Martti Lutherin ja Katariina von Boran avioliitosta alkoi uusi papin perheen aika
Martti Lutherin ja Katariina von Boran häitä tanssittiin Wittenbergin raatihuoneella kesällä 1525.

Martti Lutherin ja Katariina von Boran häitä tanssittiin Wittenbergin raatihuoneella kesällä 1525.

Martti Lutherin ja Katariina von Boran avioliitosta alkoi uusi papin perheen aika

Vuonna 1523 Katariina von Bora pakeni luostarista. Pari vuotta myöhemmin hän meni naimisiin entisen munkin Martti Lutherin kanssa. Heidän kodistaan tuli ihannoitu ja jäljitelty papin perheen malli.

Martti Lutherin ja Katariina von Boran häitä tanssittiin Wittenbergin raatihuoneella 27.6.1525. Nuorikko oli luostaristaan karannut nunna.

Luther oli samoin rikkonut munkinlupauksensa, mutta jäänyt asumaan entiseen luostariinsa, jonka muut munkit olivat hylänneet. Luther kannattajineen oli tuomittu kirkonkiroukseen, eikä heidän tarvinnut enää totella paavin johtaman kirkon sääntöjä.

Luther rikkoi myös sääntöä, jonka mukaan papin tulee elää selibaatissa eli naimattomana.

Hänen aikanaan – ja joskus myöhemminkin – oli tosin tavallista, että kieltoa rikottiin. Monet papit elivät avioliitonomaisissa suhteissa taloudenhoitajiensa kanssa, ja joillakin oli runsas lapsilauma.

Tästä synnistä he saivat maksaa piispalle vuotuiset sakot. Lapset olivat aviottomia ja vailla perintöoikeutta. Papinpojat eivät kelvanneet kirkon virkaan, mutta paavi saattoi antaa tästä erivapauden.

Aikaisemmasta papin huorasta tuli kunnioitettu pappilan emäntä

Luther ei löytänyt Raamatusta tukea pappien selibaatille, eikä myöskään nunnien ja munkkien tekemälle naimattomuuslupaukselle. Reformaatio antoi papeille luvan lailliseen avioliittoon. Aikaisemmasta papin huorasta tuli kunnioitettu pappilan emäntä ja papinlapsista aviolapsia.

Pappien avioliitto merkitsi julkista irtisanoutumista vanhasta järjestyksestä. Se oli paljon näkyvämpi protesti kuin saarnatuolissa ja lentolehtisissä esitetyt uudet ajatukset.

Ensimmäiset pappisavioliitot solmittiin Saksin vaaliruhtinaskunnassa keväällä 1521, ja paria vuotta myöhemmin ensimmäinen suomalainen Lutherin oppilas Pietari Särkilahti seurasi esimerkkiä ja toi Saksasta tuoreen vaimonsa turkulaisten hämmästeltäväksi.

Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia.

Nunnat karkasivat luostarista piiloutuneina sillitynnyreihin

Katariina von Bora oli köyhtyneen aatelisperheen tytär, joka oli viisivuotiaana jätetty luostariin kasvatettavaksi. 16-vuotiaana hän oli antanut nunnanlupauksensa.

Sisterssiläisten sääntökuntaan kuulunut Mariethornin luostari Leipzigin lähellä oli varakas, ja sen kirkossa oli huomattava kokoelma pyhäinjäännöksiä, arvokkaimpana piikki Jeesuksen orjantappurakruunusta.

Useimmat luostarin neljästäkymmenestä nunnasta olivat Katariinan tavoin aatelistyttäriä. Taloustöistä huolehtivat palvelijat niin, että nunnat saattoivat keskittyä jumalanpalveluksiin, rukoushetkiin, Raamatun lukemiseen ja kirkkotekstiilien ompelemiseen.

Pääsiäisyönä 1523 Katariina ja yksitoista muuta nunnaa karkasivat luostarista. He pakenivat sinne tavaraa toimittaneissa vankkureissa. Myöhemmin kerrottiin, että he olivat piiloutuneet tyhjiin sillitynnyreihin.

Luther oli järjestänyt kaappauksen, josta laki määräsi kuolemanrangaistuksen. "Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia", Luther puolustautui. Hän tunnusti olevansa ryöväri, mutta "autuas ryöväri, joka oli vapauttanut nämä kurjat sielut tyrannien vankilasta".

Nunnat tulivat Wittenbergiin, jossa Luther toimi puhemiehenä. Se ei ollut vaikeaa, sillä joukko entisiä munkkeja ja katolisia pappeja oli hyvin kasvatetun vaimon tarpeessa.

Martti ja Katariina löysivät toisensa vasta kahden vuoden kuluttua, kun molempien aikaisemmat romanssit olivat tahoillaan kariutuneet.

Perheen talous jäi kokonaan Katariinan vastuulle

"En ole palavasti rakastunut", reformaattori avautui ystävälleen häiden aattona ja kertoi astuvansa avioon vanhempiensa mieliksi ja paavin ja perkeleen kiusaksi.

Liitosta tuli kuitenkin luja ja lämmin. Lutherin askeettinen poikamieselämä jäi nyt taakse.

Katariina huolehti siitä, että lakanat vaihdettiin säännöllisesti ja vuodetta käytettiin muuhunkin kuin nukkumiseen. Heille syntyi kuusi lasta, joista kaksi kuoli ennen vanhempiaan.

Perheen talous jäi kokonaan Katariinan vastuulle, ja hän hoiti sen voimakkaalla kädellä: pani talon oluet, piti karjaa, hankki maapalstoja ja kalalammikon.

Lutherilla ei ollut halua eikä kykyä talouden hoitoon. Hän ei sekaantunut "rouva tohtorin" töihin, mikä antoi hänelle mahdollisuuden keskittyä uuden kirkkokunnan johtoon, professorinviran hoitoon ja kirjallisiin töihin.

Perheen ja palvelusväen lisäksi kotona majoittui sukulaisia, vieraita ja täysihoidossa olevia ylioppilaita, parhaimmillaan nelisenkymmentä henkeä.

Lutherin ja Katariina von Boran kodista tuli ihannoitu ja jäljitelty malli. Protestanttisten kirkkojen tavaramerkki oli pappila, jota emäntä piti pystyssä Katariinan tavoin.

Lutherin mielestä sukupuolet olivat tasa-arvoisia Jumalan edessä, mutta maallisessa elämässä oli toisin. Aikalaistensa tavoin hän oli sitä mieltä, että mies oli perheen pää. Naisen paikka oli kotona eikä saarnatuolissa. Uusi naisvirka ei ollut julkinen, mutta monissa pappiloissa päätösvalta oli papin rouvalla.

Monet naiset valitsivat yhä luostarielämän

Joka viides Saksan nunnaluostari suljettiin reformaatiokaudella, ja joistakin sisaret ajettiin ulos väkivalloin. Suurin osa luostareista säilyi kuitenkin joko perinteisinä katolisina tai – pienempi osa – luterilaisina.

Kaikki nunnat eivät suinkaan seuranneet Lutherin kehotusta eivätkä Katariina von Boran esimerkkiä. He pysyivät luostareissaan, jotka tarjosivat aineellisen turvan sekä mahdollisuuden opiskella ja harjoittaa hartautta.

Heidän ei tarvinnut pelätä kuolevansa lapsivuoteeseen, eivätkä miehet – isät, veljet eivätkä puolisot – heitä määräilleet.

Suurten naisluostarien abbedissat johtivat yhteisöjään itsenäisesti, eikä paikallisilla piispoilla ollut suurta halua puuttua heidän hallintoonsa.

Jotkut luterilaisetkin teologit päätyivät siihen, että luostarielämä – tosin ilman sitovia nunnalupauksia – oli mahdollista, jopa eräissä tapauksissa suotavaa. Näin syntyneitä, selvästi Lutherin opetuksen vastaisia, luterilaisia nunnaluostareita on säilynyt nykypäiviin asti Pohjois-Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi