Maailmantuska puristi Matias Uusisiltaa, 27, jo lapsena – sitten hän alkoi vaikuttaa vääryyksiin päivätyönään ja lakkasi vaatimasta itseltään pyhimysmäisyyttä
Matias Uusisilta toivoo, että Helsingin kaupunki jättäisi Stansvikin metsät Laajasalossa rauhaan eikä kaataisi enempää puita kerrostalojen tieltä. ”Luomakunta on pyhä, ja luonnolla on itseisarvo, joka ei perustu siihen, miten ihminen voisi siitä hyötyä.”

Matias Uusisilta toivoo, että Helsingin kaupunki jättäisi Stansvikin metsät Laajasalossa rauhaan eikä kaataisi enempää puita kerrostalojen tieltä. ”Luomakunta on pyhä, ja luonnolla on itseisarvo, joka ei perustu siihen, miten ihminen voisi siitä hyötyä.”

Maailmantuska puristi Matias Uusisiltaa, 27, jo lapsena – sitten hän alkoi vaikuttaa vääryyksiin päivätyönään ja lakkasi vaatimasta itseltään pyhimysmäisyyttä

Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti uskoo ihmisiin ja parempaan tulevaisuuteen.

”Juuri tuollainen klassisen omahyväinen omassa ’hyveellisyydessään’ marinoituvan mulkvistin perikuva.” Matias Uusisilta on nostanut Twitter-tilinsä pääkuvaksi lauseen, jolla häntä on kuvailtu sosiaalisessa mediassa.

Uusisilta twiittaa aktiivisesti esimerkiksi valkoposkihanhien suojelun, puolustusvoimien lakkauttamisen ja kotinsa lähellä Laajasalossa sijaitsevan Stansvikin aarnimetsän säästämisen puolesta.

Tatuoitu männynkäpy koristaa Uusisillan oikeaa käsivartta. Sen vieressä on valas. Kuvat ovat muistoja luontoherätyksestä, jonka hän sai vuonna 2004 nähdessään elokuvan The Day After Tomorrow. Ihmisten aiheuttamat rajut luonnonilmiöt uhkaavat elokuvassa ihmiskuntaa.

– Huolestuin 11-vuotiaana siitä, että jäätiköt sulavat, jääkarhut kuolevat ja Golf-virta sammuu. Kuljin vanhempieni perässä sammuttamassa valoja ja yritin saada heidät pyöräilemään töihin autoilun sijaan.

Uusisilta rymysi isoveljensä kanssa metsässä ja keräsi hyönteisiä terraarioihin tarkkailtavaksi.

Kilpikaarnamänty on elänyt Laajasalon Stansvikissa noin kolmesataa vuotta.

Kilpikaarnamänty on elänyt Laajasalon Stansvikissa noin kolmesataa vuotta.

– Lukiossa heräsin rasismiin, joka tuntui väärältä. Kotikaupungissani Kouvolassa ei ollut juurikaan maahanmuuttajia, mutta puhuin silti heidän puolestaan yhteiskuntaopin tunneilla.

Kun Suomeen sitten saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, sosionomiksi valmistunut Uusisilta työskenteli alaikäisinä maahan tulleiden parissa.

– Tuntui todella epäreilulta, miten nuorista turvapaikanhakijoista puhuttiin ja kuinka joitakin nuoria kohdeltiin kaupungilla.

Uusisilta yritti vuosia tehdä kaiken oikein: keräsi nimiä vetoomuksiin ja osallistui mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuuteen, jolla suljettiin hetkeksi hiilikaivoksen toiminta Saksassa. Yksityiselämässään hän vahti tarkasti kulutustaan, söi vegaanisesti ja hankki kaikki vaatteensa kierrätettyinä.

– Kun tarvitsin uudet housut, minulta saattoi mennä koko päivä istuvien pöksyjen etsimiseen kirpputoreilta. Housujen ostaminen vaatekaupasta ahdisti neuroottisuuteen asti.

Elämä kommuunissa on parasta

Kommuunin olohuoneessa Laajasalossa on sininen samettisohva, ruskea retrokukkainen pöytäliina, kämppisten maalaamia öljyväritöitä ja kuivuvia yrttejä roikkumassa katosta. Matias Uusisilta kaataa kotimaista kaurajuomaa kahviinsa paritalon puolikkaassa, jonka jakaa kolmen muun asukkaan kanssa.

Uusitalo muutti ensimmäistä kertaa elämässään Helsinkiin alkukesästä, koska sai työpaikan Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkostosta. Rastapää leikkasi myös pitkät dreadlock-patukkansa pois ja parkkeerasi auton uuden kotinsa pihaan.

– Moni ihmettelee, miten voin yksityisautoilla. Kuljen töihin julkisilla, mutta vapaapäivinä tykkään mennä metsään, ja pääsen retkikohteisiin autolla. Nykyään ajattelen, ettei minun tarvitse elää kuin pyhimys.

Matias Uusisilta on viihtynyt metsissä lapsesta lähtien.

Matias Uusisilta on viihtynyt metsissä lapsesta lähtien.

Uusisillalla on kokemusta uupumuksesta. Hän opetteli sen jälkeen huolehtimaan maailman lisäksi myös itsestään.

– Aloitin viime kesänä lintujen bongaamisen, mikä on todella rentouttavaa. Lisäksi juoksen, luen kaunokirjallisuutta ja soitan monia instrumentteja. On tärkeää tehdä myös asioita, jotka eivät liity maailmanparantamiseen.

Käännekohta oli tutustuminen amerikkalaiseen anarkistiin. Hän ihmetteli, miksi pohjoismaiset aktivistit keskittyvät niin paljon yksilön kulutusvalintoihin, kun isoilla rakenteellisilla asioilla on paljon suurempi merkitys.

– Olen alkanut ymmärtää harmaan eri sävyjä. Pyrin kestävään elämäntapaan, ja kommuunissamme kierrätetään, mutta kukaan ei vahdi, mitä naapuri syö.

Kirkko koettaa miellyttää yhtä aikaa Helsingin yliopiston feministiteologeja ja Pohjanmaan lestadiolaisia.

Seurakuntanuoren arvot vaihtuivat

Seurakunnan nuorteniltoja, veisuja ja keskusteluja hengellisyydestä. Matias Uusisilta kasvoi evankelis-luterilaisena seurakuntanuorena, joka hengaili paljon myös vapaaseurakuntalaisten ja helluntailaisten kanssa.

Uusisilta kertoo olleensa 18–22-vuotiaana uskonnolliselta ajattelultaan konservatiivinen ja vanhoillinen: hän epäili evoluutioteoriaa ja vastusti samaa sukupuolta olevien avioliittoja.

– Olen muuttanut linjani täysin. Minuun vaikuttivat kohtaamiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien kristittyjen kanssa. Sen jälkeen oli vaikea sanoa toisen kristityn olevan vääränlainen.

Aidan taakse rakennetaan uutta Kruunuvuorenrantaa.

Aidan taakse rakennetaan uutta Kruunuvuorenrantaa.

Uusisilta käyttää kristillistä ja vasemmistolaista kieltä, joihin kasvoi lapsena. Hänen varatuomari-isänsä tunsi vetoa kommunismiin ja kävi rauhanmarsseilla.

– Riistokapitalismi on yksi synnin ilmentymä. Jos ei elä täysin omavaraisesti, on mahdotonta olla tukematta jotain riistoa. Synnin turmelemassa maailmassa jokapäiväiset elintarvikkeet tuotetaan kaukomailla ja käytännössä orjatyöllä.

Uusisilta puhuu rauhallisesti, ääni on lempeä.

– Raamatussa sanotaan, että maailma turmelee ihmisen. Jeesus puhui taivasten valtakunnasta, jota kohti pitää työskennellä tämän elämän aikana.

Luomakunta ja ihmiselämä ovat Uusisillalle pyhiä asioita. Hänestä kirkon pitäisi ottaa poliittisesti rohkeammin kantaa.

– Kirkko koettaa miellyttää yhtä aikaa Helsingin yliopiston feministiteologeja ja Pohjanmaan lestadiolaisia. He ovat niin kaukana toisistaan, että loppujen lopuksi kukaan ei ole tyytyväinen.

Uusisilta erosi viime vuonna kirkosta pitkän sisäisen kamppailun päätteeksi. Viimeisen sysäyksen antoi turhautuminen siihen, ettei kirkko vieläkään yksiselitteisesti vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Uusisilta on kouluttautunut kirkon nuorisotyönohjaajaksi ja teologian maisteriksi, joten ratkaisu kavensi merkittävästi omia työmahdollisuuksia.

Työnteko helpottaa maailmantuskaa

Kauppatorin kupeessa Etelärannassa, yhdessä Helsingin paraatipaikoista, tehdään töitä köyhimpien ihmisten hyväksi. Siellä toimii Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu, jonka Changemaker-verkoston koordinaattorina Matias Uusisilta työskentelee.

Changemaker on valtakunnallinen verkosto, joka auttaa nuoria ja nuoria aikuisia vaikuttamaan. Tavoitteena on puuttua köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden rakenteellisiin syihin.

– Pääsen kanavoimaan omaa ja nuorten maailmantuskaa.

Uusisilta käy nuorten kanssa esimerkiksi ilmastomarsseilla ja rasismin vastaisissa mielenosoituksissa, tekee vetoomuksia ministereille ja tapaa kansanedustajia, jotka kuuntelevat Changemakerin perusteluja kehitysavun kasvattamisen puolesta.

Uusisilta pitää kiinni toivosta. Hän haluaa välittää sitä myös Kirkko ja kaupungin verkkokolumneissaan.

– Uskon, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja kykenee muuttumaan. Uskon, että yhä useampi herää siihen, ettemme voi jatkaa kuten ennen. Kyllä me tästä selviämme.

Ammattiaktivistin hupparin selässä lukee The Storm Will Pass: myrsky menee vielä ohi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi