
Olavi Uusivirta suunnitteli hautajaisiaan ravintola Ondassa Kalliossa.
Olavi Uusivirta haluaa juhlia hautajaisiaan Helsingin yöelämässä – ”Ehkä arkkuja voisi tehdä nyhtökaurasta”
Laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Uusivirta toivoo, että kaikille kolmekymppisille postitettaisiin hautaustahtolomake. Alkavassa sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista viimeisellä aterialla.
Olavi Uusivirta istuu Helsingin Hämeentiellä sijaitsevassa ravintola Ondassa edessään viimeisen aterian tähteet: riisiä, linssejä, pari lohkoa appelsiinia ja kanelitanko.
– Riisi on ikiaikainen aasialaisen kulttuurin perusta. Se on myös elämän jyvä, sillä puolelle maapallon ihmisistä riisi on pääasiallinen ravinnon lähde.
. Appelsiini on elämän mehua ja hernekasveihin kuuluva linssi korvaa lihan. Koska chilitahna on Ondassa vahvinta laatua, otin sitä kyyneleen verran, Uusivirta sanoo.
– Chilissä maistuvat elämään kuuluva vaara ja sen huippuhetket.
Viimeisen aterian jälkeen on hyvä hetki miettiä kuolemaa.
Omia hautajaisiaan Uusivirta voisi juhlia lähikortteleissa, joihin Ondan lisäksi sijoittuvat Siltanen, rokkiklubi Kuudes Linja sekä Kaiku ja Stidilä -yökerhot.
– Aamuun asti auki olevissa paikoissa on mahdollista nauttia ajan rajattomuudesta samalla tavalla kuin vaikkapa Berliinin kuuluisassa yökerho Berghainissa, jossa seitsemän tunnin pimeyden jälkeen DJ avaa verhot ja auringonvalo tulvii sisään kuin uudelleen syntymä. Se onnistuu myös Helsingissä: kun Kaiku menee kiinni, Stidilä aukeaa.
Tuntuisi oudolta antaa hautaustoimistolle monta tonnia rahaa.
- Olavi Uusivirta
Läheisten kuolema pelottaa enemmän kuin oma
Uusivirta kyseenalaistaa perinteisen käsityksen elämän kestosta.
– Onko traagisempaa kuolla nuorena kuin vanhana? En ole ihan varma, kuoliko Jim Morrison nuorena. Tietyllä tavalla voi ajatella, että hän eli vanhaksi. Elämä on kuin perhosen siivenisku elollisen elämän miljoonien vuosien jatkumossa, eli ihminen sitten 27- tai 117-vuotiaaksi.
Uusivirran mielestä on paljon mielekkäämpää elää kuoleman varjossa kuin kuolemattomuuden kuplassa. Siksi hän ajattelee kuolemaa joka päivä.
– Enemmän kuin oma kuolema minua pelottaa muiden kuolema. Kuolema ei ole surullinen sille, joka kuolee, vaan sille, joka jää.
Uusivirralla ei ole selkeää näkemystä siitä, miten järjestäisi kuoleman jälkeiset asiat.
– Ehkä olisi hyvä, jos hautaustahtolomake tippuisi kaikille kolmekymmentä täyttäneille postilaatikkoon. Silloin asiaa tulisi mietittyä. Vähän aikaa sitten muistutin yhtä yläasteen kaveria siitä, mitä hän kerran sanoi minulle: ”Kun kuolen laittakaa minut pahvilaatikkoon.”
– Minustakin tuntuisi oudolta antaa hautaustoimistolle monta tonnia rahaa ja valita etukäteen mallistosta pelkistetty puun värinen arkku. Arkun designissa voisi olla mukana ekologisuus. Ehkä arkkuja voisi tehdä nyhtökaurasta.
Meidät ohjataan tunneliin sen sijaan, että joku sanoisi, että sinun on mahdollista kiivetä vuoren yli tai kiertää vuori.
Keikkabussissa luettiin filosofiaa elämän lyhyydestä
Lautaselle jäänyt kanelitanko tuo Uusivirran mieleen tunnelin. Kuoleman rajalla käyneet sanovat nähneensä tunnelin, jonka päässä on valoa. Uusivirta näkee elämän tunnelin.
– Meidät ohjataan tunneliin sen sijaan, että joku sanoisi, että sinun on mahdollista kiivetä vuoren yli tai kiertää vuori. Meille sanotaan, että tuonne jo isän isäsi ja äidin äitisi menivät, tuohon tunneliin me olemme menneet. Kun haluat ulos, kukaan ei paina nappia, joka avaisi hätäulostien lukituksen – ne aukeavat vain katastrofitilanteissa.
Siksi elämä on elettävä omilla ehdoilla.
– Keväällä ostamani Senecan Elämän lyhyydestä on kiertänyt koko kesän bändin mukana keikkabussissa. Kirjan keskeistä sisältöä on Senecan kirje appiukolleen. Appiukko oli kysynyt filosofi-vävypojaltaan, mitä hänen kannattaisi 62-vuotiaana tehdä, jäädä eläkkeelle vai jatkaa korkeassa virassa. Seneca kehotti jättämään viran välittömästi.
– Kaksi tuhatta vuotta sitten eläneen Senecan vastaus laajenee lopulta filosofiseksi tutkielmaksi siitä, miten ihmisen kannattaisi rajallinen aikansa käyttää. Lopulta hän melko selväsanaisesti kehottaa appiukkoaan jättämään maalliset asiat ja astumaan kohti ”pyhää ja korkeaa”.
Uusivirta kehottaa lukemaan Senecaa.
– Hänen ajatuksensa ovat yhä ajankohtaisia, koska silloisen eliitin eli vapaiden miesten problematiikka oli hyvin samansukuista kuin keskiluokan kysymyksenasettelu nyt.
Korjattu 7.9. klo 10 Olavi Uusivirran sitaatti riisin merkityksestä ruokavaliossa.
Viimeinen ateria -sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.
Pelko pois -juhlakonsertti hyvälle kuolemalle maanantaina 10.9. klo 19 Finlandia talossa. Olavi Uusivirta, Tuure Kilpeläinen, Mikko Kuustonen, Laura Närhi, Pepe Wilberg ja Kaihon karavaani. Liput 38,5 e - 49,5 e. www.lippu.fi. Konsertin tuotto ohjataan saattohoitotyön edistämiseen. Olavi Uusivirta on myös yksi 7.9. julkaistavan Kuolemantanssi-levyn laulajista. Levyä voi tilata Terhokodista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

Vaikea sairaus opetti Sirpa Kähkösen mahduttamaan jokaiseen päivään pienen palan ikuisuutta
Hyvä elämäHautajaisiinsa kirjailija Sirpa Kähkönen toivoisi yhden laulun: "rehevän ja salaa viisaan" Kypsän naisen bluesin. Se kertoo elämästä, jota on eletty nauttien ja iloiten loppuun saakka.

Thurén: Ihmisellä on oikeus puhua kuolemastaan
Puheenvuorot

Keittiömystikko: Havahdu – olet vain käymässä täällä
Puheenvuorot