’’Ei se koronaa pois vie, mutta luo turvan tunnetta’’ – helsinkiläisen Olli-Pekka Koljosen perheessä otettiin käyttöön isoisän iltarukous
Maailma muuttuu, rutiinit toistuvat päivästä toiseen. Yksi niistä on vanha kunnon iltarukous. Kuvalähteet: Getty Images ja iStockphoto

Maailma muuttuu, rutiinit toistuvat päivästä toiseen. Yksi niistä on vanha kunnon iltarukous. Kuvalähteet: Getty Images ja iStockphoto

’’Ei se koronaa pois vie, mutta luo turvan tunnetta’’ – helsinkiläisen Olli-Pekka Koljosen perheessä otettiin käyttöön isoisän iltarukous

Kun kaikki tuntuu epävarmalta, rutiinit voivat luoda turvallisuuden tunnetta.

Vanhemmuus ei ole aina helppoa, eikä varsinkaan korona-aikaan. Miten puhua tilanteesta lapsen kanssa? Miten olla rehellinen mutta huolestuttamatta lasta liikaa? Miten luoda turvaa tällaisina aikoina?

Helsingin Laajasalossa asuvan Olli-Pekka Koljosen perheessä otettiin käyttöön vanha konsti, iltarukous.

’’Ollaan tällä viikolla lapsen kanssa nukkumaan mennessä luettu iltarukous. Ei se koronaa pois vie, mutta on tuonut muiston omasta lapsuudesta ja luonut turvan tunnetta’’, Koljonen kirjoitti Twitterissä.

– Puoliso on varmaan aina pitänyt iltarukoushetken lasten kanssa. Itse en kuulu edes kirkkoon, mutta jostakin tuli mieleen yhä elossa olevan isoisäni iltarukous. Kun olimme lapsena hänen luonaan yötä, hän luki meille aina iltarukouksen. Jotenkin se tuli tässä ajassa mieleen.

Ensin mietitään, mistä voisi olla kiitollinen tänään, ja sitten luetaan iltarukous.

Koljosen perheeseen kuuluvat yhdeksänvuotias koululainen ja kaksivuotias kuopus.  Vaikka kaikkien arki on nyt vähän erilaista, rutiineista halutaan pitää kiinni. Iltarukous kuuluu erityisesti pienemmän lapsen nukkumaanmenorituaaleihin.

– Ensin mietitään, mistä voisi olla kiitollinen tänään, ja sitten luetaan iltarukous. Hän osaa jo panna kädet ristiin, Koljonen kertoo.

Rukous on ollut Levolle laske Luojani, se sama, jonka Koljonen oppi lapsena isoisältään.

Kaksivuotias ei ole vielä aloittanut päivähoitoa, joten hänen elämänsä ei ole mullistunut koronapandemian tultua kovinkaan paljon. Koululaisen kanssa tilannetta on käyty läpi. On puhuttu esimerkiksi siitä, pelottaako ja miksi yli 70-vuotiaan papan on nyt hyvä olla kotona.

– Onhan tämä epävarmaa. Ei tiedä, mihin maailma menee. Pitäisi olla rehellinen ja samaan aikaan uskoa siihen, että kaikki käy kuitenkin hyvin, Koljonen pohtii.

Voisiko iltarukousta suositella muillekin perheille erityisesti tällaisina aikoina?

– Jos se tuntuu hyvältä, niin ehkä, mikä ettei. Meillä oli tässä vielä tämä ylisukupolvinen ulottuvuus mukana. 

Rukoileminen ei ole kadonnut

Aikaisemmin iltarukous kuului useimpien suomalaisperheiden iltarutiineihin. Nyt se on harvinaisempi, mutta ei suinkaan kadonnut.

Vuoden 2015 Gallup Ecclesiastica -tutkimuksen mukaan 15–79-vuotiaista jopa 70 prosenttia kertoo oppineensa lapsena iltarukouksen. Lähes 30 prosenttia 25–34-vuotiaista ja lähes 40 prosenttia 35–49-vuotiaista on opettanut iltarukouksen lapselleen tai aikoo opettaa sen mahdolliselle tulevalle lapselleen.

Kirkko ja kaupungin tekemässä iltarukouskyselyssä vuonna 2018 moni muisteli, kuinka iltarukous toi turvaa. Kyselyyn tuli noin 270 vastausta.

Kansainvälisen ISSP-kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista rukoilee joskus. Joka viides heistä rukoilee ainakin kerran vuodessa, muut useammin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi