Pauliina Kainulainen puolustaa metsiä ja etsii ekologisen kriisin ratkaisuja mietiskelevästä rukouksesta
Pauliina Kainulainen kirjoittaa parhaillaan kirjaa mietiskelevän rukouksen merkityksestä ekologisen kriisin ratkaisemisessa.

Pauliina Kainulainen kirjoittaa parhaillaan kirjaa mietiskelevän rukouksen merkityksestä ekologisen kriisin ratkaisemisessa.

Pauliina Kainulainen puolustaa metsiä ja etsii ekologisen kriisin ratkaisuja mietiskelevästä rukouksesta

Eläinten elinympäristöjen säilyttäminen edellyttää ihmisiltä siirtymistä toisenlaiseen ajatteluun ja elämäntapaan. Siinä tarvitsemme filosofian ja uskontojen apua, sanoo ekoteologi Pauliina Kainulainen.

Maailman selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut alle puoleen vain reilussa neljässä vuosikymmenessä, kertoo WWF:n julkaisema Living Planet 2018 -raportti. Uutinen tavoitti ekoteologi Pauliina Kainulaisen Helsingistä, missä hän osallistui lauantaina järjestettyyn Meidän metsämme -tilaisuuteen Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Noin neljäsataa osallistujaa koonneen tapahtuman järjesti Suomen kohtuuliikkeen metsäryhmä. Tapahtumassa ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministerin edustajille luovutettiin kannanotto, jossa kritisoidaan Suomen nykyistä metsäpolitiikkaa ja vaaditaan metsien kestävän monikäytön ja suojelun voimakasta lisäämistä.

Kainulaisen mukaan elinympäristöjen säilyttäminen on olennainen teema, kun pohdimme omaa vastaustamme sukupuuttoaaltoon.

– Metsien suojelu on myös nopea ja luonnollinen keino, jolla voimme torjua ilmastonmuutosta. Kohtuusliikkeessä ajatellaan, että suomalaiset eivät voi enää lähestyä metsiä vain taloudellisesta näkökulmasta. Tilanne on haasteellinen myös seurakunnille, jotka katsovat usein taloudellisiin arvoihin päättäessään omistamiensa metsien hoidosta, Kainulainen sanoo.

Kohtuusliikkeessä ajatellaan, että suomalaiset eivät voi enää lähestyä metsiä vain taloudellisesta näkökulmasta.

Enonkosken luostariyhteisön retriittipappina työskentelevä Kainulainen kirjoittaa ensi keväänä ilmestyvää kirjaa ekoteologian uudesta vaiheesta. Siinä hän keskittyy mietiskelevän rukouksen ja syvän hengellisyyden merkitykseen ekologisen kriisin ratkaisemisessa.

Kainulainen tutkii kirjaansa varten myös alkuperäiskansojen teologiaa, jossa perinteisten maailmankäsitysten syvä luontosuhde yhdistyy kristilliseen ajatteluun.

– Ainakin minua pohdinta on vienyt siihen suuntaan, että edessämme on iso siirtyminen toisenlaiseen ajatteluun ja elämäntapaan. Siinä tarvitsemme myös filosofian ja uskontojen voimavaroja, Kainulainen sanoo.

Kainulaisen mukaan ekologinen kriisi nostaa kristilliseen mystiikkaan ja Jeesuksen opetuksiin sisältyvät irti päästämisen ja iloisen luopumisen teemat ajankohtaisiksi.

– Tässä on kyse myös siitä, miten ihminen vapautuu ylikulutuksesta. Mietiskelyn kautta on mahdollista löytää sisäinen vapaus ja päästää irti toisarvoisista asioista, jotka liittyvät materiaan ja arvostuksen saamiseen.

Meidän metsämme -tapahtuman noteerasi myös Maaseudun Tulevaisuus, jonka uutisen mukaan kirkon rooli hakkuurajoituksia ajavassa tapahtumassa hämmentää metsänomistajia. Kirkko ei ollut tapahtuman järjestäjä, mutta mukana oli pappeja ja tilaisuuden suojelijana toimi emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen, jonka puheenvuoron Kainulainen luki. Järjestäjät korostavat vastauksessaan Maaseudun Tulevaisuudelle, että kyseessä ei ole kirkon metsäkampanja.

Lisätty 2.11. klo 14.09 tieto Meidän metsämme -liikkeen vastauksesta Maaseudun Tulevaisuuden uutisointiin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi