Nuoret miehet innostuivat viljelystä – Ville Nikkasen, 31, kasvit joutuvat palstalla rääkkiin, joka tuo makuun potkua
Ville Nikkanen saa Soukka-seuran mailla olevalta palstaltaan vastapainoa työlleen synteettisen kemian parissa.

Ville Nikkanen saa Soukka-seuran mailla olevalta palstaltaan vastapainoa työlleen synteettisen kemian parissa.

Nuoret miehet innostuivat viljelystä – Ville Nikkasen, 31, kasvit joutuvat palstalla rääkkiin, joka tuo makuun potkua

Ympäristöystävällisiä teknologioita kehittävä VTT:n tutkija Ville Nikkanen tykkää seurata, mikä kasvaa ja mikä kuolee. Harrastus on saanut arvostamaan maanviljelijöitä.

1. Puutarhaliiton mukaan alle 35-vuotiaat ovat kiinnostuneet viljelystä ja puutarhanhoidosta. Erityisesti nuorten miesten into kasvien kasvattamiseen on kasvanut. Miksi viljelet, tutkija Ville Nikkanen?

– Haen Soukka-seuran palstalta vastapainoa työlleni synteettisen kemian parissa. Tykkään seurata, miten kasvit kasvavat. Elantoni ei ole kiinni viljelemisestä, joten käytän mahdollisimman vähän kemikaaleja, vaikka en muuten ole luomuintoilija. Viime kesänä perkasin uutta puolen aarin palstaa. Tulevana kesänä pääsen ensi kertaa kunnolla viljelemään sitä.

– Aloitin viljelyharrastuksen neljä vuotta sitten sisätiloissa chileillä ja yrteillä. Olen huomannut nettikeskusteluissa, että chilien kasvattajat ovat usein miehiä.

– Asuin vielä puolitoista vuotta sitten Saksassa, jossa sain limejä omasta pienestä puusta. Haaveilen trooppisten hedelmien kuten kiivien kasvattamisesta. Kasvilamput auttavat kasvejani pysymään kotona hengissä talvella, mutta Suomessa taitaa silti olla liian pimeää hedelmäpuille sisällä.

Olen ruokkinut palstallani varmaan enemmän jäniksiä, peuroja ja myyriä kuin itseäni.

2. Mikä on parasta, mitä olet kokannut omista kasvateista?

– Itse kasvatetuissa salaateissa, yrteissä ja muissa on voimakkaampi maku kuin kaupasta ostetuissa. Kasvit joutuvat kovempaan rääkkiin palstalla kuin kaupallisen kasvihuoneen optimoiduissa olosuhteissa. Tykkään, että kasviksissa on potkua.

– Olen saanut chilejä kasvattaessani niin ison habanerosadon, etten ikinä keksinyt, mitä niillä kaikilla tekisi. Laitoin chili con carnea ja tein habanerosuolaa.

– Jotkut palstaviljelijät ovat selvästi hankkimassa ruokaa pöytään, kun istuttavat koko rivin perunoita. Itse ostan ne kaupasta. Olen alkanut arvostaa palstan myötä enemmän maanviljelijöitä. Jos olisin vastuussa oman ruokani tuottamisesta, nälkäkuolema uhkaisi äkkiä. Olen ruokkinut palstallani varmaan enemmän jäniksiä, peuroja ja myyriä kuin itseäni. Ei tässä tuntipalkoille pääse.

Palstaviljely saa arvostamaan maanviljelijän työtä. – Jos olisin vastuussa oman ruokani tuottamisesta, nälkäkuolema uhkaisi äkkiä.

Palstaviljely saa arvostamaan maanviljelijän työtä. – Jos olisin vastuussa oman ruokani tuottamisesta, nälkäkuolema uhkaisi äkkiä.

3. Mitä kuuluu toukotöihisi?

– Olen käynyt emännän kanssa kuokkimassa ja kitkemässä rikkaruohoja. Hänkin on innostunut palstasta. Kuokkiminen on yllättävän raskasta: kun sitä tekee puoli tuntia, ei tarvitse erillistä lenkkiä päälle. Muutama rikkaruoho siellä täällä ei häiritse minua. Jos kitkeminen alkaisi rasittaa, palstan hoitaminen ei olisi enää hyvä harrastus.

– Istutamme viimeiset taimet kesäkuun alussa. Lasitetulla parvekkeella kasvaa kurpitsaa, jalopenoa, herneitä, tilliä, korianteria ja paria eri salaattia. Kurkut ja tomaatit pidän pitkään sisällä.

4. Onko jokin palstaviljelyssä yllättänyt?

– Palstalla ollaan yllättävän sosiaalisia. Suomalaiset eivät yleensä pidä yllä small talkia, mutta siellä moikkaillaan, keskustellaan ja jaetaan satoa. Saimme viime syksynä kurpitsaa niin paljon kuin jaksoimme syödä, vaikka emme kasvattaneet sitä itse.

– Palstalaisten keski-ikä on aika korkea, mutta näkyy siellä muitakin kolmekymppisiä pariskuntia.

5. Mikä sinulle on pyhää?

– Perhe on pyhä.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi