Vuosi 2020 oli monin tavoin poikkeuksellinen. Jumalanpalveluksia seurattiin paljon suoratoistoina, ruokakassien jaolla korvattiin yhteisöruokailuja ja tapaamisissa noudatettiin koronaetäisyyksiä tai autettiin ihmisiä puhelimessa ja verkossa.
Kirkosta eroajia oli koronavuonna noin 8 000 edellisvuotta vähemmän
Kirkon työssä korostui ihmisten auttaminen puhelimen ja verkon kautta. Jumalanpalveluksia seurattiin netissä. Ruokakasseja jaettiin 309 000.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2020 lopussa noin 3 743 000 henkilöä eli 67,6 prosenttia suomalaisista. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 3 792 000 henkilöä eli 68,6 prosenttia väestöstä.
Noin 48 100 suomalaista erosi kirkon jäsenyydestä. Eronneiden määrä oli nyt edeltäviä vuosia pienempi. Vuonna 2019 kirkosta eronneita oli noin 56 000 ja sitä edellisenäkin yli 50 000. Kirkosta eronneiden määrä siis väheni noin 8 000 hengellä.
Kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat (33 prosenttia eronneista), kun taas liittyjissä 30–39-vuotiaat (23 prosenttia liittyneistä) olivat suurin ikäryhmä.
– Tutkimustietoa eroamisen vähenemisen syistä ei ole. Asiaan saattaa vaikuttaa kirkon profiilin nosto koronavuonna. Kirkko tarjosi näkyvästi henkistä tukea ja ruoka-apua. Korona-aikana ihmisillä on varmasti myös ollut akuutimpaakin mietittävää kuin kirkon jäsenyys, arvioi Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Salminen lisää, että loppuvuodesta pientä vaikutusta voi olla myös teknisellä syyllä. Eroa kirkosta -sivuston käyttö eroamisen kanavana väheni. Vastaamon tietomurron jälkeen Digi- ja väestötietovirasto alkoi suositella, että kirkosta eroamiseen käytettäisiin sen omaa lomaketta, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.
Vantaalla kirkosta eroaminen väheni eniten 30–39-vuotiaiden miesten keskuudessa
Pääkaupunkiseudulla kirkosta eroaminen väheni, vaikka esimerkiksi Helsingin tilastot näyttävät päinvastaista. Tähän on Helsingin seurakuntayhtymän tilastoasiantuntija Aki Niemen käsityksen mukaan suurimpana syynä muutos eroamisen kanavassa.
Vuoden 2020 tilastoihin on kirjattu Helsingissä satoja todellisuudessa joulukuussa 2019 tapahtuneita kirkosta eroamisia. Näitä kirkosta eroja ei oltu Digi- ja väestötietovirastossa ehditty rekisteröidä väestötietojärjestelmään ennen kirkon tilastovuoden 2019 päättämistä 11.1.2020. Käytännössä kyse oli Eroa kirkosta -sivuston kautta tulleista eroista.
Marraskuun 2020 alusta alkaen suoraan DVV:n oman palvelun kautta ilmoitetut kirkosta erot lisääntyivät huomattavasti, ja eroa kirkosta -sivuston osuus vastaavasti väheni. Myös kirkon tilastovuosi päättyi nyt hieman myöhemmin tammikuun puolella eli 16.1.
– Lopputuloksena lähes kaikki joulukuun 2020 kirkosta erot näyttävät ehtineet vuoden 2020 tilastoihin. Vuoden 2020 luvussa 6 785 on siis mukana käytännössä kaikki viime vuoden erot, mutta sen lisäksi yli 500 kirkosta eroa joulukuulta 2019, Niemi summaa.
Espoossa kirkosta eroamisia oli Kirkontilastot.fi -sivuston mukaan nyt 2 696, mikä on noin sata vähemmän kuin edellisvuonna. Vantaalla kirkosta eroaminen väheni vielä selvemmin: viime vuonna kirkosta erosi 1848 vantaalaista, vuonna 2019 heitä oli 2108. Vantaalla erot vähenivät eniten 30–39-vuotiaiden miesten keskuudessa.
Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa kirkosta erosi 54 henkeä ja siihen liittyi 27. Seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 130 hengellä ja on nyt 4419 jäsentä. Ruotsinkielisen seurakunnan jäsenmäärä laski yhdellä ja oli vuodenvaihteessa 2 402 jäsentä.
Diakoni Auli Kekoni jakamassa ruokakasseja Myyrmäen virtakirkolla Vantaalla.
Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi koko maassa reilut 18 100. Kirkkoon liittyjissä oli nyt poikkeuksellisen paljon eli noin 3 400 alle 1-vuotiasta, jotka on ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu. Moni perhe siirsi kastetta myöhempään ajankohtaan koronatilanteen aiheuttaminen kokoontumisrajoitusten takia.
Vuoden 2020 aikana kasteen sai 24 900 alle 1-vuotiasta. Kirkon jäsenistä kuoli 45 200. Vuoden 2019 aikana kastettuja oli 28 300 ja kuolleita 43 800.
Kirkon jäsenmäärän prosentuaaliseen vähenemiseen vaikuttavat kuolleiden enemmyys kastettuihin verrattuna, kirkosta eroamisen enemmyys liittymiseen nähden ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa maahanmuutto. Koronavuonna maahanmuuton vaikutus oli tavanomaista pienempi.
Jumalanpalvelukset siirtyivät nettiin ja osallistujamäärät vähenivät
Miltä kirkon toiminta koronavuonna näyttää? Osa normaaleista toimintamuodoista ajettiin osin alas. Samaan aikaan kirkko suuntasi toimintaansa nettiin ja tavoitti ihmisiä puhelimitse. Työntekijöitä ei lomautettu, vaan heitä tarvittiin ja käytettiin ihmisten auttamiseen tavoilla, joita koronarajoitukset eivät estäneet.
Jumalanpalveluksien lukumäärät ja osallistujamäärät laskivat, erityisesti messujen. Sanajumalanpalvelusten määrä ja osallistujamäärät jopa kasvoivat verkkolähetysten kautta. Vaikka myös messuja toteutettiin verkossa ja ne keräsivät siellä osallistujia, kokonaisuutena jumalanpalvelusten osallistujamäärä laski neljänneksen.
Pääkaupunkiseudun seurakunnissa tilastoja vasta kootaan. Vantaalta on jo tieto, että jumalanpalvelusten osallistujamäärä kasvoi koronasta huolimatta. Vuonna 2019 jumalanpalveluskäyntejä kirjattiin yhteensä 99 806 ja vuonna 2020 jopa 113 554. Näistä kävijäistä jumalanpalveluksiin osallistui verkon kautta noin 90 000.
Ruokakasseja jaettiin 309 000, kun vuonna 2019 ruokakassien jakeluihin osallistui 124 000 ihmistä.
– Tutkija Veli-Matti Salminen
Muiden kirkkoihin väkeä kokoavien tilaisuuksien kävijämäärät laskivat viime vuonna noin puoleen tavanomaisesta. Kirkkokonsertteja pidettiin paljon vähemmän, koulutuksia, luentoja ja muuta kokoavaa toimintaa karsittiin. Yhteisöruokailujakin vähennettiin.
– Poikkeuksena tästä ovat ruokakassien jakelut. Seurakunnat pyrkivät auttamaan ihmisiä tätä kautta ja keväällä kasseja toimitettiin monissa paikoissa niitä tarvitseville jopa koteihin. Ruokakasseja jaettiin 309 000, kun vuonna 2019 ruokakassien jakeluihin osallistui 124 000 ihmistä, Veli-Matti Salminen kertoo.
Pääkaupunkiseudun seurakunnista soitettiin koronavuoden aikana alueen ikäihmisille.
Ihmisiä autettiin puhelimitse ja netissä
Yksilötapaamisten määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Niiden kautta kohdattiin 1,35 miljoonaa ihmistä. Koronan vuoksi entistä paljon suurempi osa tapaamisista oli puhelin- tai verkkokeskusteluja. Niitä oli nyt 443 000, kun edellisvuonna luku oli 117 000.
Diakonia vastasi valtaosasta eli 267 000 verkko- ja puhelinkeskustelusta. Pappien osuus oli 55 000 keskustelua. Loppuosan kävivät pääosin varhaiskasvatus- ja nuorisotyöntekijät.
Edellä mainittuihin kontaktilukuihin pitää vielä lisätä sairaalasielunhoidon ja perheneuvonnan luvut. Sairaalasielunhoidolla kohtaamisia oli 2020 yhteensä 55 000, näistä sairaalassa 36 000, palvelukeskuksessa lähes 5000 ja puhelin- tai verkkokeskusteluina 11 000. Sairaalakohtaamiset vähenivät, puhelin- ja verkkokeskustelut lisääntyivät.
Kirkon perheneuvonnan asiakasmäärissä tapahtui pieni notkahdus edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaita oli 16 840, kun vuonna 2019 asiakkaita oli noin 18 500. Asiakastapaamisten määrä laski noin 90 000 tapaamisesta 85 000 tapaamiskertaan. Perheneuvonta auttoi ihmisiä huomattavasti aiempaa enemmän puhelimitse tai videoneuvotteluiden avulla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkosta erotaan useimmiten rahan takia: ”Moni on tyytymätön siihen, että kirkollisverojen jälkeen pitää maksaa vielä hautauksestakin”
AjankohtaistaKirkon jäsenmäärän laskua on selitetty suomalaisten maallistumisella sekä kohuilla, jotka ovat liittyneet esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen kohteluun. Tuore tutkimus nostaa kuitenkin talouden tärkeimmäksi lähtösyyksi. Myös pettymys lähiseurakunnan toimintaan voi ajaa ulos.
Mielipide: Kirkko ei vedä väkeä, ja siihen on syynsä
Puheenvuorot
Helsingissä kirkkoon kuuluu enää puolet kaupunkilaisista – Vantaa ja Espoo seuraavat kohta perässä
Ajankohtaista Hengellisyys
