Vantaalainen Raija Hentman kuvattiin Sipoonkorven kansallispuistossa Byabäckenin luontopolulla, jota hän suosittelee erityisesti lapsiperheille. ”Menkää luontoon! Sieltä palaa aina virkistyneenä.”
Näin löydät parhaat retkipaikat pääkaupunkiseudun läheltä – retkeilyn grand old woman Raija Hentman, 77, vinkkaa
Raija Hentmanin uusi retkeilyopas esittelee lähes kaksisataa retkikohdetta Helsingistä itään. Mukana on kukkivia lehtoja, komeita merimaisemia, esteettömiä reittejä ja luontoelämyksiä lapsiperheille.
Sinulta julkaistiin teos Uusi Etelä-Suomen retkeilyopas 2 – luontokohteita pääkaupunkiseudulta itään. Minne kannattaa lähteä kevätretkelle?
– Hiirenkorvien aikaan on kivaa missä vain. Rakastan kevättä!
– Lehdot ovat parhaimmillaan keväällä, kun ne kukkivat ja linnut konsertoivat. Yksi hienoimmista on Lemmenlaakson luonnonsuojelualue Järvenpäässä, jossa kasvaa harvinaisempiakin kukkia. Siellä on myös esteetön reitti.
Valkovuokkoja Sipoonkorvessa.
Mitkä ovat hyviä retkikohteita avomeren ja kallioiden rakastajalle?
– Hienoja saaria on paljon: esimerkiksi Porvoon Pirttisaari, Sipoon Kaunissaari ja Pyhtään Kaunissaari, joihin pääsee yhteysaluksilla toukokuusta alkaen. Niissä voi myös telttailla. Pyhtään Kaunissaari on kalastajayhteisön aluetta, jossa on pitkät hiekkarannat, saaristolaismuseo ja ruokapaikkojakin.
– Myös Porvoon Varlaxudden on oiva paikka saada kosketus mereen. Siellä on merilintuja, käkkyrämäntyjä, tulipaikkoja ja esteetön reitti rantaan, eivätkä saaret peitä näkymää Suomenlahdelle. Perille pääsee autolla.
Mitä luontokohteita suosittelet lasten kanssa?
– Sipoonkorven kansallispuistossa Byabäckenin luontopolulla on kivoja rasteja, jotka tarjoavat ympäristötietoa huumorin pilke silmäkulmassa. Nuotiopaikalle ja telttailemaankin pääsee.
– Sipoon Norrkullalandetin saarella on vähemmän ruuhkaa kuin Sipoonkorvessa. Saaren ulkoilualueella houkuttelevat hiekkaiset poukamat, grillauspaikat, näkötorni, kahvila ja telttailumahdollisuus. Sinne kulkee kesäviikonloppuisin reittiliikenne. Saareen pääsee ennakkoon varattavalla yhteysveneellä muulloinkin.
”Aina tuijotetaan kuljettuja kilometrejä, mutta minulle niillä ei ole merkitystä. Luonto on ykkönen. Sen vuoksi ramppaan edelleen retkillä”, Raija Hentman sanoo.
Mikä kirjan retkipaikoista on oma suosikkisi?
– En arvota luontokohteita! Lähialueista Kerava yllätti myönteisesti. Siellä on Haukkavuoren hieno luonnonsuojelualue luontopolkuineen sekä Ahjon Ollilanlammen esteetön reitti ja luontopolku. Pari nuotiopaikkaakin löytyy.
Millainen retkeilijä olet 77-vuotiaana?
– Olen jäykkä kuin sahapukki, joten telttaöistä on tullut hankalampia. Askeleissa ei ole enää nuoruuden joustavuutta, selkäni on romuna, lonkissa ja ranteissa on nivelrikkoa. Polvet vaihdettiin jo. Olen myös aiempaa palelevaisempi.
– Iän myötä tulleisiin muutoksiin täytyy vain sopeutua. Varusteeni ovat keventyneet ja päivämatkani lyhentyneet.
Raija Hentmanin mielestä päiväretkeily ei vaadi kummoista välineurheilua. ”Olen siirtynyt takaisin kumisaappaisiin.”
Millainen oli edellinen retkesi?
– Kävin Lapin-reissulla, jolla tein ryhmäni kanssa mökiltä muutaman kilometrin hiihtoretkiä. Hammastunturin erämaa-alueella puhelinkaan ei häirinnyt, kun ei ollut kenttää.
Mitä toivot retkeilijöiden oppivan luonnosta?
– Minusta on hölmöä, jos suomalainen tuntee trooppiset eläimet paremmin kuin kotimaiset. On tärkeää tunnistaa näkemiään kasveja ja eläimiä, koska muuten luonto ympärillä on kuin yhtä vihreää massaa.
– Ihmisten pitäisi myös tajuta, että luonnon voi rakastaa hengiltä. Jos etsitään yhä uusia leiriytymispaikkoja ja askeleensijoja kuluneiden tilalle, luonto kuluu koko ajan lisää. Luonto ei ole ihmisten huvipuisto, vaan sillä on itseisarvo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sammakko etsii kutulampea, sorsien pariside löyhtyy ja muuttolintu kiiruhtaa – huomaa nämä asiat kevätkävelyllä
Hyvä elämäBiologi Petri Nummi kertoo, mitä kaupunkiluonnosta löytyy vähälumisen talven jälkeen. Lue tästä vinkit keväisille kävelyille.
