null Miksi maksaa kirkollisveroa, jos ei usko Jumalaan? – Pakilan kirkkoherraehdokkaat vastaavat

Henrik Wikström ja Tiia Valve-Tuovinen ovat ehdolla Pakilan kirkkoherraksi.

Henrik Wikström ja Tiia Valve-Tuovinen ovat ehdolla Pakilan kirkkoherraksi.

Miksi maksaa kirkollisveroa, jos ei usko Jumalaan? – Pakilan kirkkoherraehdokkaat vastaavat

Pakilan kirkkoherra valitaan kesäkuussa kansanvaalilla. Ehdolla ovat kokeneet papit Tiia Valve-Tuovinen ja Henrik Wikström.

Pakilan seurakunta on Helsingin neljänneksi pienin suomenkielinen seurakunta. Jäseniä sillä oli vuodenvaihteessa 12 450. Pientalovaltaisella alueella kirkkoon kuuluvuus on kaupungin korkeimmalla tasolla, 66,5 prosenttia. Työntekijöitä on 17.

Pakilan seurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherraksi Tiia Valve-Tuovisen vuonna 2018. Hallinto-oikeuden mukaan virkaa tuolloin hakenut Antti Yli-Opas olisi ollut Valve-Tuovista ansioituneempi. Hallinto-oikeus kumosi vaalin, joten edessä ovat uudet vaalit.

Tällä kertaa kirkkoherra valitaan kansanvaalissa, jossa saavat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset, jotka on merkitty seurakunnan jäseniksi vähintään 70 päivää ennen varsinaista vaalipäivää. Vaalipäivä on 5. kesäkuuta, ennakkoäänestyspäivät ovat 30.5.–3.6.

Vaalissa on kaksi ehdokasta. Kirkko ja kaupunki esitti heille kuusi kysymystä.

1. Joka viides Pakilan seurakuntalainen kuuluu ikäryhmään 7–18-vuotiaat. Mitä tämä merkitsee seurakunnan toiminnan kannalta?

2. Perustele, miksi seurakunnan pitäisi säilyä itsenäisenä. Vai pitäisikö?

3. Tapaat seurakuntalaisen, joka kertoo, ettei usko Jumalaan ja miettii, että kirkollisverorahoilla olisi parempaakin käyttöä. Miten jatkat keskustelua?

4. Mitä erityistä annettavaa juuri sinulla on Pakilan seurakunnalle? Mainitse kaksi asiaa.

5. Mainitse kaksi asiaa, joissa työyhteisön johtajana voit ottaa oppia Jeesukselta.

6. Osallistut omakotiyhdistyksen tilaisuuteen. Siellä eläkeikää lähestyvä, hyvin koulutettu mies kysyy, olisiko hänellä käyttöä vapaaehtoisena. Mitä vastaat?

Kirkkoherraehdokas Tiia Valve-Tuovisen vaalisaarna on Hyvän Paimenen kirkossa 15.5. kello 11.

Kirkkoherraehdokas Tiia Valve-Tuovisen vaalisaarna on Hyvän Paimenen kirkossa 15.5. kello 11.

Tiia Valve-Tuovinen tuntee alueen ja ihmiset

Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ensimmäiselle vaalisijalle asettama Tiia Valve-Tuovinen, 40, on toiminut pappina ensin Heinolassa ja vuodesta 2007 Pakilassa, joista kolmisen vuotta vs. ja vt. kirkkoherrana.

1. Se merkitsee sitä, että ikäryhmälle on oltava heitä kiinnostavaa toimintaa. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä jäseniä seurakunnassa, joten Pakilassa kasvatustyöhön panostetaan ja kasvatuksen tiimikin on työyhteisön suurin.

2. Pienessä yksikössä pystytään olemaan tuttuja alueen asukkaille ja kyetään vastaamaan alueen erityistarpeisiin. Itsenäisyyttä puoltaa kylämäisyys, johon sopii, että Pakilassa on oma seurakunta. Toinen asia on, onko meillä tulevaisuudessa riittävät toimintaedellytykset säilyä itsenäisenä. Tätä varmasti mietitään syksyn seurakuntavaalien jälkeen valittavien luottamushenkilöiden kanssa seuraavan neljän vuoden aikana.

3. Tässä on kaksi asiaa, toinen on usko ja toinen, kokeeko saavansa kirkollisverorahoille vastinetta. Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi hän kokee, ettei usko Jumalaan. Jokaisella ihmisellä on epäuskon hetkiä, joten uskon puutteen ei tarvitse olla syy erota kirkosta.

En lähtisi tuputtamaan omia näkemyksiäni, vaan haluaisin kuulla, mitä hän asiasta ajattelee. Kysyisin myös, millaista vastinetta odottaisi hän veroille, jotta kokisi, että kannattaa pysyä seurakunnan jäsenenä. Ja toki kertoisin, miten niitä rahoja käytetään.

4. Olen ollut vuodesta 2007 pappina Pakilassa, tunnen hyvin alueen ja ihmisiä, seurakunnan toimintaympäristö on minulle tuttu. Toiseksi minulla on sitä kokemusta, jota kirkkoherrahakemuksessa etsittiin, kuten hallinnollista, taloudellista ja kasvatustyön osaamista, kykyä kehittää ja saavuttaa tavoitteita.

5. Hauska kysymys. Ei vain ihmisten johtamisessa, vaan muutenkin seurakunnan työssä, on hyvä pitää mielessä, että Jeesus kulki ihmisten keskellä, keskusteli, kuunteli ja kohtasi. Johtajan pitää olla läsnä oleva johtaja, jolle kysymys, mitä sinulle kuuluu, on oikeasti tärkeä. Toinen asia on, että Jeesus antoi ihmisille uuden mahdollisuuden. Työyhteisössä pitää olla mahdollisuus kokeilla uutta, vaikka ei heti menisi maaliin. Virheet korjataan yhdessä ja kokeillaan sitten uudestaan.

6. Vastaan, että tervetuloa, ja kysyn, mitä haluaisit meillä tehdä. Selvittäisin, millaisia lahjoja hänellä on ja kiinnostaisivatko enemmän käytännön hommat vai esimerkiksi tehtävät jumalanpalveluksissa. Voisin kysyä kiinnostaisiko riparipapan tehtävä, sillä Pakilassa ei ole ollut vielä yhtään riparipappaa, vain riparimummoja. Jos hänellä olisi mielessä jokin erityinen tehtävä, jollaista omassa seurakunnassa ei nyt ole tarjota, mutta naapurissa on, vinkkaisin tästä mahdollisuudesta.

Lisää Valve-Tuovisen ajatuksista voi lukea hänen vaalisivuiltaan tiiavalvetuovinen.com.

Kirkkoherraehdokas Henrik Wikströmin vaalisaarna on Hyvän Paimenen kirkossa 22.5. kello 11.

Kirkkoherraehdokas Henrik Wikströmin vaalisaarna on Hyvän Paimenen kirkossa 22.5. kello 11.

Henrik Wikström rakentaa hengellistä yhteisöä

Toiselle vaalisijalle asetettu Henrik Wikström, 49, on ollut pappina kahdeksassa seurakunnassa, myös Pakilassa. Vuodesta 2013 hän on ollut Mikael Agricolan kirkolla toimivan Agricola-liikkeen toiminnanjohtaja.

1. Kun panostetaan nuoriin, niin heitä ei kannata yrittää sitouttaa niinkään seurakuntaan kuin kirkkoon, sillä nuoret muuttavat ja harva heistä palaa kotiseudulleen. Pitäisi olla kansallinen tai edes Helsingin laajuinen ohjelma, jossa jokainen seurakunta kantaa oman kortensa kekoon, jotta nuoret löytäisivät paikkansa kirkossa.

2. Seurakunnissa on yleisesti valtava halu pysyä itsenäisenä. Itsenäisyys ei ole itseisarvo, sillä kaikkien rakenteiden pitää palvella asiaa. Itsenäisyydessä on etuja, sillä pieni seurakunta on kompaktimpi kuin suuri samoin kuin 19 nuoren rippileiri on toimivampi kuin kolmenkymmenen nuoren leiri. Pieni voi olla omaleimainen. Olennaista on kuitenkin tehtävä, ei rakenne.

3. Tällaisia keskusteluja on tullut käytyä. Kirkossa ei kaupata kerhon jäsenyyttä eikä perusteluksi jäsenyyteen riitä vain se, että kirkko tekee hyvää. Muutkin tekevät hyvää. Jos seurakuntalainen kertoo, ettei usko Jumalaan, kysyn, haluaisiko hän uskoa.

Sellaisia, jotka eivät todellakaan halua uskoa Jumalaan, olen löytänyt aika vähän. Vaikka juuri nyt ei itse usko Jumalaan, niin joskus voi käydä niin, että haluaisikin uskoa. Olisiko silloin hyvä, että on olemassa kirkko?

4. Olen ollut pappina kahdeksassa eri seurakunnassa ja tehnyt niissä kaikkia mahdollisia työaloja. Johtamiskokemusta on yhdeksän vuotta. Toiseksi minulla on selkeä näky hengellisestä työstä. Ajattelen, että kirkon yhteiskunnallisissa selviytymistaisteluissa on hukattu se, että kirkko on hengellinen yhteisö.

5. Raamatun mukaan Jeesus ei tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on. Jeesuksen erityisyys oli siinä, että hän pystyi joka tilanteessa antamaan viisaan salomonintuomion. Vaikka kirkkoa sitovat lait ja normaalit työoikeudelliset kysymykset, samaan aikaan pitää olla toimintakulttuuri, jossa kyetään näkemään jokainen työntekijä ja hänen yksilöllinen tilanteensa. Toinen tärkeä periaate, jonka voi oppia Jeesukselta on totuudellisuus. Se tarkoittaa sitä, että johtajan pitää uskaltaa toimia oikeaksi katsomallaan tavalla, vaikka se ei saisi jakamatonta kannatusta. Lopulta sellaisia esimiehiä arvostetaan.

6. Kysyisin häneltä, mitä oikeasti haluaisit tehdä, niin katsotaan, löytyykö järkevä pelipaikka. Se, miksi vapaaehtoisten vyöryä ei kirkkoon tule, johtuu siitä, ettei ihmisille anneta heidän kykyjensä mukaisia tehtäviä. Moni ihminen haluaisi tehdä asioita, joilla on merkitystä. Tämä näkyy nyt esimerkiksi Ukrainan auttamisessa.

Lisää Henrik Wikströmin ajatuksista voi lukea hänen vaalisivuiltaan henrikwikstrom.fi.

Ehdokkaiden vaalipaneeli järjestetään ti 24.5.2022 klo 18 Hyvän Paimenen kirkolla.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: