null Mielenterveysongelmien kasvu näkyy kirkon perheneuvonnassa – työn vaatima saatavilla olo ja ajan hermolla pysyttely ahdistavat monia

Masennus voi ikään kuin tarttua. Jos perheessä on yksikin masentunut aikuinen, se vaikuttaa lapsiin vahvasti.

Masennus voi ikään kuin tarttua. Jos perheessä on yksikin masentunut aikuinen, se vaikuttaa lapsiin vahvasti.

Ajankohtaista Hyvä elämä

Mielenterveysongelmien kasvu näkyy kirkon perheneuvonnassa – työn vaatima saatavilla olo ja ajan hermolla pysyttely ahdistavat monia

Jopa puolella Espoon perheneuvonnan asiakkaista saattaa olla masennusdiagnoosi.

 – Välillä tuntuu, että oma koulutuksemme ei aina riitä kaikkiin niihin asioihin, joihin perheneuvonnassa törmää. Esimerkiksi monet mielenterveyden ongelmat vaatisivat erillistä koulutusta, sanoo Espoon perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Kaiju Himanen.

Hänen mukaansa asiakkaiden mielenterveysongelmien määrä on lisääntynyt.

– Yleisimmin esiin nousee masennus. Sitä saattaa esiintyä jopa puolella asiakkaistamme. Mielenterveysongelmat vaikuttavat paljon käymiimme keskusteluihin, Himanen sanoo.

Himasen havainnot ovat linjassa valtakunnallisen tilanteen kanssa. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksille tehdyn kyselyn tulos osoitti, että eniten ovat lisääntyneet mielenterveyskysymykset. Vastanneista perheneuvojista peräti 83 prosenttia oli tätä mieltä. Viime vuonna vastaava luku oli 62 prosenttia.

Seuraavaksi eniten asiakkaiden asioissa on näkynyt taloudellinen huoli, ahdistuneisuus ja alkoholin käyttö. Samat asiat nousevat esiin myös Espoon perheneuvonnassa.

Himasen mukaan masennus voi ”tarttua”. Jos perheessä on yksikin masentunut aikuinen, se vaikuttaa lapsiin tosi vahvasti. Lapset eivät välttämättä kerro omista tarpeistaan nähdessään vanhempiensa vaikeudet. Seurauksena voi olla se, että lapsi jää yksin tarpeidensa ja tunteidensa kanssa. Masennus voi myös kiristää aikuisten välejä, jos perhearjen pyörittäminen on täysin toisen vastuulla.

– Voimme olla vain peilinä ja keskustelutukena. Muutoksen on tapahduttava asiakkaan omassa elämässä, sanoo Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Kaiju Himanen. Kuva Esko Jämsä

– Voimme olla vain peilinä ja keskustelutukena. Muutoksen on tapahduttava asiakkaan omassa elämässä, sanoo Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Kaiju Himanen. Kuva Esko Jämsä

Apua mielenterveyden ongelmiin saa aiempaa huonommin

Espoon perheneuvonta ohjaa asiakkaat lääkäriin hakemaan apua vakavampiin mielenterveyden ongelmiinsa. Kaiju Himaseen kokemus kuitenkin on, että apua saa aiempaa huonommin.

Himanen sanoo, että joissakin kaupungeissa tarjotaan helposti nettiterapiaa. Asiakas ohjataan nettiin, jossa hän tekee tehtäviä itsenäisesti ruudun äärellä ja tapaa ehkä joskus ammattilaisen.

– Varmasti nettiterapia auttaa joitakuita, mutta mielestäni se ei korvaa aitoa vuorovaikutusta kahden ihmisen välillä, Himanen sanoo.

– Tällä hetkellä lääkkeitä määrätään paljon, koska lääke voi katkaista pahimman kärjen ali- tai ylivireyden tilasta, jossa masentunut usein on. Lääke ja keskusteluapu voivat olla hyväkin alku johonkin uuteen.

Taloudellinen huoli lisääntyi Espoon perheneuvonnan asiakkailla Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kun hinnat ja lainankorot nousivat. Ukrainan sota aiheuttaa monelle asiakkaalle myös ahdistusta samoin kuin ilmastonmuutos.

Ahdistusta kokevat esimerkiksi ne, jotka voivat muuten hyvin, mutta joiden pitää työssään olla koko ajan saatavilla, pysytellä ajan hermolla ja omaksua jatkuvasti uutta tietoa. Jos työkuorman lisäksi elämässä on muita haasteita, asiat kasautuvat ja voivat vaikuttaa perheeseen.

Välillä tuntuu, että oma koulutuksemme ei aina riitä kaikkiin niihin asioihin, joihin perheneuvonnassa törmää.

Vuorovaikutuksen ongelmat ovat ylivoimaisesti suurin syy hakeutua perheneuvontaan Espoossa. Erokysymykset ovat seuraavaksi yleisin syy ja kolmantena tulevat elämänvaihekriisit. Nämä ovat asiakkaiden itse kertomia syitä.

– Kun pari on käynyt meillä useamman kerran, he voivat yhdessä perheneuvojan kanssa todeta, että oikea syy heidän tulolleen on jokin muu kuin heidän itsensä nimeämä. Esimerkiksi väkivalta saattaa tulla puheeksi vasta useamman tapaamisen jälkeen, koska siihen liittyy usein pelkoa ja häpeää. Kaikki eivät myöskään välttämättä tunnista väkivaltaa väkivallaksi, jos siihen ei liity lyömistä, Kaiju Himanen sanoo.

Himanen pitää hyvänä, että perheneuvonnan asiakkaaksi hakeudutaan useimmiten pariskuntana. Parineuvotteluja on kaksinkertainen määrä yksilöneuvotteluihin verrattuna.

Uutena ilmiönä Espoon perheneuvonnassa ovat 2000-luvulla syntyneet asiakkaat. He ovat nuoria aikuisia, joiden vanhemmista monet ovat eronneet. Kaiju Himasesta on hienoa, että nuoret pariskunnat hakevat apua matalalla kynnyksellä.

– Meillä on asiakkaina myös paljon pikkulapsiperheitä, joilla on väsymyksen lisäksi runsaasti työnjaollista riitelyä. Heille on tärkeää, kumpi hoitaa kotona mitäkin ja kumman ilta on vuorossa. He eivät puhu meistä vaan minusta ja minun tarpeistani, Kaiju Himanen sanoo.

Kaiju Himasen mukaan lapset eivät välttämättä kerro omista tarpeistaan nähdessään vanhempiensa vaikeudet.

Kaiju Himasen mukaan lapset eivät välttämättä kerro omista tarpeistaan nähdessään vanhempiensa vaikeudet.

Muutoksen avaimet ovat asiakkaalla

Asiakkaiden ongelmien ratkaisemisessa Kaiju Himasen mielestä suuri merkitys on sillä, ottaako asiakas vastaan viestit muutostarpeista ja onko hänellä ylipäätään voimia ja kykyä muutokseen.

– Voimme olla vain peilinä ja keskustelutukena. Muutoksen on tapahduttava asiakkaan omassa elämässä. Onko hänellä tarpeeksi uskoa siihen, että asiat voivat muuttua? Joskus asiat loksahtavat paikoilleen jo yhdessä verkkokeskustelussa, Kaiju Himanen sanoo.

Espoon perheneuvonnassa työskentelee 12 perheneuvojaa, pääosin Spektrissä Pohjois-Tapiolassa sijaitsevassa toimipisteessä. Asiakkaaksi hakeudutaan soittamalla perheneuvonnan päivystysnumeroon.

Jaa tämä artikkeli: