null Palvelevaan puhelimeen saa soittaa asiassa kuin asiassa

Hyvä elämä

Palvelevaan puhelimeen saa soittaa asiassa kuin asiassa

Kuuntelijana toimii koulutettu vapaaehtoinen.

Puhelin soi. Langan päässä oli ihminen, joka suunnitteli itsemurhaa. Puhelimeen vastasi Palvelevan puhelimen vapaaehtoinen Maija. Kun puhelu oli päättymässä, soittaja sanoi: nyt helpotti, nyt voin mennä nukkumaan.

Itsemurha ei kuitenkaan ole yleinen aihe Palvelevassa puhelimessa. Eniten puhuttaa yksinäisyys, Maija sanoo.

– Joidenkin iltarutiineihin kuuluu soittaa ja sanoa hyvää yötä. Toiset sanovat, että tämä oli ensimmäinen kerta tänään, kun puhun jonkun kanssa.

Yli 50 vuotta toimineeseen Palvelevaan puhelimeen saa soittaa asiassa kuin asiassa.

– Kaikki, mikä liikkuu ajassa, koskettaa tavalla tai toisella myös meitä, Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila sanoo.

Viime aikoina ovat näkyneet muun muassa Kelan vaikeudet toimeentulotuen maksamisessa, Narvila kertoo. Koska kyseessä on kirkon puhelin, jonkin verran keskustellaan myös elämän tarkoituksesta ja hengellisistä kysymyksistä.

Kysymyksiä ja keskustelua

Puhelinkeskusteluissa pääpaino on tulevaisuudella ja toivolla. Vapaaehtoisen tehtävä on tukea soittajan ihmisarvoa.

– Keskustelussa ruvetaan etsimään ihmisen vahvuuksia ja sitä, miten omaa elämänlaatua voisi parantaa, Raija Narvila toteaa.

Maijakaan harvemmin neuvoo soittajia suoraan.

– Koen epäonnistuneeni, jos sanon, että sinun täytyy tehdä näin tai näin. Joskus saatan kyllä sanoa, että nyt olisi hyvä aika mennä nukkumaan, hän naurahtaa.

Maija pyrkii avaamaan soittajan solmuja avoimilla kysymyksillä.

– Yritän auttaa ihmistä löytämään itse ratkaisun kysymykseen, joka häntä painaa.

Maijan mielestä raskainta on huomata, että osa soittajista soittaa kuukaudesta toiseen vain jutellakseen jonkun kanssa.

– Heillä ei ole varsinaista isoa ongelmaa, vaan he ovat hyvin yksinäisiä.

Sen sijaan parhaita hetkiä ovat ne, kun soittaja puhelun lopulla toteaa: nyt tiedän, mitä teen.

Linja auki joka päivä

Palveleva puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä alkuillasta myöhään yöhön. Se passaa Maijan kaltaiselle yöeläjälle. Hänen päivystysvuoronsa alkaa klo 21 ja kestää puoleenyöhön. Sopiva vuorokaudenaika olikin yksi tärkeimmistä syistä siihen, että Maijasta tuli juuri Palvelevan puhelimen vapaaehtoinen.

– Kun puhelimen kytkee päälle, ei kestä montaa hetkeä, kun se soi, Maija kertoo. Yhden vuoron aikana ehtii käydä noin viisi pidempää keskustelua.

Kuuntelevat vapaaehtoiset seulotaan ja koulutetaan hyvin. Päivystäjä sitoutuu yhteen päivystysvuoroon kuukaudessa ja työnohjaukseen.

Vapaaehtoisen puhelinauttajan elämäntilanteen olisi hyvä olla tasapainoinen, jotta kuunteleminen ei kävisi liian raskaaksi. Elämänkokemuksesta on apua.

– Valtavan rikkaan elämänkokemuksen ja elämän kolhutkin voi kääntää auttamisen välineeksi, Raija Narvila sanoo.

Vapaaehtoistyö Palvelevassa puhelimessa on avannut Maijan silmiä.

– Olen nähnyt, että meidän yhteiskuntamme ei ole tasa-arvoinen. Kaikilla ei mene yhtä hyvin. Ihmisillä on paljon raha- ja mielenterveysongelmia.

Kaikesta raskaudestaankin huolimatta kuunteleminen palkitsee.

– Jos pystyn jonkun ihmisen oloa edes ihan pikkuisen helpottamaan, saan siitä hyvän mielen, Maija toteaa.

Maijan nimi on muutettu.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.