null Pyhäkoulumuistoissa opettaja liikuttuu kertoessaan Jeesuksesta, tuore pulla tuoksuu ja karitsatarrat houkuttelevat – ”Muistan edelleen lämmöllä Esteri-tätiä”

Pyhäkoulun tarrataulu. 

Pyhäkoulun tarrataulu. 

Pyhäkoulumuistoissa opettaja liikuttuu kertoessaan Jeesuksesta, tuore pulla tuoksuu ja karitsatarrat houkuttelevat – ”Muistan edelleen lämmöllä Esteri-tätiä”

Lukijat lähettivät Kirkko ja kaupungin kyselyyn yli viisisataa tarinaa lapsuutensa pyhäkoulusta. Siellä opittiin herkkujen jakamista tasan, kynttilöiden sytyttämistä ja rukouksia. 

Yksittäisiä oppeja tärkeämpää oli pyhäkoulun turvallinen tunnelma: opettaja oli turvallinen, lempeä ja empaattinen. Opin paljon itsekin empatiasta sekä lähimmäisenrakkaudesta.

Nainen, 35

Kotona meille tuli Aku Ankka. Veljeni puhui jotain Mooses Ankasta, johon minä totesin juuri oppimani: Ei Mooses mikään ankka ollut.

Nainen, 37

Sunnuntaiaamuinen kokoontuminen evakkoperheen tupakeittiössä, jossa ensikosketus virsilauluun ja kiinnostavat kertomukset Jeesuksesta loivat lapselle vahvaa turvallisuuden tunnetta. Tädin vastaleivotut pullat tuoksuineen tukivat tunnekokemusta.

Mies, 67

Yksi opettaja oli vanha ihminen, jonka puuromaito oli aina palanut hellalle. Lapset naureskelivat hänelle, puuroa oli joskus myös rinnuksilla, mutta niin me kävimme siellä ja rakastuin raamatunkertomuksiin. Oli mukava saada myös tarroja omaan tauluun ja karkki. 

Nainen, 62
 

Pyhäkoulun tarroja.

Pyhäkoulun tarroja.



Hyvää ehkä humaani maailmankatsomus ja liberaali opettaja. Huonoa se, että osa lepopäivästä tuhrautui pyhäkouluun.

Mies, 60

Monia pyhäkoulussa laulettuja lauluja huomaan hyräileväni edelleen vuosikymmenten jälkeen. Ne tuovat edelleen elämään vuoroin iloa ja vuoroin lohtua. Minusta on, kenties pyhäkoulunkin ansiosta, tullut säännöllinen kirkossa kävijä. Lapsen usko on saanut kasvaa.

Nainen,  42

Aikuiset näkivät paljon vaivaa luodakseen meille lapsille ihanan elämyksen Raamatun kertomusten parissa. Monille köyhemmistä oloista tuleville kaunis valoisa luokkatila kynttilöineen ja kukkineen, opettajien ystävällisyys ja maukas välipala toivat turvallisuuden tunnetta.

Nainen, 64
 



Oppi olemaan hartaasti. Joku sai sytyttää kynttilän, toinen soittaa triangelia. Vähäeleistä ja niin jännää! Sen sijaan kitsch Jeesus-tarrojen ja lampaiden liimaaminen oli ihan tyhmää. Edelleen tunnen sen Jeesus-paimenen vieraaksi ja imeläksi. En myöskään innostu Kymmenen käskyn läpikäymisestä lasten kanssa tai nukkehahmoista.

Nainen, 39

Saatiin oppia, miten toimia elämässä, eli sääntöjä.

Mies, 52

Iltarukous Levolle lasken Luojani on yhä päivän lopetukseni. Äitini oli pyhäkoulunopettaja, ja koska olin niin pieni silloin, muistan kala-tarrat, jotka laitettiin isoon verkkoon. 

Nainen, 56

Tykkäsin käydä lapsena kaakaopyhäkoulussa. Ensin keitettiin aina kaakao, joka juotiin ohjaajien kanssa, ja sitten käsiteltiin päivän aiheita.

Nainen, 26

Kolmasluokkalaisena uudessa koulussa pidin pyhäkoulussa käymisen salassa uusilta kavereilta, jotka ihmettelivät, miksen koskaan voinut leikkiä sunnuntaiaamuisin.

Nainen, 48

Pyhäkouluun ei varmaan joka kerran riemusta kirmaten juostu, kuten ei aina kouluunkaan. Pyhäkoulusta on kuitenkin jäänyt epämääräisen positiivinen muisto. Se on jo aika paljon se.

Mies, 61
 



Pyhäkoulun lopuksi opettelimme kirkkokahveilla, että korkeintaan yksi per laatua, että kaikille riittää.

Nainen, 43

Mökin tyttö oli samalla viivalla rikkaitten talollisten lasten kanssa. Minun lapsuudessani oli aika normaalia, että ihmisiä luokiteltiin varallisuuden mukaan, eikä seurusteltu yli luokkarajojen. Pyhäkoulussa tällaista ei ollut.

Nainen, 52

Pyhäkoulun pitäjä, iäkäs mies, liikuttui joka kerran Jeesuksesta kertoessaan. Koin tilanteen niin vaivaannuttavaksi, että päätin käydä pyhäkoulussa vain suloisten karitsatarrojen takia. 

Nainen, 44

Muistan edelleen lämmöllä Esteri-tätiä. Lopetimme joukolla pyhäkoulussa käynnin, kun hän jäi eläkkeelle.

Nainen, 64

Olin viisivuotias kotona äidin kainalossa kasvanut tyttö, kun isä saatteli minut kirkon yläkerran pyhäkoulusaliin ja meni itse siksi ajaksi jumalanpalvelukseen. Eroitkuni oli hiljainen, mutta lohduton. Joku isompi tyttö pyydetttiin olemaan tukenani.

Nainen, 65
 



Sain kokea olevani tärkeä ja Jumalalle rakas. Hyvänpaimenen kuva jäi elämään mieleeni. Rakastin sitä ja rakastan vieläkin. Lempeä, rakastava, turvallinen Jeesus toi turvaa niin turvattomalle kuin minä olin.

Nainen, 47

Pyhäkoulun opettaja kertoi nähneensä ilmestyksen matkalla pyhäkouluun. Minua pelotti kauheasti. Lapsena rukoilin, että Jumala ei näyttäisi minulle enkeleitä, yöllä makasin pimeässä ja pelkäsin, että enkeli ilmestyy. Pelkäsin pimeää lapsena muutenkin paljon ja enkelit vertautuivat minun mielessäni pelottaviin haamuihin.

Nainen, 66

Siellä opettelimme sytyttämään kynttilän. Kukin vuorollaan sai opetella tulitikkujen kanssa. 

Nainen, 52

Lapsen maailmassa tärkeitä olivat Jumalan kämmenellä -virsi, ihanat enkelikiiltokuvat ja lämpimästi kohtaavat aikuiset.

Nainen, 47

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: