessa ei useimmiten mennä yhteiskunnalliselle tasolle tai puhuta isoista linjoista. Ekologisuusopetuksen tarkoituksena on saada nuoret ajattelemaan sitä, miten kristityn täytyy toimia vastuullisesti.

– Yhteisön merkitys on esillä armoa käsittelevissä opetuksissa. Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain.

Pojat naureskelevat valitsemilleen kuville Lohirannan oppitunnilla, jossa käsitellään luomista.

Pojat naureskelevat valitsemilleen kuville Lohirannan oppitunnilla, jossa käsitellään luomista.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi