Sisäministeri Paula Risikko toivoo, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saataisiin nopeammin pois Suomesta.
Muuttaako kirkko toimintatapojaan, jos valtio kriminalisoi käännytettyjen turvapaikanhakijoiden auttamisen?
Sisäministeri Paula Risikko pohti 22.8., pitäisikö kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan auttaminen ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Kirkkohallituksen Marja-Liisa Laihia ei hyväksy Risikon ehdotusta.
Yle uutisoi 22.8., että sisäministeri Paula Risikon mielestä kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulisi saada nopeammin pois Suomesta. Yhtenä keinona Risikko pohti sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden auttaminen ja piilottelu tehtäisiin rangaistavaksi.
Risikon ehdotus koskettaa myös luterilaista kirkkoa. Kirkko on tarjonnut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille monenlaista apua, kuten hätämajoitusta ja henkistä tukea. Mediassa on ollut esillä etenkin niin sanottu kirkkoturva.
Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia selittää, että kirkkoturvalla tarkoitetaan tapausta, jossa kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija selvittää yhdessä seurakunnan kanssa, onko hakemuksessa jotain korjattavaa. Jos peruste uudelle hakemukselle löytyy, asiaa ruvetaan käymään läpi lakimiehen kanssa. Kyseisen prosessin aikana kirkko voi tarjota turvapaikanhakijalle myös asuinpaikan.
– Jos uuteen hakemukseen tarvittavia tarttumakohtia ei ole, emme mene kirkkoturvakäytäntöön. Silloin ihmistä autetaan muilla tavoilla. Niistä merkittävin on se, mitä kirkossa on tehty parina viime vuonna paljon: autetaan ihmistä saamaan tolkkua tilanteestaan. Sitä tapahtuu paljon, että turvapaikanhakijat eivät ymmärrä päätöstään, Laihia kertoo.
Jos valtionjohto kriminalisoi ihmisten auttamisen, silloin on syytä olla huolissaan siitä etiikasta, jolla valtio toimii.
– Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia
Julkisuudessa on käyty keskustelua, tarkoittaako kirkkoturva paperittomien piilottelua. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi pääsiäisenä 2016, että "me emme piilottele ihmisiä, mutta emme myöskään aja ihmisiä pois". Helsingin kirkkoherrain kokouksen puheenjohtaja, Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen sanoi samaan aikaan Kirkko ja kaupungille, ettei kirkko asetu lain yläpuolelle.
Paula Risikko ja luterilaisen kirkon piispat tapasivat viime marraskuussa keskustellakseen turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Tuolloin Kari Mäkinen sanoi Kirkko ja kaupungille, ettei kirkon ja sisäministeriön kannoissa ole ristiriitoja. Helsingin piispa Irja Askola taas totesi, ettei kirkko "tee ilmiantoja, muttei myöskään piilottele paperittomia".
Kirkkoturva ei ole piilottelua
Sisäministeri Paula Risikon eilinen lausunto herätti kirkkoturvakeskustelun jälleen. Muun muassa Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa kysyi Twitterissä, voiko hän saada tulevaisuudessa rangaistuksen, jos noudattaa kirkkoturvan periaatteita turvapaikanhakijoiden kanssa.
Voinkohan saada tulevaisuudessa rangaistuksen, jos teen työtäni, eli noudatan kirkkoturvan periaatteita turvapaikanhakijoiden kanssa.
— Visa Viljamaa (@visapos) 22. elokuuta 2017
Kirkkohallituksen Marja-Liisa Laihia toistaa Kirkko ja kaupungille, että kirkkoturva ei ole piilottelua.
– Suomessa tapahtuu kyllä piilotteluakin, totta kai. On ihmisiä, jotka piilottelevat kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, koska he katsovat, että se on ihmisten auttamista eikä muuta vaihtoehtoa ole, Laihia sanoo.
– Mutta kirkkojen käytäntö on, että pyrimme yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Sen jatkumiselle ei pitäisi olla minkäänlaista estettä.
Sen sijaan ajatus siitä, että kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei saisi millään lailla auttaa, on Laihian mielestä hälyttävä.
– Se, että Risikko menee sanomaan tällaista, on minusta täysin hyväksymätöntä. Että ihmisiä ei saisi auttaa. Jos valtionjohto kriminalisoi ihmisten auttamisen, silloin on syytä olla huolissaan siitä etiikasta, jolla valtio toimii, Laihia toteaa.
– Jotenkin tuntuu, että nyt on paniikkitilassa ruvettu heittelemään tällaisia ajatuksia.
Jos kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden auttaminen ja piilottelu tehdään rangaistavaksi, vaikuttaako se millään lailla luterilaisen kirkon tarjoamaan kirkkoturvaan?
– Siinä tilanteessa turvapaikanhakijoita avustavat seurakunnat ja yksittäiset seurakuntalaiset joutuvat omantunnon kysymyksen eteen, että miten toimia. Kirkko katsoo asioita ihmisen näkökulmasta. Jos katsotaan, että ihminen on psyykkisesti sellaisessa tilassa, että hän pelkää todella kovasti, niin arvelen, että kirkkoturvakäytäntöä jatketaan edelleen.
Sisäministeri Paula Risikon huolena on, että tuhannet kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat jäävät Suomeen. Pitäisikö mielestäsi kaikille turvapaikanhakijoille antaa lupa jäädä Suomeen viranomaisen päätöksestä riippumatta?
– Se riippuu aivan turvapaikanhakijan tilanteesta. Onko hänellä vakava vainon uhka? Liittyykö paluuseen varmasti sellaisia tekijöitä, jotka uhkaavat hänen henkeänsä? Me olemme tavanneet ihmisiä, joilla on tällainen tilanne, mutta sitä ei ole huomioitu heidän turvapaikkapäätöksessään. Tällaisia ihmisiä Suomessa on.
Tekevätkö viranomaiset mielestäsi epäreiluja turvapaikkapäätöksiä?
– Kyllä, ja se hämmästyttää. Todetaan ihmisen hengenvaara kotimaassaan, minkä jälkeen sanotaan, että voit silti palata. Se on tilanne, jossa paperittomuuden valitsemisen pystyy ymmärtämään.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkija seksuaalirikoksista: ”Uhrin ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua ei voi laillisesti hyvittää loukkaamalla tekijän ihmisarvoa”
AjankohtaistaSeksuaalirikosuutisissa suuttumusta herättää se, että useat alaikäisiä hyväksikäyttäneet miehet ovat tulleet Suomeen hakemaan itselleen turvaa.
Ääriajattelua ei ehkäistä vain tiedustelulla
Ajankohtaista
